Väestönsuojat ja väestönsuojelu ovat monelle melko vieraita asioita. Mitä väestönsuojalla oikeasti tarkoitetaan? Moni on myös pohtinut kuumeisesti tilannetta omalta osaltaan: onko meidän taloyhtiössä tai työpaikalla väestönsuoja? Missä kunnossa suoja on tai osaako sitä ylipäätään kukaan käyttää?
Väestönsuojat antavat suojaa asevaikutuksilta
Olemme uutiskuvista nähneet, kuinka ihmiset suojautuvat sotaa käyvissä maissa kellareihin tai metrotunneleihin, joita ei ole suunniteltu väestön suojaamiseen. Suomi on väestönsuojien, sekä määrän että niiden suojauskyvyn, osalta kansainvälisesti mitattuna yksi maailman huippumaista.
Suomessa on aloitettu väestönsuojien rakentaminen 1930-luvulta lähtien. Vuoden 1954 jälkeen rakennetut suojat suunniteltiin antamaan hyvä paine- ja sirpalesuoja. Ne kestävät jopa rakennuksen sortumisen päälle.
Vuoden 1971 jälkeen rakennettuja väestönsuojia voidaan kutsua nykyaikaisiksi suojiksi myös tekniikan ja varusteiden puolesta. Näissä suojissa on oma ilmanvaihtolaitteisto, joissa ilmaa voidaan tarvittaessa suodattaa myrkyllisiltä kaasuilta ja radioaktiivisilta aineilta erityissuodattimen avulla. Suomalaiset väestönsuojat ovat siis paljon enemmän kuin pyöräkellareita tai kanahäkkivarastoja.
Väestönsuojat ovat taloudellisesti arvokas osa kiinteistöä, joten suoja kannattaa huoltaa säännöllisesti ja pitää käyttökunnossa. Rakennuksen omistaja vastaa väestönsuojien laitteiden sekä varusteiden huollosta ja tarkastuksista. Ongelmatilanteissa on hyvä kääntyä väestönsuojien huollon ammattilaisten puoleen, joilla on kokemusta erilaisista suojista.
Säädösten mukaan suoja tulee tarkastaa vähintään kerran kymmenessä vuodessa ja lisäksi suojaa tulisi huoltaa säännöllisesti vuosittain. Kun suojan laitteet on pidetty kunnossa ja tarkastettu asianmukaisesti, myös käyttöönotto on helpompaa, eikä käyttöönoton yhteydessä tule ikäviä yllätyksiä vastaan.
Kannattaa käydä tutustumassa oman asuinkiinteistön tai työpaikan suojaan. Ohjeita ja videoita niin vuosihuoltoon kuin käyttöönkin löytyy verkosta runsaasti. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kotisivuilta https://www.spek.fi/turvallisuus/varautuminen-kotona/vaestonsuojelu/vaestonsuojassa/
Suojautumistilanteessa hakeuduttaisiin lähimpään suojaan
Väestönsuojia on siellä missä ihmisiä on paljon ja rakennukset ovat suuria. Väestönsuojia rakennetaan sinne, missä tarve väestön suojaamiselle on suurinta. Väestönsuojia on rakennettu useimpiin kerros- ja rivitaloihin, julkisiin tiloihin ja muille työpaikoille.
Suojauduttaessa räjähdys- tai sirpalevaikutuksilta olisi suojautumistarve todennäköisesti melko lyhytaikainen ja tällöin tulisi hakeutua pikaisesti mahdollisimman lähellä sijaitsevaan suojaan. Siksi suojia on rakennettu sekä asuinkiinteistöihin, työpaikoille että julkisiin rakennuksiin.
Mahdollisessa suojautumistilanteessa kaikki kiinteistössä toimivat henkilöt eivät todennäköisesti ole juuri siinä kiinteistössä, vaan he ovat voineet siirtyä jo aiemmin turvallisemmille alueille tai heitä on ohjattu muihin tehtäviin tai heidät on evakuoitu toiselle puolelle Suomea. Toisaalta osa voi olla koulussa tai töissä esim. sairaalassa tai toimistossa tai kotonaan kerrostaloissa, joissa kussakin on käytössä omat suojansa. Suojia olisi siis suojautumistilanteessa todennäköisesti tarpeeseen nähden riittävästi.
Mihin suojaudun, jos meillä ei ole väestönsuojaa?
Esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla ja pienemmissä rakennuksissa ei ole yleensä suojia lainkaan. Kuten ei minunkaan kodissani. Kotona ollessani huolehdin itse suojautumisesta eli käytännössä siirtymisestä sisätiloihin. On hyvä muistaa, että myös normaaliolojen säteilyonnettomuus- tai kaasuvaaratilanteissa riittää sisälle suojautuminen ja ilmanvaihdon pysäyttäminen.
Voi olla myös niin, että vaaran uhatessa siirtyisin oma-aloitteisesti turvaan esimerkiksi kesämökilleni. Siirtymiseni turvallisemmalle alueelle voisi tapahtua myös viranomaisten määräyksestä, kun pelastusviranomaiset huolehtivat väestön siirtämisestä turvallisemmille alueille.
Yllättävät tilanteet vaativat aina kansalaisilta kärsivällisyyttä, luottamusta viranomaisiin sekä erityisesti annettujen ohjeiden noudattamista. Meiltä jokaiselta.
Ira Pasi
Projektipäällikkö
Sisäministeriö, pelastusosasto
Blogin kirjoittaja laatii selvitystyötä väestönsuojien nykytilasta Suomessa. Selvityksen tavoitteena on selvittää suojapaikkojen määrää Suomessa sekä väestönsuojien tyypillisimpiä puutteita ja niiden vaikutuksia suojauskykyyn erilaisissa uhkatilanteissa.