Skip to Content
Blogs

Finn Rescue Team - yhteistyötä kansainvälisessä pelastustoiminnassa

Published Date 28.9.2023 15.44 Blog

Yleistä kansainvälisestä pelastustoiminnasta

Tero Lähdesmäki.

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtiosopimuksiin ja lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ulkomaille luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien jälkeen, jolloin maan omat pelastusvalmiudet eivät riitä. Pelastustoimen ja siviilivalmiuden eurooppalainen yhteistyö on laajentunut perinteisestä pelastustoiminnan avunannosta kohti laaja-alaista, monialaista yhteistyötä, siviilivalmiutta. Yhteistyö pitää sisällään myös varautumiseen ja onnettomuuksien ehkäisyyn liittyvää yhteistyötä, osaamisen jakamista ja yhteisten siviilivalmiuksien hyödyntämistä.

Suomi osallistuu kansainväliseen pelastustoimintaan Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kautta sekä kahdenvälisten ja monenkeskisten valtioiden välisten sopimusten puitteissa. Suomi voi sisäministeriön päätöksellä lähettää katastrofitilanteissa toisen valtion tai kansainvälisen järjestön pyynnöstä pelastus- ja avustusyksiköitä sekä pelastustoimen asiantuntija-apua ulkomaille.

Joissakin tilanteissa Suomi voi myös osallistua pelastustehtävään materiaalisen tuen kautta sisäministeriön päätöksellä. Tällainen tilanne on esimerkiksi luonnononnettomuus, ympäristöonnettomuus, ihmisen aiheuttama onnettomuus tai terrorismin aiheuttama tuho. Pelastusopisto vastaa sisäministeriön edellyttämistä varautumis- ja valmiustoimenpiteistä kansainvälisiin tehtäviin. Valmiuksiin sisältyvät muun muassa rekrytointi, koulutus sekä logistinen valmius.

Kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijarekisteri

Pelastusopisto ylläpitää Suomen kansainvälisen pelastustoiminnan asiantuntijarekisteriä. Rekisterissä on henkilöitä periaatteessa kahdessa kategoriassa; koulutuspolulla olevia ja valmiudessa olevia.

Valmiudessa henkilöitä on tällä hetkellä noin 240 ja koulutuspolulla hieman yli 200 henkilöä. Rekisterin koko muuttuu jatkuvasti, kun uusia henkilöitä siirtyy valmiuteen ja peruskurssien kautta lisää henkilöitä astuu koulutuspolulle. Asiantuntijarekisterissä on henkilöitä niin pelastusalalta kuin muiltakin aloilta. Kansainvälinen pelastustoiminta on hyvin monialaista auttamistyötä ja siksi tarvitaan asiantuntijoita monilta eri aloilta – ei pelkästään pelastustoimesta.

Pelastajat vuoristossa. Rekisterissä henkilöstöä on ympäri Suomen, joskin pelastuslaitoksista erityisen vahvasti edustettuina on muodostelmia ylläpitävien pelastuslaitosten työntekijät ja sopimuspalokuntalaiset. Pohjois-, itä- ja kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ylläpitävät suurtehopumppaus (High Capacity Pumping, HCP) ja maastopalomuodostelmia (Ground Forest Fire Fighting using Vehicles, GFFF-V). Pelastusopisto ylläpitää teknisen avun tukitiimiä (Technical Assistance and Support Team, TAST) jota käytetään EU:n pelastuspalvelumekanismin asiantuntijatiimin tukena suurissa katastrofeissa ja muissa mekanismin tehtävissä. TAST voi myös tukea HCP ja GFFF-V-muodostelmien toimintaa tarjoamalla näille majoitusta ja muita tukitoimia.

Asiantuntijoiden kouluttaminen

Pelastusopisto kouluttaa asiantuntijat oman koulutusohjelmansa mukaisesti. Kaiken perustana on asiantuntijan oma ammatillinen taustaosaaminen, jota täydennetään kouluttamalla hänet toimimaan kansainvälisessä toimintaympäristössä. Riippuen jokaisen asiantuntijan omasta osaamistaustasta ja mielenkiinnosta, hän kouluttautuu yhteen tai useampaan rooliin kansainvälisen pelastustoiminnan kentällä. Riippuen roolista, hän saa myös muuta kuin Pelastusopiston tuottamaan koulutusta. Esimerkiksi EU:n pelastuspalvelumekanismin tehtäviin hakeutuville on olemassa oma EU:n koulutuspolku, samoin YK-tehtäviin hakeutuville.

