Järjestäytynyt rikollisuus

Järjestäytynyt rikollisuus on ilmiö, jolla on vaikutuksia valtioiden turvallisuuteen ja lailliseen yhteiskuntajärjestykseen Järjestäytynyt rikollisuus ei ole erillinen rikollisuuden lajinsa, vaan tapa tehdä rikoksia erityisen suunnitelmallisesti ja ammattimaisesti.

Järjestäytyneen rikollisuuden konkreettiset ilmenemismuodot ovat pitkälti muuttuneet selkeistä hierarkkisista ryhmärakenteista kohti solumaisempia rikollisverkostoja. Rikollisverkostot koostuvat henkilöistä, jotka tavalla tai toisella voivat edistää rikollisen toiminnan tarkoitusperien saavuttamista. Rikollisverkostoon voi kuulua varsinaisten rikoksentekijöiden lisäksi nk. ammattimaisia avustajia[1] sekä muita yksittäisiä toimintaa tukevia henkilöitä. Rikollisverkostot eivät ole myöskään enää ainoastaan kansallisia, vaan järjestäytynyt rikollisuus on yhä enenevässä määrin valtioiden rajat ylittävää rikollista toimintaa. Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää toiminnassaan myös crime-as-a-service -toimintamallia, jolla tarkoitetaan rikollisten palveluiden tuottamista/rikoksien teettämistä tilaustyönä. Järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden tärkein tavoite on mahdollisimman suuren välittömän tai välillisen taloudellisen hyödyn hankkiminen lainvastaisin keinoin.

Järjestäytyneen rikollisuuden toimintamallit muuttuvat jatkuvasti ja muutokset voivat tapahtua nopeasti. Moninaisen ilmiön tehokas torjunta edellyttääkin kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa järjestäytynyttä rikollisuutta pyritään torjumaan kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla ja sen toiminnoissa.

Ominaispiirteet

Käytännön torjuntatyön toteuttamisen näkökulmasta järjestäytynyt rikollisuus on syytä ymmärtää laaja-alaisena ja muuntautumiskykyisenä ilmiönä, jonka tyypillisiä piirteitä ovat:

1. Merkittävän taloudellisen hyödyn tavoittelu lainvastaisin keinoin.
2. Yhteiskunnan ja yksilöiden haavoittuvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen, usein nopeasti ja monipuolisesti.
3. Suunnitelmallinen ja joustava yhteistyö rikollisorganisaation sisällä tai verkostomaisissa rakenteissa.
4. Pyrkimys toimia laillisissa rakenteissa, esimerkiksi vaikutusvallan hankkimiseksi tai rikollisen toiminnan peittämiseksi.[2]

Perinteisiä järjestäytyneen rikollisuuden piirissä toteutettavia rikoksia ovat muun muassa:

• laittomien huumausaineiden sekä korkeasti verotettujen laillisten tuotteiden (alkoholi, savukkeet) valmistus, salakuljetus ja kauppa
• toimintaan liittyvä väkivalta ja rahanpesu
• uhkapelit ja pelimanipulaatio
• kiristysrikokset
• ampuma-aseiden valmistus, salakuljetus ja kauppa
• ihmiskauppa, laiton maahantulon järjestäminen ja työperäinen hyväksikäyttö
• prostituutioon liittyvä rikollisuus
• erilaiset petokset, talous- ja omaisuusrikokset
• tuoteväärennökset (esimerkiksi merkkituotteet ja elintarvikkeet)
• ympäristörikokset
• korruptio ja lahjonta

Nykyisin järjestäytyneen rikollisuuden piiriin kuuluvat myös kansainvälisten pakotteiden kiertäminen, tietoverkkoavusteinen rikollisuus, pimeät markkina-alustat sekä erilaiset huijaus- ja tietojen kalastelusivustot ja -viestit.

