Hyppää sisältöön
Isä kantaa kolmevuotiasta tytärtä reppuselässä. Lapsella yllään flamingomekko.

Sisäisen turvallisuuden strategia

Tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman 29.5.2015 vision mukaisesti maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä.

Hyvä elämä - turvallinen arki, Sisäisen turvallisuuden strategia

Prosessikaavio sisäisen turvallisuuden strategiasta

Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden strategiasta (sisäministeriön julkaisu 15/2017) 5.10.2017. Strategia on tiekartta, jonka avulla Suomesta tulee hallitusohjelman vision mukaisesti maailman turvallisin maa. Sisäisen turvallisuuden strategia korostaa sitä, että lähes kaikki yhteiskuntapoliittinen päätöksenteko on myös turvallisuuspäätöksentekoa, eikä Suomen sisäistä turvallisuutta luoda ja ylläpidetä pelkästään turvallisuusviranomaisten toimin, vaan luottamusyhteiskuntamme monialaisen yhteistyön avulla. Yhdessä tekeminen kaikilla hallinnon tasoilla on sisäisen turvallisuuden strategian ja toimenpideohjelman valmistelun ja toteuttamisen ydin.

Globaalit megatrendit

Prosessikaavio globaalit megatrendit

Turvallisuuden kehitys ja muutokset eivät ole muusta ihmiskunnan ja yhteiskuntien kehityksestä irrallisia alueita. Se, mitä pidämme turvallisuutena, ja miten sitä arvotamme, ovat pikemminkin seurausta muusta sosiaalisesta, teknologisesta, taloudellisesta, ekologisesta ja poliittisesta kehityksestä.

Vakiintuneessa turvallisuusajattelussa turvallisuus on nähty erillisenä kokonaisuutena, johonpaneudutaan vasta, kun jotain sitä uhkaavaa on jo ehtinyt tapahtua. Tulevaisuudessa turvallisuustilanteen muutokset ovat kuitenkin entistä todennäköisempiä, ja niihin on vaikea varautua etukäteen. Turvallisuusajattelussa on pureuduttava ongelmien syihin jo ennen kuin seuraukset laajenevat turvallisuushaasteiksi.

Sisäisen turvallisuuden muutosvoimat

Prosessikaavio Muutosvoimat

Maailma on myös turvallisuustarpeiden osalta entistä vaikeammin ennustettava. Monimutkaiset turvallisuushaasteet edellyttävät siksi resilienssiä, järjestelmien kykyä toimia joustavasti häiriötilanteissa, toipua niistä nopeasti ja kriisin jälkeen kehittyä oppimalla niistä. Tulevaisuuteen varautuminen on yhä vaikeampaa. Siksi on järkevää ennakoida, kartoittaa mahdollisia tulevaisuuksia ja tapoja toimia niissä.

Globaaleista trendeistä ja Suomen kehityksestä on johdettavissa seitsemän sisäisen turvallisuuden muutosvoimaa, joihin tämän strategian toimenpiteillä pyritään vastaamaan, jotta muutosvoimien synnyttämät uhkakuvat eivät toteutuisi.

Sisäisen turvallisuuden strategian päämäärät

Prosessikaavio Päämäärät

Sisäisen turvallisuuden strategian tekemiseen osallistui noin 30 organisaatiota ja 100 henkilöä. Laajassa yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja elinkeinoelämän kanssa päädyttiin strategian tavoitteen saavuttamiseksi – että Suomi on maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä - neljään päämäärään. Sisäisen turvallisuuden strategian päämäärät ovat:

• Turvallisuusympäristön analysointi ja sen muutosten ennakointi

on ajantasaista ja vaikuttavaa.

• Monimuotoisen syrjäytymisen aiheuttamaa turvattomuutta ehkäistään.

• Turvallisuusrakenteet ja prosessit ovat tehokkaita ja tuottavia.

• Yksilön ja yhteiskunnan kriisinkestokykyä kehitetään yhteistyöllä.

Sisäisen turvallisuuden strategian toimenpideohjelma

Prosessikaavio Toimenpiteet

Kahdeksasta toimenpidekokonaisuudesta koostuvassa strategisessa toimenpideohjelmassa esitetään toimenpiteet, joilla sisäisen turvallisuuden kannalta keskeisiin muutosvoimiin sekä turvallisuusuhkiin vastataan ja varaudutaan. Toimenpideohjelmalla pyritään entistä vaikuttavampaan turvallisuustyöhön suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä voimavaroja - yhteistyötä ja luottamusta - hyödyntämällä sekä kehittämällä verkostomaisia toimintamalleja yhä paremmiksi. Toimenpideohjelma sisältää kaikkiaan 39 toimenpidettä.

Sisäisen turvallisuuden strategian päämääriä palvelevat strategian toimenpiteet on määrä toteuttaa ennen vuonna 2020 eduskunnalle annettavaa seuraavaa selontekoa sisäisestä turvallisuudesta. Operatiivisen viranomaistoiminnan lisäksi turvallisuuden tekemisessä korostuvat aiempaa enemmän muun muassa kuntien rooli, järjestöjen ja eri hallinnonalojen yhteistyö sekä elinkeinoelämän ja tutkimuksen merkitys.

Osa toimenpiteistä on pysyvää toimintaa, ja niiden toimeenpano jatkuu tämän jälkeen. Toimenpiteiden tavoitteena on, että ennakointiosiossa tunnistettujen ilmiöiden turvallisuusvaikutukset hallitaan siten, että Suomi on hallitusohjelman mukaisesti maailman turvallisin maa myös vuoden 2020 jälkeen ja että eduskunnan asettamat tavoitteet sisäiselle turvallisuudelle saavutetaan vuoteen 2025 mennessä.

Sisäisen turvallisuuden strategia toimeenpannaan valtionhallinnossa osana eri hallinnonalojen toiminnan ja talouden suunnittelua sekä tulosohjausta. Muiden vastuutahojen osalta toimeenpano toteutetaan kumppanuusperusteisesti laajassa verkostoyhteistyössä. Sisäisen turvallisuuden strategiassa asetetut tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon paikallisissa ja alueellisissa turvallisuussuunnitelmissa. Toimenpiteille on laadittu toimeenpanosuunnitelma, jossa konkretisoidaan aikataulut, eri toimenpiteiden toimeenpanoon osallistuvat tahot, menettelytavat ja rahoitus. Erikseen asetettava poikkihallinnollinen strategian ohjausryhmä vahvistaa toimeenpanosuunnitelman ja seurannan indikaattorit. Ohjausryhmä raportoi säännöllisesti strategian toimeenpanosta sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmälle.