Hyppää sisältöön

Sisäisen turvallisuuden selonteko

Valtioneuvosto on tähän mennessä julkaissut kaksi selontekoa sisäisestä turvallisuudesta, joista viimeisimmän toukokuussa 2021. Selonteossa kuvataan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen vaikuttavia ilmiöitä tai muutosvoimia sekä määritellään sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja kehittämisen suunta alkaneelle vuosikymmenelle.

Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta

Selonteon tiivistelmä selkokielellä
Selonteon tiivistelmä viittomakielellä

Suomen sisäisen turvallisuuden politiikka perustuu ennaltaehkäisyyn eli siihen, että mahdollisimman moni tapaturma, onnettomuus, rikos ja muu häiriö pyritään estämään ennalta. Turvallisuusviranomaisilla on ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa onnettomuuksien, häiriöiden ja rikosten sattuessa, mutta turvallisuusongelmien juurisyihin vaikutetaan tehokkaasti muiden kuin turvallisuusviranomaisten, kuten kuntien ja järjestöjen, toimilla.

 Tavoitteena on varmistaa, että Suomi on tulevaisuudessa maailman turvallisin maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. Vaikka Suomi on monilla mittareilla mitattuna maailman turvallisin maa, sosiaaliset ongelmat kasautuvat ja esimerkiksi rikokset koskettavat yhä voimakkaammin jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä. Suurin taustatekijä turvallisuuden eriarvoisuudessa on köyhyys- ja syrjäytymisriski. Saman tasoisen turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen varmistaminen koko maassa ja kaikille ihmisille edellyttääkin yhä etenevässä määrin erilaisia ratkaisuja. Kantavana ajatuksena on, että arjen turvallisuus kuuluu kaikille ja sen tulee jakautua oikeudenmukaisesti yhteiskunnassa. 

Viranomaisten toiminnan painopistettä siirretään jatkossa yhä voimakkaammin reaktiivisista palveluista ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Näin ehkäistään ongelmien kasautumista tietyille ihmisille ja alueille sekä ylläpidetään laajemmin yhteiskunnan, ihmisten ja ympäristön turvallisuutta, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta viranomaisiin. Yksittäisten hälytystehtävien, rikosasioiden tai muiden viranomaistehtävien hoitamisen lisäksi turvallisuusviranomaisten tulisi yhä paremmin tunnistaa turvallisuusongelmien juurisyyt ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Turvallisuusongelmia ehkäistään parhaiten laajassa yhteistyössä viranomaisten, kuntien ja järjestöjen kanssa.

Ihmisten käsityksen omasta turvallisuudestaan tulisi perustua todennettuihin faktoihin rikollisuuden ja muiden ongelmien määrästä ja kohdentumisesta. Muista Pohjoismaista poiketen varsinkin matalasti koulutetut suomalaiset kokevat ymmärtävänsä huonosti politiikkaa ja yhteiskunnan toimintaa. Turvallisuustoimijoiden viestinnässä otetaankin huomioon yhteiskunnallinen viestintäympäristö entistä vahvemmin, ja tahallista vastakkainasettelua ja uhkakuvia luovaan keskusteluun tuodaan faktatietoa.  

Turvallisuuspalveluja kehitetään ihmisten erilaiset tarpeet huomioiden ja ihmisten välistä eriarvoisuutta vähentäen. Uhrikokemusten kasautumisen estäminen on turvallisuusviranomaisten keskeinen tehtävä tulevaisuudesta, ja viranomaistoiminnalta edellytetään, että rikosprosessin rinnalla uhrit ja tekijät ohjataan tehokkaasti sellaisen avun piiriin, joka estää ongelmien syntymistä uudelleen. Myös tilastointia kehitetään siten, että eri väestöryhmille tyypilliset turvallisuusongelmat ja niiden juurisyyt tulevat nykyistä paremmin esille ja niihin voidaan puuttua tehokkaasti. 

Luottamus turvallisuusviranomaisiin pidetään korkeana. Luottamus syntyy päivittäisistä kohtaamisista ja siitä, että viranomaiset hoitavat vastuullaan olevat tehtävät tehokkaasti, ymmärrettävästi ja hyvän hallinnon periaatteita noudattaen, sekä kohtelevat kaikkia ihmisiä yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti. Palvelujen alueellisen kattavuuden ja näkyvyyden turvaaminen onkin luottamuksen kannalta avainasemassa. Heikon palvelutason alueilla etenkin poliisin läsnäoloa ja näkyvyyttä vahvistetaan. Lisäksi turvallisuusviranomaisten palvelukyky turvataan suomen ja ruotsin kielellä, ja viranomaispalvelua ja viestintää lisätään muilla yleisimmin Suomessa käytettävillä vierailla kielillä.

