Järjestäytynyt rikollisuus

Järjestäytyneen rikollisuuden käsitteelle on lukuisia erilaisia määritelmiä[1]. Yleensä järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan: Kolmen tai useamman henkilön muodostama jäsenneltyä ryhmää, joka on koossa tietyn aikaa, toimii yhteistuumin tehdäkseen ainakin yhden vakavan rikoksen tai rikoksia; Saadakseen suoraan tai epäsuorasti taloudellista tai muuta aineellista hyötyä.

Käytännön torjuntatyössä ja akateemisessa tutkimuksessa on havaittu, että järjestäytynyt rikollisuus on monimuotoisempaa kuin sen lukuisat määritelmät. Järjestäytynyt rikollisuus ei varsinaisesti ole oma erillinen rikollisuudenalansa, vaan kyse on siitä, että muita rikoksia, kuten huumausainerikoksia, talousrikoksia tai henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia, tehdään erityisen systemaattisesti ja erityistä ryhmä- tai yhteistyörakennetta hyödyntäen.

Ominaispiirteet

Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyy seuraavia ominaispiirteitä:

1. Merkittävän taloudellisen hyödyn hankkiminen lainvastaisilla keinoilla.

2. Monipuolinen ja nopeasti mukautuva yhteiskunnan ja yksilöiden heikkouksien (rikosmahdollisuuksien) tunnistaminen ja hyväksi käyttäminen.

3. Suunnitelmallinen ja joustava yhteistyö omassa rikollisorganisaatiossa ja/tai verkostomaisissa yhteistyörakenteissa.

4. Pyrkimys toimia yhteiskunnan laillisissa rakenteissa esimerkiksi vaikutusvallan hankkimiseksi, rikollisen toiminnan peittämiseksi.

Tällä sivustolla järjestäytynyt rikollisuus ymmärretään laaja-alaisena ja mukautuvana käsitteenä. Käsitettä ei voida määritellä tarkkarajaisesti tai tyhjentävästi.

Motiivit

Järjestäytyneen rikollisen toiminnan tärkein motiivi on tyypillisesti mahdollisimman suuren taloudellisen hyödyn hankkiminen rikollisin keinoin. Perinteisiä järjestäytyneen rikollisuuden rikoksia ovat kaikki laittomien (huumeet) ja laillisten korkeasti verotettavien (alkoholi, savukkeet) valmistus, salakuljetus ja kauppa sekä siihen kytkeytyvä väkivalta ja rahanpesu; Uhkapelit, pelimanipulaatio ja koronkiskonta, ampuma-aseiden valmistus, salakuljetus ja kauppa, ihmiskauppa, ihmisten salakuljetus ja työperäinen hyväksikäyttö, prostituutio, sekä lukuisat erilaiset petokset sekä talous- ja omaisuusrikollisuus, tuoteväärennökset (merkkitavarat/elintarvikkeet), ympäristörikokset sekä korruptio ja lahjonta.

Järjestäytyneen rikollisuuden rikoksia ovat myös kan­sainvälisten pakotteiden kiertäminen, tietoverkkoavusteinen rikollisuus, pimeät markkina-alustat sekä erilaiset huijaus- ja tietojen kalastelusivustot ja -viestit.

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategisen päämäärät

Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan

strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030 hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 27.2.2025. Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia ja toimenpideohjelma 2025-2030 määrittää torjunnan strategiset päämäärät ja sisältää niiden toteutumista edistäviä toimenpiteitä.

Suomen järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiset päämäärät ovat seuraavat:

1. yhteistyö keskeisten torjuntaan osallistuvien toimijoiden välillä on tehokasta ja vakiintunutta,
2. rikosten tekijöiden saama hyöty on vähentynyt, rikollinen toiminta vaikeutunut ja sen riskit kasvaneet,
3. järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin on estetty ja
4. rikoksille erityisen alttiissa asemassa olevien henkilöiden suoja on parantunut.

 

Lataa tästä: Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030