Hyvä elämä − Turvallinen arki, valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1–25.1.2018
Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Hyvä elämä − Turvallinen arki järjestettiin yhteistyössä Järvenpään kaupungin kanssa Järvenpää-talolla 24.–25.1.2018. Seminaariin oli ilmoittautunut ennätykselliset 290 henkilöä ja sakeasta lumipyrystä huolimatta paikalle oli selviytynyt suurin osa ilmoittautuneista.
Ensimmäinen seminaaripäivä keskiviikko 24.1.
Sisäministeri Risikko avasi turvallisuusseminaarin
Ministeri Paula Risikko toivotti kaikki tervetulleeksi 13. valtakunnalliseen turvallisuusseminaariin. Maailma ja meitä ympäröivät ilmiöt ovat muuttuneet reilussa kymmenessä vuodessa, mutta ministeri totesi, että seminaariväki eli turvallisuuden tekijät ovat pysyneet hyvin mukana kehityksessä. Tästä kertoo se, että Suomi on monella mittarilla maailman turvallisin maa. - Vahva menneisyys ei ole kuitenkaan tae vahvasta tulevaisuudesta. Turvallisuuden muutosvoimat yhteiskunnassamme ovat vahvat. Osaan me voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi puuttumalla niihin riittävän ajoissa, osaan muutoksista meidän tulee varautua ja osaan sopeutua, totesi ministeri.
Ministeri kertoi sisäministeriössä käynnistyneestä pitkän aikavälin resurssisuunnittelusta. Siinä arvioidaan ensin, millaisiin tarpeisiin viranomaispalveluja tulevaisuudessa tarvitaan: Mitkä rikokset lisääntyvät, mitkä vähenevät? Missä palveluja tarvitseva väestö asuu ja miten uusi teknologia tulee muuttamaan palvelujen tarvetta? Vain pyrkimällä katsomaan tulevaan voimme pitää Suomen maailman turvallisimpana maana. Ministeri Risikon mukaan tämä ajattelutapa meidän täytyy nyt saada osaksi koolla olevan laajan sisäisen turvallisuuden verkoston toimintaa.
Sisäisen turvallisuuden sähköinen palveluväylä tulee mahdollistamaan sen, että yhteistyöverkoston tiedot, taidot ja voimavarat saadaan koottua yhteen myös muulloin kuin kerran vuodessa laajassa seminaarissa.
Sisäministeri Paula Risikko: Suomi - maailman turvallisin maa!
Järvenpäässä valmistellaan uutta strategiaa
Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen kertoi Järvenpään valmisteilla olevasta strategiasta. Turvallisen ja viihtyisän elinympäristön luominen on yksi kaupungin keskeisiä tehtäviä. Me-hengen ja suvaitsevaisuuden tukeminen on tärkeä osa turvallisuuden tuottamista. Siksi keskeistä uudessa strategiassa on kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen. Turvallisuustyössä päästään hyvään lopputulokseen, kun kaikki ovat mukana.
Kaupungin turvallisuussuunnittelija Tero Seitsonen ja valmiussuunnittelija Tony Konkola yllättivät Erkki Kukkosen hänen puheenvuoronsa jälkeen tulemalla lavalle antamaan keväällä eläköityvälle Kukkoselle lahjaksi hauskan turvallisuusämpärin.
Sisäisen turvallisuuden painopisteet
Sisäministeriön vt. kansliapäällikkö Jukka Aalto kertoi seminaariväelle sisäisen turvallisuuden painopisteistä eli siitä, mitä yhdessä lähdetään tekemään. Keskeisiä yhteistyöalueita ovat ennakointi ja analysointi, arjen turvallisuuden parantaminen, maakuntien ja kuntien turvallisuustyön tukeminen sekä kansalaisten turvallisuusosaamisen ja kriisinkestokyvyn parantaminen.
Jukka Aalto: Sisäisen turvallisuuden painopisteet - mitä lähdemme yhdessä tekemään?
