Lisää selkeyttä Exit-toiminnan asiakastyön menetelmiin ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen

Exit-toiminnan kehittämisessä sekä vaikuttavuuden mittaamisessa kansainvälisellä ja valtakunnallisella tasolla haasteena ovat epäselvät toimintamallit sekä yhtenäisten linjojen puute. Diakonissalaitoksen Exit-toiminnassa tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan selventämällä ja avaamalla asiakastyön menetelmiä sekä mielenterveyden tukemiseen liittyviä tekijöitä. Kehitystyössä kerätty tieto on koottu kahteen eri oppaaseen. Tämä kehittämistyö sekä oppaiden laatiminen on mahdollistettu Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) tuella. Julkaisut on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä Exit-toiminnasta hyötyviä henkilöitä kohtaaville ammattilaisille. Lisäksi hankekaudella haastateltiin toimijoita eri maista, jotka työskentelevät Exit-toiminnan kaltaisessa asiakastyössä väkivaltaisen ekstremismin parissa.

Exit-työn kaltaisista toimintamalleista kerättiin tietoa kansainvälisellä tasolla

Exit-hankkeessa haastateltiin eri maiden Exit-toimijoita sekä laadittiin kirjallisuuskatsaus, joiden avulla koottiin tietoa asiakastyön menetelmistä sekä mielenterveyden tukemisesta osana irtautumisprosessia. Kerätyn aineiston perusteella, työlle ei ole olemassa vielä selkeää yhtenäistä toimintamallia kansainvälisellä tai kansallisellakaan tasolla eri toimijoiden kesken. Työ on kontekstisidonnaista sekä organisaation luonteesta riippuvaista. Epäselvät toimintamallit ja menetelmät aiheuttavat kuitenkin haasteita alan kehittämiselle.

Toiminnassa on keskeistä tunnistaa kontekstiin liittyvien yhteiskunnallisten, yhteisö- sekä yksilötason tekijöiden vaikutukset Exit-työtä toteuttavan organisaation luonteesta riippumatta. Moni toimijoista pyrkiikin tekemään työtä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemiseksi yhteiskunnan, yhteisöjen sekä yksilötason rajapinnoilla. Lisäksi asiakastyön tulisi vastata yksilöllisesti ja tarpeenmukaisella tavalla ryhmädynamiikkaan, ideologian merkitykseen sekä asiakkaan ominaisuuksiin.

Väkivaltaisen radikalisoitumisen patologisointi pelkäksi mielenterveydelliseksi ongelmaksi voi johtaa lisääntyneeseen stigmatisointiin, ilmiön yksinkertaistamiseen ja siten rakenteellisten juurisyiden ohittamiseen. Käytännön kentän kokemus sekä tutkimustieto kuitenkin kertovat, että väkivaltaisen radikalisoitumisen osatekijöinä voi olla traumaattisia kokemuksia, syrjäytymistä sekä muita liitännäisiä haasteita, kuten mielenterveyden häiriöitä tai neuropsykiatrista oirehdintaa. Mielen hyvinvointiin liittyvien seikkojen huomioiminen on siten olennainen osa ilmiön moniulotteista ymmärtämistä. Se on ennen kaikkea keskeisessä roolissa onnistuneessa irtautumisprosessissa ja mielekkään elämän rakentamisessa.

Kirjallisuuden mukaan Exit-työn kaltaiset menetelmät voivat päivittäisen arjen hallinnan tukemisen ohella muodostua psykologisista, uskonnollisista, ammatillisista tai taiteellisista työtavoista. Menetelmiin sisältyy muun muassa terapeuttinen kuntoutus, konfliktien hallinta, kriittisen ajattelun kehittäminen, ammatillinen kuntoutus, mentorointi, perhetyö sekä biografinen työskentely. Haastattelujen perusteella hyödynnettäviä mielenterveyden tukemisen menetelmiä ovat psykoedukaatio, tunteiden reflektointi, vaihtoehtoisten käyttäytymismallien harjoittelu, vihanhallintakurssit sekä toiminnalliset työkalut. Osa toimijoista hyödyntää erikoisosaamista vaativia hoidollisia ja terapeuttisia menetelmiä, kuten EMDR:ää.

