Digitalisaatio ja tekoäly muuttavat turvallisuuden edistämiseen liittyvää ajattelua
"Jos digitalisaatio on nykyajan vastine teollistumiselle, data on sen öljy. Ja niin kuin öljyvarannot, myös kertyvä data kasautuu harvoihin paikkoihin" kuvaavat Lindgren jne. (2019) kirjassaan Digitalisaatio murroksen koko kuva.
Digitalisaatiota on kuvattu koko yhteiskuntamme läpileikkaavaksi muutokseksi. Uuden "normaalin" on sanottu perustuvan dataan, sen omistamiseen ja hyödyntämiseen. Digitalisaation tueksi tarvitaankin systeemiajattelua. Se auttaa meitä tarkastelemaan asioiden keskinäisriippuvuuksia, verkostoja ja muutoksia. Lisäksi sen avulla voimme tarkastella kompleksisten ilmiöiden taustalla olevia rakenteita. Helppoa tämä ei ole, sillä systeemi elää koko ajan. Systeemi on "liikkuva maali".
Se, että miten turvallisuus tulisi tässä ajassa ymmärtää, pitää sisällään ajatuksen turvallisuudesta systeemisenä, liikkuvana maalina. Digitalisaatio mahdollistaa monimuotoisen datan keräämisen, jonka avulla rakennetaan ymmärrystä siitä, mihin asioihin tulee kyetä vaikuttamaan, jotta turvallisuuden edistäminen olisi tehokkainta. Käytännössä systeeminen jäsentäminen muuttaa myös toimintatapoja. Digitaalisella aikakaudella suuri osa työstä kuluu datan hankintaan ja tulkintaan. Nykyisissä tekoälyprojekteissa 75 % työajasta kuluu datan keräämiseen, integroimiseen ja valmistamiseen.
Tekoäly pakottaa pohtimaan ihmisyyttä ja datan keräämisen rajoja
Se, mihin tarvitsemme tekoälyä, on ennen kaikkea digitalisaation täysimääräiseen hyödyntämiseen. Digitalisaatio tuottaa niin paljon dataa, että ilman tekoälyä sen käsittely ja hallinta on pitemmän päälle mahdotonta. Tekoäly on tietojärjestelmiä, jotka oppivat lukuisten yritysten jälkeen, miten niille annetut ongelmat voidaan parhaiten ratkaista. Tällä hetkellä tekoälyratkaisut ovat kuitenkin kertaluonteisia. Ne eivät vielä kykene yleistämään oppimaansa. Uusi ongelma tarvitsee uuden ratkaisun kehittämisen. Mutta ala kehittyy nopeasti. Tekoäly mahdollistaa kuitenkin erilaisten datalähteiden yhdistämisen uudella tavalla ja tätä kautta myös ajantasaiseen tietoon pohjaavan johtamisen.
Kysymykset siitä, mitä dataa meidän tulisi kerätä, jotta turvallisuutta kyettäisiin edistämään parhailla mahdollisilla tavoilla, ovat ajankohtaisia juuri nyt. Myös kysymys siitä, mitä dataa meillä jo on kerätty, mutta jota ei ole ymmärretty hyödyntää, on tärkeä.
Toisaalta yhtä tärkeää on kysyä, missä kulkevat datan keräämisen rajat tai mistä tiedämme, että kerättyä dataa hyödynnetään eettisesti ja oikeudenmukaisesti. Tekoäly asettaakin meidät pohtimaan, millaista maailmaa ja tulevaisuutta haluamme rakentaa. Se asettaa "eteemme peilin, joka pakottaa meitä kysymään, mitä ihmisenä oleminen oikein on - mihin sellaiseen pystymme, johon kone ei pysty", tiivistää Phie Ambo, tanskalainen dokumentaristi. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvitsemme yhteisen datastrategian systeemisen ajattelun rinnalle.
Mihin meidän tulisi vaikuttaa, kun edistämme turvallisuutta?
TESLA mullisti tullessaan autojen valmistamisen tietojärjestelmät. Se ei lähtenyt liikkeelle perinteisestä tavasta tehdä autoja, jossa eri järjestelmät kehitetään erikseen tai ostetaan eri toimittajilta. Sen sijaan TESLA rakensi autonsa yhden ainoan tietojärjestelmän varaan. Samanaikaisesti yhtiö varusti autot datayhteydellä ja alkoi kerätä ja tallentaa dataa kaikesta mahdollisesta auton käyttäytymiseen, ominaisuuksiin ja käyttökokemuksiin liittyvistä asioista. TESLAn toimintamalli oli uusi ja sen kehittämislähtökohta rakentui kokonaisuuden - ei yksittäisen ratkaisun - näkökulmasta.
TESLAn kehittämisen ja turvallisuuden edistämisen vertailu herättää kysymään, mitä eroa on rakentaa turvallisuuden tekoälyn ja digitalisaation ratakaisuja irrallisina palasina verrattuna tilanteeseen, jossa kaikki ratkaisut olisi tehty palvelemaan samaa kokonaisuutta. Mihin meidän tulisi esimerkiksi varautua, jos meillä on liiaksi erillisiä datalähteitä ja tietojärjestelmiä? Eroaisivatko turvallisuuden määrittelyt eri ratkaisumalleissa? Samalla voisimme herättää henkiin kysymyksen siitä, että jos turvallisuus on ratkaisu, mikä on ongelma.
Teija Mankkinen
Erityisasiantuntija
Pelastusosasto
Sisäministeriö