Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti 17.1.2012 käynnistää selvityksen perhesurmien ja vanhempien tekemien omien lasten surmien taustoista. Ministeriryhmän toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tuli koota tietoa siitä, olisiko viranomaisilla tai mahdollisesti muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennaltaehkäistä tilanteen kärjistymistä henkirikokseksi.
Suomessa on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana nuorten tekemiä vakavia henkirikoksia, jotka ovat saaneet laajaa julkisuutta ja herättäneet paljon huomiota. Tapaukset ovat järkyttäneet yhteiskuntaa laajasti. Tämän selvityksen tarkoituksena on koota yhteen mahdollisia syitä nuorten tekemiin joukkosurmiin ja muihin vakaviin väkivallan tekoihin olemassa olevan tiedon pohjalta. Selvityksen tavoitteena on luoda kokonaiskuva siitä, mitkä tekijät yhdistävät tekoja ja millaiset seikat niitä erottavat toisistaan.
Hämeen poliisilaitos ja sisäministeriö toteuttivat yhdessä Lahden nuorisopalvelujen, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistyksen, Lahden ensi- ja turvakodin ja Valopilkku-projektin kanssa Nyt riittää - pilottihankkeen koulukiusaamisen vähentämiseksi. Hankkeessa on luotu menetelmäpaketti kiusaamisen vähentämiseen yläkouluissa.
Turussa tapahtui elokuussa 2017 puukotus, jonka tekijä tuomittiin terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhista ja niiden yrityksistä. Tapauksen johdosta päätettiin selvittää, miten palveluunohjaus on järjestetty tilanteissa, joissa poliisi ei kohdista henkilöön toimenpiteitä ja hänet ohjataan kunnan tai järjestöjen palvelujen piiriin. Tavoitteena oli selkeyttää menettelyjä sekä selvittää yhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet. Lisäksi selvitettiin, miten yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen kanssa on järjestetty ja miten sitä tulee kehittää. Raportti sisältää nykytilan kuvauksen, joka perustuu paikallisten toimijoiden haastatteluihin sekä suositukset jatkotoimiksi. Lisäksi valmistelun yhteydessä tutustuttiin siihen, miten asia on järjestetty Alankomaissa, Tanskassa ja Isossa-Britanniassa. Raportti sisältää näiden maiden järjestelmien kuvausta sekä arviointia suhteessa Suomen tilanteeseen.
Sisäministeriössä valmisteltiin v. 2020 sisäisen turvallisuuden selontekoa, jonka tavoitteena on varmistaa, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille. Osana selonteon valmistelua sisäministeriö toteutti kyselyn valituille haavoittuvimmassa asemassa arvioiduiksi oleville väestöryhmille.
Ankkuritoiminnalla tarkoitetaan moniammatillista yhteistyötä, joka kohdistuu lasten ja nuorten (alle 18-vuotiaiden) hyvinvoinnin edistämiseen ja rikosten ennaltaehkäisemiseen. Lisäksi ankkuri pyrkii ehkäisemään väkivaltaiseen ekstremismiin radikalisoitumista ilman ikärajoja. Ankkuritoimintaa toteutetaan moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluvat asiantuntijat poliisista, sosiaalitoimesta, terveystoimesta ja nuorisotoimesta. Ankkuritoiminnan tehtävänä on tarjota nuorelle ja perheelle yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea varhaisessa vaiheessa ja tarvittaessa ohjata hoidon, palveluiden ja tuen piiriin muille asiantuntijoille.
Arjen turvaa -sisäisen turvallisuuden 1. ohjelma
Toimintaohjelmassa ikääntyneiden turvallisuuden parantamiseksi on kuvattu ikääntymiseen ja ikääntyneisiin kohdistuvia turvallisuushaasteita. Näitä ovat turvallisuuden tunteen ylläpitäminen, turvallinen asuminen, tapaturmat, liikkuminen, kaltoinkohtelu ja hyväksikäyttö, väkivalta ja rikokset. Ohjelma sisältää suositukset ikääntyneiden asumisen turvallisuuden parantamiseksi, tapaturmien määrän vähentämiseksi, liikkumisen turvallisuuden parantamiseksi sekä kaltoinkohtelun, väkivallan ja rikosten ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Sisäisen turvallisuuden strategia on tiekartta, jonka avulla pyritään siihen, että Suomesta tulee hallitusohjelman 29.5.2015 vision mukaisesti maailman turvallisin maa elää, asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan strategiassa niitä yhteiskunnan ominaisuuksia, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.
Valtioneuvosto päätti 5.10.2017 julkaistussa sisäisen turvallisuuden strategiassa vuonna 2011 julkaistun ikääntyneiden turvallisuusohjelman päivittämisestä. Ohjelma on yhä pääosin ajantasainen mutta yhteiskunnassa ja ikääntyneiden turvallisuustilanteessa on tapahtunut joitakin merkittäviä muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan ikääntyneiden turvallisuuteen ellei niihin puututa ajoissa.
Sisäisen turvallisuuden 2. ohjelma - Turvallinen elämä jokaiselle.
Selonteossa kuvataan Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä ja sen muutosta sekä määritellään sisäisen turvallisuuden politiikan painopisteet ja tavoitteet.
Kansallisen riskiarvion tarkoituksena on ennakoida Suomeen mahdollisesti kohdistuvia suhteellisen äkillisiä tapahtumia, jotka vaativat viranomaisilta normaalista poikkeavia toimia tai avun pyytämistä muilta mailta tai kansainvälisiltä järjestöiltä. Kansallisessa riskiarviossa on tunnistettu riskejä, joilla on laajaa kansallista merkitystä ja arvioitu niiden vaikutusta yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin.
Raportissa kuvataan harvaan asuttujen alueiden väestökehitystä, monipaikkaista asumista, infrastruktuurin tilaa, hyvinvointipalveluita sekä turvallisuuspalveluja. Toimijoita käsitellään kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti eli huomioidaan niin viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset turvallisuuden toimijoina.
Loppuraportti. Sisäministeriö tilasi Suomen Erillisverkoilta ilmiöpohjaisen teknologiatiekartan toteutuksen. Tiekartta perustuu SM:n strategisen ennakointitoiminnan tuottamiin trendikortteihin, joissa on kuvattu yhteiskuntaa mahdollisesti kohtaavia ilmiöitä. Näiden ilmiöiden mahdollisesti aiheuttamiin vaikutuksiin (uhkia/mahdollisuuksia) SM:n toimialojen tulee varautua tarvittavilla kyvykkyyksillä.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on linjattu päivitettävän kansallisen väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ja torjunnan toimenpideohjelman laatimisesta. Sisäministeriössä valmisteltiin toimenpideohjelma, joka hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 11.7.2024.
Muistion tarkoituksena on selventää strategisen viestinnän merkitystä osana väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyä Suomen toimenpideohjelman sekä sen toimeenpanon yhteydessä. Sen tavoitteena on luoda RADI-ryhmän ja erityisesti sen alatyöryhmän ”Ennalta estävän viestinnän kehittäminen” jäsenille sekä muille aiheeseen liittyville toimijoille yhteinen ymmärrys työn kohteesta ja tarkoituksesta.