Sentimentti

Sentimentti on Sisäministeriön tietotyökalu, joka tarjoaa kattavan ja monialaisen menetelmän ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen ennakointiin, seurantaan sekä analysointiin. Sentimentistä saatujen tietojen avulla viranomaiset kykenevät suuntaamaan palvelujaan ja viestintäänsä entistä tarkemmin erityisesti niihin väestöryhmiin, jotka kokevat elämänsä turvattomammaksi.

Sentimentin ydinsisältö koostuu turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta mittaavien tutkimusaineistojen yhdistämisestä ja säännöllisestä väestötiedon tuotannosta sekä sisäasiainhallinnon omista tilastoaineistoista. Aineistoja pystytään tarkastelemaan nyt ensimmäistä kertaa aidosti myös maantieteellisesti, joka edesauttaa kohdentamaan aiempaa tarkemmin viranomaisten toimintaa sekä voimavaroja.

Sisäasiainhallinnon yhteisen strategian tavoitteena on Suomessa asuvien väestöryhmien korkea turvallisuuden tunne. Myös keväällä 2021 eduskunnalle annetun sisäisen turvallisuuden selonteossa on tavoitteena, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. 

Tausta

Sentimentin säännöllinen väestötiedontuotanto perustuu turvallisuuden tunnetta mittaaviin kyselytutkimuksiin. Perustan rakentamiseen on liittynyt olennaisesti turvallisuuden tunteen määrittelyprosessi: Mistä turvallisuuden tunne koostuu? Vastaukseksi moniulotteiseen kysymykseen on muodostettu malli, joka perustuu niin asiantuntijatietoon kuin aiempiin tutkimuksiin ja raportteihin. Malli rakentuu useista eri turvallisuuden tunteen osatekijöitä ja se on adaptoitumiskelpoinen muutoksiin turvallisuusympäristössä. Mallia on myös testattu vuonna 2020 Proof of concept-tutkimuksessa. 

Sentimentin väestötiedontuotannon ensimmäinen virallinen pohja-aineisto on kerätty turvallisuuden tunteen mittaamisen mallia hyödyntäen keväällä 2021. Aineisto koostuu yli viiden tuhannen suomalaisen tutkimusvastauksista ja se on kerätty Norstatin paneelissa väestöllisesti edustavana sekä alueellisesti että sukupuolen ja ikäjakauman osalta. Aineistoa on tämän jälkeen hyödynnetty tilastollisissa analyyseissa, joiden pohjalta on muodostettu Sentimentille olennainen turvallisuuden tunteen eri osatekijöihin pohjautuva väestösegmentointi. Väestösegmentoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä tilastollisesti toisistaan eroavien väestöryhmien tunnistamista, joilla on omia tarpeita ja joiden turvallisuuden tunne rakentuu eri osatekijöiden seurauksena.
Sentimentin väestösegmentointi sekä yleinen väestötiedontuotanto tarjoavat yhdessä uudenlaista ymmärrystä siitä, miten turvallisuuden tunne ilmenee yhteiskunnassa, minkälaisia yhteyksiä eri ilmiöillä on ja miten nämä kokonaisuudet vaihtelevat eri väestöryhmissä. 

Sentimentin pohja-aineiston keskeisimpiin tuloksiin kuuluu havaittu tilastollinen yhteys turvallisuuden tunteen ja luottamuksen välillä. Ihmiset, joilla on heikompi turvallisuuden tunne, luottavat myös vähemmän turvallisuusviranomaisiin ja päinvastoin. Näiden ilmiöiden laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista kertoo myös Sisäministeriön onnellisuutta ja turvallisuuden tunnetta tutkineen erityisasiantuntija Ilona Suojasen kiteyttämä näkemys siitä, kuinka turvallisuuden tunnetta tukemalla voidaan tukea hyvää ja onnellista elämää. Ja että kaikkien turvallisuuden tunnetta lisäämällä, kasvatetaan kaikkien turvallisuutta ja mahdollisuutta onnellisuuteen. (Lue aiheesta lisää blogikirjoituksesta ”Onnellisesti turvassa.”)