Tavoitteena on myös estää sellaisten asuinalueiden synty, joissa rikollisuuden riski ja turvattomuuden tunne ovat korkealla sekä luottamus viranomaisiin heikkoa. Viranomaisten osaamista kohdata erilaisia vähemmistöjä ja onnettomuuksien ja rikosten uhreja tulee kehittää, ja lisäksi edistetään eri taustoista tulevien ihmisten hakeutumista turvallisuusalan tehtäviin. Näin pyritään varmistamaan, että kaikki väestöryhmät voivat luottaa viranomaisiin ja yhteiskuntaan. 

Toimivat turvallisuuspalvelut ovat ratkaisevan tärkeitä ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisessa sekä suomalaisen demokratian ja ihmisten yhteiskunnallisen luottamuksen ylläpitämisessä. Turvallisuusviranomaisten palvelut tuotetaan niin, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun koko maassa nopeasti, tehokkaasti ja yhdenvertaisesti. Hätäilmoituksiin vastataan nopeasti, ja alueellinen yhdenvertaisuus kiireellisen avun saannissa turvataan. Hälytyspalvelujen saatavuutta ja viranomaisten näkyvyyttä erityisesti heikomman palvelutason alueilla parannetaan. Tämä edellyttää riittävää henkilöstöä ja kalustoa, niiden kehittämistä ja toimivaa moniviranomaisyhteistyötä.

Poliisin kyky torjua tehokkaasti kaikkea rikollisuutta, mukaan lukien lievempiä rikoksia, palautetaan. Tärkeitä prioriteetteja ovat talous-, ympäristö- ja huumausainerikosten torjunta ja rikoshyödyn takaisinsaanti sekä ihmiskaupan, viharikosten ja uhkailun sekä lapsiin kohdistuvien rikosten, erityisesti seksuaalirikosten, paljastaminen. Rikosasioiden käsittelyä nopeutetaan muun muassa varmistamalla parempi yhteistyö syyttäjän ja poliisin kesken. Lisäksi matalan kynnyksen ilmoitusmahdollisuuksia ja muita auttamiskeinoja erityisen haavoittuvassa asemassa olevien uhrien auttamiseksi parannetaan. Kansainvälistä yhteistyötä tiivistetään rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi.  

Kansallisen turvallisuuden uhkiin varautumisessa ja vastaamisessa tiivistetään yhteistyötä Valtioneuvoston ja viranomaisten kesken. Tämä edellyttää muun muassa yhteisten valmiussuunnitelmien, turvallisuusviranomaisten toimivaltuuksien ja valmiuslainsäädännön johdonmukaista kehittämistä. Turvallisuusympäristön muuttuessa ennakoimattomampaan suuntaan korostuu tiedustelulla hankitun analysoidun tiedon merkitys päätöksenteossa. Tämän osalta on tärkeä varmistaa, että tiedustelutieto tavoittaa oikea-aikaisesti kaikki kansallisen turvallisuuden suojaamiseen osallistuvat toimijat.

Suomen jäsenyys Euroopan unionissa ja Schengen-järjestelmässä on merkityksellistä myös sisäiselle turvallisuudelle, ja Suomi toimiikin aktiivisesti ja rakentavasti Euroopan unionissa ja kansainvälisessä yhteisössä. Kansainvälisissä tehtävissä suomalaisille tuotetaan turvallisuutta esimerkiksi osallistumalla kansainvälisiin kriisinhallinnan tehtäviin, joiden kautta voidaan osaltaan vaikuttaa terrorismin, kansainvälisen rikollisuuden ja hallitsemattoman muuttoliikkeen ehkäisyyn. Suomi pystyy vaikuttamaan globaalin muuttoliikkeen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin myös kehittämällä EU:n yhteistä kokonaisvaltaista turvapaikkajärjestelmää.

Turvallisuutta on myös tuotettava jatkossakin tavalla, joka tukee kestävää kehitystä laajemmin sekä luonnon monimuotoisuutta ja kaikkien elämänmuotojen kunnioittamista. Muun muassa ympäristörikosten ja -katastrofien torjunta sekä ilmastotavoitteiden huomioiminen turvallisuustoiminnassa tukevat tätä tavoitetta.