Järjestäytyneeseen rikollisuuteen kytköksisiä yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia on tunnistettu erityisesti sellaisilla toimialoilla, joihin liittyy tyypillisesti alihankintatoimintaa. Tällaisia toimialoja ovat etenkin rakennusala sekä kiinteistöala.[3] Alihankkijaketjut mahdollistavat osaltaan pimeän toiminnan häivyttämisen helpommin. Myös yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisillä toimialoilla on todettu olevan toimijoita, joilla on kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.[4]

Järjestäytyneen rikollisuuden tilanne on Suomessa murroksessa. Järjestäytynyt rikollisuus muodostuu enenevässä määriin toisiinsa kytköksissä olevista verkostoista, joilla on kansainvälisiä yhteyksiä. Rikollisverkostoihin lukeutuu muun muassa perinteisiä niin sanottuja liivijengejä, uusimuotoisia katujengejä, klaanirikollisuutta ja erilaisia rikollisjärjestöjä tai yhteenliittymiä sekä näiden kaikkien piirissä toimivia myötävaikuttajia ja mahdollistajia. Kokonaisuutena järjestäytynyt rikollisuus ja erilaiset rikolliset verkostot muodostavat edelleen merkittävimmän vakavan rikollisuuden uhan Suomessa.[5]

Myös Europolin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arviossa (EU SOCTA) erilaisia rikollisia yhteenliittymiä kuvataan käsitteellä rikollisverkosto. Käsite rikollisverkosto kuvaa nykyistä toimintaympäristöä, jossa organisaatiomalliltaan erilaiset ryhmät ja niihin kytkeytyvät tai niiden ulkopuolella olevat yksilöt toimivat yhteistyössä.[6]

Järjestäytynyt rikollisuus pyrkii aina toiminnassaan taloudelliseen hyötyyn ja se toimii laajasti eri sektoreilla, hakien vaikutusvaltaa myös laillisesta liiketoiminnasta ja yhteiskunnan rakenteista.[7]

Hallinnollinen torjunta

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta jaetaan Suomessa rikosoikeudelliseen ja hallinnolliseen torjuntaan, joita toteutetaan yhdessä ja erikseen. Rikostorjuntaviranomaiset (poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos) toteuttavat rikosoikeudellista torjuntaa laissa säädettyihin tehtäviinsä ja toimivaltuuksiinsa perustuen. Hallinnollista torjuntaa voidaan puolestaan toteuttaa kaikilla yhteiskunnan eri tasoilla ja sen toiminnoissa lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa. [8]

Hallinnollisen torjunnan yleisenä tavoitteena on haitallisten kehityskulkujen varhainen tunnistaminen ja katkaiseminen sekä järjestäytynyttä rikollisuutta tukevan toiminnan vaikeuttaminen ja/tai estäminen ennen kuin toiminta kehittyy yksittäisiksi vakaviksi rikoksiksi. Hallinnollisen torjunnan tarkoituksena on ennen kaikkea ehkäistä laillisten yhteiskuntarakenteiden, kuten liike-elämän ja julkisen talouden, hyväksikäyttöä rikolliseen toimintaan. Keskeistä siis onkin kyetä tunnistamaan toiminnan kytkös järjestäytyneeseen rikollisuuteen etenkin hallinnollisissa prosesseissa, kuten esimerkiksi rekisteröinneissä, lupaprosesseissa, julkisissa kilpailutuksissa (mm. rakennushankkeet) sekä julkisia avustuksia ja tukia myönnettäessä.[9]

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta vastaavat keskeiset rikostorjunta- ja hallintoviranomaiset voivat luovuttaa analysoitua tietoa laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä muun muassa hyvinvointialueiden, kuntien ja finanssisektorin toimijoille näiden toiminnan suuntaamiseksi ja toimintaan liittyvien riskien arvioimiseksi.[10]

Toimintaohjeistus

Epäilyttävään toimintaan liittyvästä kiireettömästä havainnosta voit jättää poliisille nettivinkin osoitteessa poliisi.fi/nettivinkki. Mahdollisesta rikoksesta voit laatia rikosilmoituksen poliisin sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa asiointi.poliisi.fi.