Ikääntyneiden turvallisuus

Suomi on Euroopan nopeimmin vanheneva maa, ja vuonna 2030 noin joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi on tehty paljon töitä viime vuosina eri sektoreilla, mutta ikääntyneiden merkitys arjen turvallisuuden kysymyksissä kasvaa jatkuvasti.

Ikääntyneiden turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta vähentävät eniten yksinäisyys, ulkopuolisen avun riittämättömyys, muistisairaudet, fyysiset sairaudet sekä tapaturmat. Myös uudet turvallisuushaasteet, kuten nettirikollisuus ja -petokset, koskettavat yhä useammin myös ikääntyneitä.

Tämän vuoksi sisäministeriö päivitti vuonna 2011 laaditun Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelman. Tammikuussa 2018 julkaistussa päivityksessä on päätetty 12 toimenpiteestä ikääntyneiden asumisen turvallisuuden parantamiseksi, tapaturmien määrän vähentämiseksi sekä kaltoinkohtelun, väkivallan ja rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Ikääntyneiden turvallisuuden parantaminen vaatii tiivistä ja laajapohjaista eri viranomaisten ja järjestöjen yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Tämän vuoksi toimenpiteiden toteutumisesta vastaa ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Valli ry:n toiminnanjohtaja Virpi Dufva ja sihteerinä asiantuntija Leena Seitovirta sisäministeriöstä. Ohjausryhmässä ovat edustettuina lisäksi Suomen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvosto, Vanhustyön Keskusliitto, Ikäinstituutti, Suvanto ry, ympäristöministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tehy ry sekä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Ohjausryhmä laatii kesäkuussa toimintaohjelmalle tarkemman toimeenpanosuunnitelman. Toimenpiteet toteutetaan ennen vuotta 2020 eduskunnalle annettavaa selontekoa sisäisestä turvallisuudesta.