Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvualustojen vähentäminen ja torjunta

Painopisteen toteuttamiseen osallistuvat organisaatiot: oikeusministeriö, Poliisihallitus, sisäministeriö (poliisiosasto), ympäristöministeriö, valtiovarainministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Tulli

Ilmiön kuvaus


Vuonna 2020 Suomessa noin 90 järjestäytynyttä rikollisryhmää, joissa oli yhteensä vähintään noin 900–1000 jäsentä. Monilla näillä järjestöillä on yhteyksiä ulkomaille ja kansainvälisiin rikollisverkostoihin. Järjestäytyneen rikollisuuden ryhmärakenteet ovat yhä useammin verkostomaisia, tarpeiden mukaan nopeasti joustavia ja tapauskohtaisia. Rikoskokonaisuudet koostuvat usein suuresta määrästä eri maissa toteutettavia osatekoja, joiden tekijät eivät välttämättä tunne toisiaan. Ammattimaisen rikollisuuden verkostoihin kuuluu yhä enemmän rikollisen toiminnan rahoittajia ja rikollisvaikuttajia, jotka toimivat asiantuntijoina ja hoitavat erityisosaamista vaativia tehtäviä. Ryhmillä on yhä enemmän omaa yritystoimintaa rikollisen toiminnan ja erityisesti rahanpesun peittämiseksi. Niin ikään talousrikostutkinnat ja harmaa talous linkittyvät yhä useammin järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Myös ulkomaalaisten etnisten ryhmien toiminta Suomessa on yleistynyt mm. huumausainekaupassa ja siihen liitännäisessä rikollisuudessa kuten myös suomalaisen yhteiskunnan laillisten rakenteiden hyväksikäyttö yritystoiminnassa.

 Ammattimainen rikollisuus käyttää hyväksi myös ulkomaan kaupallisia liikennevirtoja ja laitonta tavaraa kätketään laillisen lastin sekaan tai laitonta tavaraa ilmoitetaan muuksi lailliseksi tavaraksi. Internetin salattuihin kauppasivustoihin kytkeytyvä ammattimainen laiton toiminta ja laittoman tavaran toimittamiseen liittyvä ulkomaan posti- ja kuriiriliikenne, jossa tavaran liikkuminen on nopeaa ja määrät suuria, vaikeuttavat lainvalvontaviranomaisten paljastavaa toimintaa.

Lähitulevaisuudessa vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta aiheutuvat tärkeimmät uhat liittyvät ennen kaikkea rikollisuuden organisoitumiseen, jengiytymiseen ja siitä koituvaan väkivaltaan, helppoon ja nopeaan rajat ylittävään liikkumiseen sekä tietoverkossa rikolliselle toiminnalle maailmanlaajuisesti tarjoutuvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. 

Suomessa ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan kehittämiskohteena tulee olla moniviranomais- ja elinkeinoelämän yhteistyö ja sen määrätietoinen kehittäminen. Torjunnan tulee olla sektorinrajat ylittävää yhteistyötä laajalla rintamalla, johon sisältyy: tutkimusta ja koulutusta, tietojenvaihtoa ja analyysitoiminnan kehittämistä sekä yhteinen tilannekuva torjuntamallien luomiseksi ja kohteeksi. Toimintaympäristön kansainvälistyminen vaatii kansallisen laaja- alaisen yhteistyön lisäksi myös tiivistyvää kansainvälistä viranomaisyhteistyötä järjestäytyneen- ja ammattimaisen rikollisuuden verkostojen ja toiminnan tunnistamisessa ja ehkäisemisessä.

Visio


Estetään ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden kiinnittyminen yhteiskunnan laillisiin rakenteisiin tunnistamiseen, ennalta ehkäisyyn ja yhteistyöhön perustuvalla toiminnalla.

 

Toimenpiteet