Turvallisuutta lähellä ihmistä − maakunnat ja kunnat
Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Minna Karhunen kertoi Tilastokeskuksen Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi julkaisemasta Suomi maailman kärjessä tilastoista. Tilastojen mukaan Suomi on muun muassa maailman vakain ja turvallisin maa. Meillä on vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta jne. Monissa tilastoissa ollaan ykkösenä, ja muissakin aika korkealla. Mutta miksi meistä ei tunnu siltä? Vaikka tilastot paranevat koko ajan, turvallisuuden tunteemme heikkenee. Karhunen arveli, että tämä voisi johtua mm. siitä, että maailman tapahtumat vyöryvät olohuoneisiimme eri lailla kuin 100 vuotta sitten. Nopealla tiedonvälityksellä on hyvät ja huonot puolensa.
Karhunen viittasi John Donnen No Man is an Island -runoon todeten, että kukaan meistä ei ole saari. Ei ihminen, kunta tai valtio. Tarvitsemme kukin toinen toisiamme. Tarve alueelliselle yhteistyölle on ilmeinen. Karhusen mukaan yhteistyössä on ennen kaikkea kyse asenteesta. Koetaanko aidosti yhteenkuuluvuutta ja hyväksytäänkö keskinäisriippuvuus? Halutaanko tuottaa lisäarvoa yhdessä tekemisellä? Karhusen mukaan maakunnilla tulee olemaan erittäin suuri vastuu siitä, kuinka hyvin olemme varautuneet ja miten turvalliseksi olomme tunnemme.
Järvenpään eläkeläisneuvoston puheenjohtaja Leena Peltosaari avasi esityksensä kysymällä yleisöltä, kuinka moni on ollut tekemisissä kunnallisen vanhusneuvoston kanssa. Käsiä nousi vähän ja Peltosaari totesi, että paljon on vielä tehtävää. Järvenpäässä yli 65-vuotiaita on 17 % asukkaista. Ikääntyneet saattavat kokea olonsa turvattomaksi vaikkapa asemanseudulla Järvenpää-talolle konserttiin tullessaan.
Osallisuus, tiedon saanti ja yhteistyö ovat hyviä keinoja lisätä turvallisuutta. Peltosaari muistutti, että turvallisuusviestinnässä monikanavaisuus on tärkeää. Kaikki, etenkin ikäihmiset, eivät ole netissä. Eläkeläisneuvosto sai oikeuden kirjoittaa jutun paikallislehteen kerran kuussa. Siinä on mahdollista nostaa esimerkiksi turvallisuusasioita esiin. Eläkeläisneuvosto on aktiivisesti mukana muun muassa kaupungin turvallisuusjohtoryhmässä ja liikenneturvallisuustyöryhmässä. Järvenpään eläkeläisillä on myös kehittäjäyhteisöjä, jotka miettivät suunnitteilla olevia palveluja sekä ratkaisevat ongelmia omista näkökulmistaan.
Leena Peltosaari: Kunnat ja kuntalaiset ratkaisemassa turvallisuusongelmia
Turvallisuutta ennakoimalla ja yhdessä kehittämällä
Valiokuntaneuvos Olli Hietanen eduskunnasta piti ehkä päivän eniten ajatuksia herättäneen esityksen, josta päällimmäisenä mieleen jäi vihreän elefantin metsästys. Hietasen mukaan ei ole niin väliä mistä on tultu tai missä ollaan nyt. Oikea kysymys on, mikä on paras mahdollinen tulevaisuus? Paras mahdollinen asia, mitä voitte kuvitella itsellenne, organisaatiolle, Suomelle. Hietanen kutsuu tätä vihreän elefantin metsästämiseksi. Hietasen mukaan Suomessa tehdään ennakointia, mutta vähemmän selvästi visionääristä työtä, mikä olisi tarpeen pyrittäessä edistämään yhteistä hyvää.
Olli Hietanen: Turvallisuuden ennakointi - miten tulevaisuus voisi ohjata toimintaamme?
Videotallenne
Iltapäivän idealaboratorioissa seminaariosallistujat pääsivät pohtimaan ja ideoimaan yhdessä ratkaisuja yksilöiden kriisinkestokyvyn parantamiseen, turvallisuuden innovaatioiden edistämiseen, strategisen turvallisuusviestinnän kehittämiseksi sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseksi. Keskustelu oli vilkasta ja ajatuksia herättävää.