Koulutuspolku alkaa Kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssilla. Peruskurssi järjestetään yleensä kerran vuodessa ja hakijamäärät ovat olleet hyviä kurssin perustamisesta vuonna 2019 alkaen. Yleensä koulutuspolun loppuun käyminen vie vähintään 1–2 vuotta, jonka jälkeen asiantuntija ylläpitää osaamista täydennyskoulutuksilla ja harjoituksiin osallistumalla. Oletuksena on, että valmiuteen päästyään asiantuntija osallistuu vähintään kerran kahdessa vuodessa johonkin koulutus- tai harjoitustapahtumaan.

Yksi merkittävimmistä vuosittaisista koulutustapahtumista on osallistuminen EU:n pelastuspalvelumekanismin Modex-kenttäharjoituksiin. Näissä harjoituksissa muodostelmat ympäri Eurooppaa harjoittelevat yhteistoimintaa realistisissa ympäristöissä ja skenaarioissa. Suomi pyrkii hyödyntämään tilaisuuden lähettämällä vähintään yhden muodostelman vähintään yhteen Modex-harjoitukseen vuosittain.

Kansainvälisen pelastustoiminnan tehtävät

Suomi on ollut hyvin aktiivinen toimija kansainvälisen pelastustoiminnan kentällä, erityisesti EU:n pelastuspalvelumekanismissa.

Karttakuva: expert deployment under the EU CCivil Protection Mechanism.

Olemme pyrkineet lähettämään asiantuntijoita aina kun vaadittavaa osaamista tai kalustoa on löytynyt. Päätöksen lähettämisestä tekee aina pelastusylijohtaja, Pelastusopiston tekemän esityksen perusteella. Asiantuntijoita onkin lähetetty useita kertoja vuodessa, keskimäärin 5–6 tehtävään vuosittain.

Operaatiokartta 2019-2023.

Entä jos Suomi joutuu pyytämään apua?

Kansainvälisen pelastustoiminnan yksi merkittävä etu on se, että apua voi pyytää ja saada myös itse, jos sitä tarvitsee. Suomi ei ole toistaiseksi apua juurikaan pyytänyt, joskin ”läheltä piti” -tapauksia on ollut. Merkittävimmät avunpyynnöt ovat toistaiseksi kohdistuneet EU:n pelastuspalvelumekanismin tarjoamaan satelliittikuvantamispalveluun (Copernicus) jota on hyödynnetty muutamia kertoja. Avun pyytämisen varalta tehdään kuitenkin koko ajan valmisteluja ja sitä harjoitellaan. Pelastuslaitokset ovat velvoitettuja laatimaan nk. Isäntämaan tuen suunnitelman (Host Nation Support, HNS) siltä varalta, että heidän alueelleen tulee kansainvälisiä avustusjoukkoja. Myös näiden joukkojen tukemiseen kauttakulkutilanteessa pitää varautua. Nykyisin myös pelastusalan päällystötehtäviin koulutettavien opintosuunnitelmaan kuuluu HNS-koulutusta ja tilannetta myös harjoitellaan vuosittain Pelastusopiston järjestämässä Krisu-moniviranomaisharjoituksessa.

Kansainvälisen pelastustoiminnan tulevaisuus

Nykyisten resurssien (muodostelmat TAST, HCP ja GFFF-V sekä asiantuntijat ja materiaaliapu) lisäksi ollaan rakentamassa uutta, CBRN-kalustoon liittyvää resurssia. EU-rahoitteisessa hankkeessa Suomeen rakennetaan CBRN-kalustolle varastointia, josta voidaan tarpeen tullen lähettää materiaalia muihin EU:n pelastuspalvelumekanismin jäsenmaihin.

Esimerkiksi ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet uhkat saattavat poikia muitakin uusia resursseja tulevaisuudessa. Lähtökohtaisesti uusien resurssien tulisi perustua kansalliseen riskinarvioon ja siten niiden kehittämisen tulisi tukea Suomea myös kansallisesti.

Suomalaisten pelastajien teltta kentällä.

Lisätietoa Kansainvälinen pelastustoiminta - Pelastusopisto, koulutus ja tehtäviin haku

Tero Lähdesmäki
Koulutussuunnittelija
Pelastusopisto

pelastusopisto.fi
www.facebook.com/Pelastusopisto
www.instagram.com/pelastusopisto/
www.youtube.com/Pelastusopistovideot

Accidents Blogit Rescue services / Civil protection