Sisäisen turvallisuuden yhteistoimintamalli
Sisäisen turvallisuuden kansallinen yhteistoimintamalli on syksyllä 2019 käynnistynyt toimintamalli sisäiseen turvallisuuteen liittyvän kansallisen tason yhteistyön järjestämiseksi. Yhteistoimintamalli perustuu vuonna 2017 hyväksyttyyn valtioneuvoston periaatepäätökseen sisäisen turvallisuuden strategiasta.
Yhteistoimintamallin tarkoituksena on edistää eri kansallisen tason toimijoiden, kuten ministeriöiden, virastojen, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyötä, yhteistä suunnittelua ja yhdensuuntaista toimintaa erilaisiin sisäisen turvallisuuden ilmiöihin ja ongelmiin vastaamisessa. Yhteistoimintamallin tarkoituksena on vaikuttaa näihin ilmiöihin ja niiden juurisyihin suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti.
Sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistoimintamallin elimet muodostavat
1) sisäisen turvallisuuden kansallinen yhteistyöryhmä
2) yhteistyöryhmän asiantuntijaverkosto, sekä
3) yhteistyöryhmän sihteeristö
Kansallisen yhteistyöryhmän tehtävänä on sopia yhteisistä arjen turvallisuuden painopisteistä, tavoitteista ja toimenpiteistä sekä seurata niiden toteutumista. Yhteistyöryhmän työskentelyä ja painopisteiden valmistelua tukee asiantuntijaverkosto, jossa on edustus kaikista yhteistyöryhmän jäsenorganisaatioista. Yhteistyöryhmän sihteeristö valmistelee yhteistyöryhmän ja asiantuntijaverkoston käsittelemiä asioita sekä koordinoi painopisteryhmien toimintaa kokousten välillä.
Toimintaperiaate
Yhteistoimintamallissa jäsenorganisaatiot yhdessä
• tunnistavat ja seuraavat sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja ongelmia,
• sopivat yhteisistä painopisteistä ja tavoitteista, sekä
• sovittavat yhteen toimintaansa tavoitteisiin pääsemiseksi.
Yhteistoimintamallissa työn kohteiksi valikoituvat sellaiset mukana olevien toimijoiden esittämät ilmiöt, joiden osalta löytyy useamman organisaation halukkuutta ja resursseja lähteä ratkaisemaan ongelmaa. Näin ollen yhteistoimintamallin työn kohteita ei suoraan ohjaa yksi strategia-asiakirja tai periaatepäätös vaan kunkin organisaation omat strategiset tavoitteet ja linjaukset.
Valmisteluvaiheessa painopisteryhmät tuottavat yhteistyöryhmän käsittelemien alustavien ilmiökartoitusten perusteella tarkemman ilmiökuvauksen, vision yhteistyöryhmän tavoitteeksi ilmiön osalta sekä yhdessä sovitut toimenpiteet ilmiöön vaikuttamiseksi. Toimenpiteet toimeenpannaan kumppanuusperusteisesti painopisteissä mukana olevien toimijoiden yhteistyönä. Painopisteiden etenemistä seurataan kansallisessa yhteistyöryhmässä.
Yhteistoimintamallin puitteissa työskentelee tällä hetkellä yhteensä kahdeksan painopisteryhmää.
• Turvallisuuden tunne ja strateginen viestintä
• Osattomien ja syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten turvallisuuspääoma
• Paikallisen ja alueellisen turvallisuustyön uudistamistarpeet
• Harvaan asuttujen alueiden turvallisuusosaaminen ja valmius
• Ikääntyneiden asumisturvallisuus ja avunsaanti hätätilanteessa
• Ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvualustojen vähentäminen ja torjunta
• Polarisaatio, konfliktinratkaisu ja häirintä
• Kyberrikollisuus arjen turvallisuuden uhkana
Työnsä on päättänyt yksi painopisteryhmä.
• Ilman oleskelulupaa maahan jäävät turvapaikanhakijat
Yhteistoimintamallin toimintaperiaatteeseen kuuluu jatkuva yhteinen analyysi ja suunnittelu. Uusia ilmiöitä ja mahdollisia painopisteitä kartoitetaan asiantuntijaverkoston toimesta jatkuvasti. Yhteistyöryhmä päättää uusien painopisteiden perustamisesta sekä olemassa olevien painopisteiden päättämisestä.