Sentimentin omaa väestötietopohjaa on täydennetty vuonna 2022 kolmella täydennystutkimuksella, jotka on kerätty Taloustutkimuksen paneelissa. Täydennystutkimukset ovat olleet pienempiä otantoja seurantaa varten. Turvallisuusympäristö muuttui vuonna 2022 merkittävästi esimerkiksi COVID-19 –taudin vaikutuksien, Ukrainan sodan, inflaation, energiakriisin ja Nato-keskustelun myötä, jonka takia koettiin tarvetta tihennetyllä väestötiedontuotannolle. Uudet otannat ovat tuoneet esiin oleellisia tietoja muutoksista suomalaisten turvallisuuden tunteen suhteen. 

Sentimentin vuoden 2022 tuloksissa näkyy esimerkiksi suomalaisten keskimäärällisesti kohonnut turvallisuuden tunne, joka korreloi aiemman aineiston keruun tavoin vahvan viranomaisluottamuksen kanssa. Tämä viestii osaltaan siitä, mihin yleinen korkea turvallisuuden tunne perustuu. Toisin sanoen, turvallisuuden tunne rakentuu saadun tutkimustiedon valossa pysyvämpien tekijöiden varaan sen sijaan, että se kokisi nopeita vaihteluja esimerkiksi aiemmin esiteltyjen turvallisuusympäristön muutoksien seurauksena. Näitä pysyvämpiä tekijöitä ovat muun muassa demografiset taustatekijät, arvot ja persoonallisuus. Edellä mainittua ilmiötä tukee myös se, että väestön turvallisuuden tunnetta ei ole lähtenyt laskemaan väestön kasvaneet huolet esimerkiksi maailmantilannetta ja maahanmuuttoa kohtaan. 

Keskimäärällisten arvioiden lisäksi tuloksissa näkyy myös, kuinka turvallisuuden tunne ja huolten jakautuminen eivät ole kehittyneet Suomessa yhtenäisesti vaan väestöryhmien väliset erot ovat osiltaan merkittävästi polarisoituneita. Toteutettujen täydennystutkimuksien tulokset ovat osoittaneet uuden väestötiedontuotannon lisäksi sen, että Sentimentin väestösegmentointi on toiminut menetelmällisesti hyvin näiden muutosten kuvaamisessa. 

Sentimentin nykyiset rajoitteet tietotyökaluna perustuvat siihen, että niin pohja-aineisto kuin täydennystutkimukset ovat toteutettu paneelien kautta, jotka tavoittavat vain tietyn osan Suomen väestöstä. Aineisto tarjoaa ymmärrystä pääsääntöisesti toimintakykyisistä suomenkielisistä kansalaisista. Aineiston ulkopuolella jää tunnistetusti erilaisia vähemmistöjä esimerkiksi kielellisistä ja toimintakyvyllisistä ulottuvuuksista. Heidän turvallisuuden tunteensa ja siihen vaikuttavat asiat voivat poiketa oleellisesti suuresta valtaväestöstä. 

Seuraavaksi

Sentimentin aineistoa on tarkoitus täydentää vuoden 2023 aikana erityisesti ”vaikeasti tavoitettaviin” kansalaisiin kohdistuvalla tutkimuksella, joita kuvattiin lyhyesti Sentimentin nykyisissä rajoitteissa. Laajentunut ymmärrys väestöstä antaa monisyisemmän kuvan turvallisuuden tunteesta Suomessa ja luo pohjaa jatkokehittämiselle ja täydentävien tutkimusten tekemiselle. 

Sisäministeriö aloittaa kuluvana vuonna Sentimentin aineistosta myös uusien ilmiöpohjaisten tutkimusanalyysien teon, joiden keskeisiä tuloksia raportoidaan julkisesti niiden valmistumisen yhteydessä. 

Tietopyynnöt

Sentimenttiin liittyvät aineiston tietopyynnöt (tällä hetkellä rajattuna vain turvallisuusviranomaisille) ja lisätiedot

Erityisasiantuntija Sini Erholtz, p. 0295 488439, [email protected], sisäministeriö