Toinen seminaaripäivä torstai 25.1.
Elämä pelissä −nuoret, syrjäytyminen ja turvallisuus
Toinen seminaaripäivä käynnistyi Laurean ja Metropolian opiskelijoiden tekemällä koskettavalla videolla nuoresta syrjäytyneestä naisesta. > Katso video
Mielenterveyden Keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakan mukaan yhteinen nimittäjä erilaisessa syrjäytymisessä on mielenterveys tai mielen hyvinvointi. Osallisuuden tunne ja tekemisen merkityksellisyys on keskeistä mielenterveydelle. Jokainen meistä ansaitsee tulla nähdyksi kokonaisena. Tämä voi olla joskus haasteellista, kun viranomaisilla on vastuullaan vain pala yksilön elämästä (ja ongelmista). Sydänmaalakka toivoi, että sote-uudistus tulisi helpottamaan avunsaantia edistämällä yhden luukun periaatetta.
Koulu turvallisuuden vai turvattomuuden pelikenttä? -paneelikeskustelu
Paneelikeskustelun keskeinen viesti oli, että koulut ovat turvallisia paikkoja. On kuitenkin tärkeää, että kouluissa luodaan fyysisen turvallisuuden lisäksi henkistä turvallista tilaa, jossa uskaltaa tuoda omia huolenaiheitaan esiin. Lisäksi paneelissa puhuttiin kouluterveyskyselyn tuloksista ja kyselyn hyödyntämisestä. Jos koulussa on havaittu ongelmia, niistä tulisi kertoa avoimesti ja ratkaista ongelmat yhdessä. Koulu on ympäröivän yhteiskunnan peili ja esimerkiksi huumeidenkäyttö koulussa kertoo enemmän ympäröivästä yhteiskunnasta kuin koulusta itsestään.
Etsivä nuorisotyö vaikuttaa
Neuvotteleva virkamies Jaana Walldén opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi etsivästä nuorisotyöstä. Se poikkeaa monesta julkisen sektorin muusta työstä siinä, että etsivä nuorisotyö perustuu nuoren vapaaehtoisuuteen ja nuoren kanssa tehtävään yhteistyöhön. Etsivä nuorisotyö voi antaa aikuisen ammattilaisen aikaa. Vuonna 2016 etsivä nuorisotyö sai yhteydenottopyyntöjä 26 499 nuoresta. Kontaktoinnin jälkeen heistä 18 550 aloitti yhteistyön etsivän nuorisotyön kanssa. Nuoria ohjataan niin sosiaali- ja terveyspalveluihin, opintoja edistäviin palveluihin, työhön liittyviin palveluihin ja liikunnan sekä vapaa-ajan palveluihin. Tavanomaista on, että nuori tarvitsee useamman palvelun kokonaisuuden.
Jaana Walldén: Etsivän nuorisotyön vaikuttavuus
Videotallenne
Tajua mut! -toimintamalli auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria
Keravan opiston vt. rehtori Mia Talikka esitteli Hollannista Suomeen tuotua Tajua mut! -toimintamallia, joka auttaa huomaamaan ja puuttumaan syrjäytymisuhassa olevan nuoren tilanteeseen ennen kuin ongelmat pääsevät kasaantumaan. Se on nopea ja helppo työkalu nuorten parissa toimivien ammattilaisten yhteistyön tiivistämiseen ja tiedonkulun parantamiseen. Varhainen apu säästää kustannuksissa ja nuoren inhimillistä kärsimystä. Keravalla mallia kokeiltiin vuonna 2015 ja nyt se on vakiintuneessa käytössä, samoin kuin muissa pilottikunnissa Espoossa, Riihimäellä ja Mikkelissä. Talikan toivomus on, että toimintamalli leviäisi valtakunnalliseksi.
Mia Talikka: Tajua Mut! -toimintamalli työvälineeksi syrjäytymisen ehkäisyyn
Videotallenne
Tieto ja epätieto − mihin täällä voi enää luottaa?
