Sisäministeriössä on tämän vuoden aikana käynnistetty ilmiöpohjaista työskentelyä osana sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoa. Poikkihallinnollisella ilmiötyöskentelyllä halutaan löytää vaikuttamiskeinoja uusiin ja monimutkaisiin sisäisen turvallisuuden ilmiöihin.

Yksi kahdeksasta käsiteltävästä ilmiöstä on ollut Ilman oleskelulupaa maahan jäävät turvapaikanhakijat. Teeman ympärille perustettiin alkuvuodesta poikkihallinnollinen työryhmä, jota kutsuimme ilmiötyöryhmäksi. Sisäministeriön lisäksi ryhmässä olivat edustettuina Poliisihallitus, Rajavartiolaitos, Maahanmuuttovirasto, sosiaali- ja terveysministeriö, Kuntaliitto sekä Suomen Punainen Risti.

Ilmiöryhmän tehtävä oli esittää toimenpiteitä, joilla pystytään

• vaikuttamaan ilman oleskelulupaa Suomessa asuvien, kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden määrään ja asemaan
• vähentämään riskejä, joita tilanteesta aiheutuu henkilöille itselleen sekä yhteiskunnalle.

Uusia ideoita innovatiivisella sidosryhmäyhteistyöllä

Ensi töikseen ilmiöryhmämme laati ilmiöstä yhteisen kuvauksen sekä kartoitti eri organisaatioiden ehdotuksia ilmiöön vaikuttamiseksi.

Ilmiöpohjaisen lähestymistavan nerokkuus hahmottui työskentelyn aikana. Kun jokainen edustaja tuo ilmiöön oman näkemyksensä, pystymme paremmin hahmottamaan kokonaisuutta ja ilmiön moniulotteisuutta. Näin osallistujat eivät katso ilmiötä vain oman organisaationsa kautta.

Ilmiöryhmän tarkoituksena oli järjestää laaja työpajatilaisuus sidosryhmille maaliskuussa 2020. Harmiksemme tilaisuus jouduttiin koronarajoitusten vuoksi perumaan aivan viime metreillä. Koronatilanne kuitenkin kiritti miettimään uudenlaisia tapoja kuulla sidosryhmiä ja saada näiltä uusia ideoita ilmiöön vaikuttamiseksi.

Palvelumuotoilu voi rikastuttaa työskentelytapoja ja vuorovaikutusta

Päätimme lähettää maaliskuun tilaisuuteen jo valmiiksi tehdyt työpaja-aineistot suoraan sidosryhmille, 40 eri organisaatiolle. Mukana oli järjestöjä, kuntia, kaupunkeja sekä viranomaisia. Pyysimme näitä tahoja pitämään työpajan oman organisaationsa tai muun valitseman ryhmän kesken ja lähettämään meille työpajan tulokset.

Tällainen työpajatyöskentely on esimerkki sitä, miten palvelumuotoilu voi rikastuttaa työskentelytapojamme ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Palvelumuotoilun lähtökohtana on ymmärtää ihmisten tarpeita. Työpajojen ulkoistaminen oli uusi metodi, eikä meillä ollut aikaisempaa kokemusta sen toimivuudesta. Silti pääsimme yllättymään positiivisesti siitä, kuinka hyvin työskentelytapaan suhtauduttiin.

Kesäkuun aikana saimme täytetyt työpaja-aineistot 21 eri taholta. Työpajoihin osallistui lopulta yli 90 eri alojen asiantuntijaa. Saimme paljon hyvää tausta-aineistoa työmme tueksi ja yli 50 ideaa ilmiöön vaikuttamiseksi.

Painopiste-ehdotukset ilmiöön vaikuttamiseksi

Kesän ja alkusyksyn aikana sidosryhmien aineistot kerättiin yhteen ja analysoitiin. Tietyt ideat ja toimenpiteet nousivat aineistosta selkeästi esiin. Kun analyysin vaiheet ja tulokset visualisoitiin, aineistosta saatiin myös helposti lähestyttävä ja ymmärrettävä.

Ilmiöryhmän oman työskentelyn ja sidosryhmäaineiston perusteella muodostimme viisi eri painopiste-ehdotusta ilmiöön vaikuttamiseksi.

1. Selvitetään mahdollisuutta palomuurin perustamiseksi niin, että esimerkiksi haavoittuvassa asemassa oleva rikoksen uhri, joka on maassa ilman oleskelulupaa, pystyisi asioimaan viranomaisten luona ilman pelkoa välittömästä palauttamisesta.
2. Etsitään keinoja oleskelulupien kehittämiseksi niin, että ilman oleskelulupaa maassa oleskelevalla on nykyistä paremmin mahdollisuuksia oleskeluluvan hakemiseen.
3. Varmistetaan välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon turvaava johdonmukainen ja selkeä palvelujärjestelmä koko maassa.
4. Edistetään paluita eri keinoin. Keskeistä on, että henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa Suomessa palautetaan tai he palaavat kotimaihinsa.
5. Tehostetaan viestintää lähtömaihin, ilman oleskelulupaa maassa oleville sekä viranomaisen kesken.

Painopiste-esitykset hyväksyttiin kansallisessa yhteistyöryhmässä 30.9. Jatkossa niitä hyödynnetään sisäministeriössä esimerkiksi laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman päivittämisessä.

Vuosille 2021–2024 päivitettävässä ohjelmassa tarkastellaan paitsi edellisten ohjelmien toimenpiteitä, myös ilman oleskelulupaa maassa oleskelevien asemaa ja heihin liittyviä hyväksikäytön ilmiöitä. Uudessa ohjelmassa haetaan kokonaisvaltaisesti keinoja ehkäistä varjoyhteiskunnan syntymistä.

Anna Rundgren
erityisasiantuntija
@AnnaRundgren

Mariana Salgado
palvelumuotoilija
@Salgado

Kirjoitus julkaistu 7.10.2020 osoitteessa www.intermin.fi