Poliisiylitarkastaja Jorma Laitinen havainnollisti esityksessään erilaisten julkaistujen uutisten ja somekeskusteluiden kautta, miten vaikeaa tiedon varmistaminen on. Välillä julkaistaan vahingossa tietoa, joka osoittautuu valheelliseksi ja välillä väärää tietoa levitetään tahallisesti. Viranomaiset joutuvat painimaan tiedonvälityksen nopeuden ja faktojen tarkistamisen kanssa. Yhtenäinen kattava tilannekuva ja oikea tieto ovat välttämättömiä turvallisuuden edistämiseksi.
Sisäministeriön viestintäjohtaja Mika Mäkinen kertoi, että kriisiviestintää tehdään koko ajan isommalla pyörällä nopeammin ja enemmän. Menestyäkseen organisaatioiden on viestittävä nopeasti ja paljon. Viranomaiselle tämä on haaste, koska tiedon on oltava varmistettua. Mäkinen painotti, että viestinnän arki on otettava haltuun, jotta kriisiviestintä voi onnistua. Kun tilanne on päällä, ei ole aikaa opetella uusien työvälineiden toimintaa, vaan vastuiden ja osaamisen on oltava kunnossa.
Mika Mäkinen: Pahimman tapahtuessa - Viranomaisten kriisiviestintä murroksessa
Videotallenne
STT:n uutispäätoimittaja Minna Holopainen pureutui median, valemedian ja turvallisuuden tunteen problematiikkaan esittelemällä seitsemään mediaturvallisuuden kuolemansyntiä. Holopainen kiteytti hyvin, että "sitä saa mitä klikkaa". Meillä kaikilla on oma vastuumme median kuluttajina, käyttäjinä ja jakajina.
Minna Holopainen: Media, valemedia ja turvallisuus
Videotallenne
Turvallisuuden seuranta
Sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwaraye johdatteli seminaariväkeä sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentamiseen. Kokonaiskuva on tärkeä muun muassa ministeriön pitkäjänteisen suunnittelun ja verkostotyön yhteisen vision perustana.
Yksi sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteista on, että pystymme strategiakauden lopuksi yhteisen käsityksen pohjalta vastaamaan kysymykseen, mikä on sisäisen turvallisuuden tila Suomessa. Tällä ei viitata vain erilaisiin tilastoihin esimerkiksi rikoksista tai palokuolemista, vaan laajempaan käsitykseen siitä, missä ollaan nyt ja mihin ollaan menossa. Kokonaiskuvaa rakennetaan ja sisäisen turvallisuuden keskeisiä ilmiöitä kartoitetaan sisäministeriön ennakointiryhmän ja -verkoston toimesta yhteistyössä erilaisten sidosryhmien kanssa.
Ari Evwaraye: Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen
Videotallenne
Rikoksentorjuntaneuvoston pääsihteeri Minna Piispa esitteli kuntien vuoden 2016 turvallisuustutkimuksen tuloksia. 34 %:ssa kunnista rikosten ehkäisyä toteutetaan osana turvallisuussuunnittelua, 37 %:ssa osana sähköistä hyvinvointikertomusta.
Piispa toi esiin, että osassa kunnista rikosten ehkäisyn ajatellaan olevan vain poliisin tehtävä, vaikka se on paljon laajempi kokonaisuus. Turvallisuus on keskeinen elementti kuntalaisen hyvinvoinnissa, ja paikallinen tahtotila on onnistuneen ja laaja-alaisen rikoksentorjuntatyön olennaisen tärkeää. Piispan mukaan rikosten ehkäisy ja turvallisuuden lisääminen tulisi saada kuntien strategioihin. Nykyisin rikosten ehkäisy näkyy vain 16 % vastaajakuntien strategioissa.
Minna Piispa: Näkökulma: kuntien turvallisuustutkimuksen tulokset
Videotallenne
Seuraava Valtakunnallinen turvallisuusseminaari pidetään Kuopiossa 23.1.-24.1.2019.
Lämpimästi tervetuloa Kuopioon!
Teksti: Leena Seitovirta
Kuvat: Sari Samula