Yhteiselle kansainvälisen tai kansallisen tason toimintamallille ei välttämättä ole yksiselitteistä tarvetta. Joustava viitekehys ja toiminnan luonne voikin usein olla asiakaslähtöisempi ja dynaamisempi mahdollisuus muovata palvelut aina kuhunkin aikakauteen ja kontekstiin sopivaksi. Tutkimuksellinen näyttö Exit-työn vaikuttavuudesta on kuitenkin yhä vähäistä ja sitä on haastavaa todentaa. Yhteisten toimintalinjojen sekä selkeiden työmallien puute vaikeuttaa alalla tarvittavaa tutkimustyötä, jolla voitaisiin arvioida ja vertailla eri toimintojen sekä menetelmien toimivuutta. Yhtenäisemmät, selkeät ja läpinäkyvät toimintamallit voisivat tarjota perustan tiedolla johtamiselle sekä toiminnan vaikuttavuuteen liittyvän tutkimusnäytön keräämiselle.

Oppaat tarjoavat konkreettisia työkaluja ammattilaisille

Diakonissalaitoksen Exit-toiminta pyrkii osaltaan vastaamaan alan puutteellisen tutkimusnäytön ja epäselvien toimintamallien aiheuttamiin haasteisiin. Kehitystyön tuloksena laaditut oppaat valottavat työssä hyödynnettäviä asiakastyön menetelmiä ja mielen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä sekä tukemisen keinoja. Julkaisut on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille sekä etenkin ammattilaisille, jotka saattavat työssään kohdata Exit-toiminnasta hyötyviä henkilöitä ja/tai väkivaltaiseen ekstremismiin liittyviä teemoja. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä Diakonissalaitoksen Exit-työstä tarjoamalla konkreettista tietoa asiakastyön sisällöistä ja tavoista.

Exit-toiminnan asiakastyön menetelmät -opas -kokoaa yhteen käytännön työmenetelmiä, joita on käytetty ja kehitetty toiminnan vuosien varrella. Menetelmät on jaoteltu alku- ja tarvekartoitusvaiheeseen, muutosta tukevaan työvaiheeseen sekä asiakkaan prosessin arviointiin. Alku- ja tarvekartoitusvaiheessa selvitetään vastaako Exit-toiminta henkilön tarpeisiin sekä kartoitetaan hänen tuen tarpeitaan. Hyödynnettäviä menetelmiä ovat tiimin kehittämät tarkistuslistat, THL:n RATTI-työkalu, Hexagon sekä motivoiva keskustelu. Palveluohjaus kulkee työmenetelmänä mukana tarvittaessa kaikissa työn vaiheissa.

Kun suunta on kartoitusvaiheen jälkeen selvillä, siirrytään muutosta tukevaan työvaiheeseen. Se sisältää kokonaisvaltaista elämän eri osa-alueita tukevaa työtä sekä väkivaltaisesta toimintaympäristöstä irtautumisen mahdollistavaa ydintyötä. Hyödynnettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi:

• toiminnalliset menetelmät,
• biografiset menetelmät,
• voimavara- ja vahvuusmenetelmät,
• arvopohjaiset menetelmät sekä
• mielen hyvinvoinnin menetelmät.

Myös läheiset saavat tukea neuvonnan, vertaisryhmien sekä Väkivallattoman vastarinnan menetelmien (Non Violent Resistance) hyödyntämisen kautta.

Viimeinen vaihe eli asiakkaan prosessin arviointi rakentuu Exit-toiminnan arviointimallin pohjalle. Muita arviointia tukevia menetelmiä ovat muun muassa motivoiva keskustelu, asiakaspalautteen kerääminen sekä jälkiseuranta asiakassuhteen päätyttyä.

Mielen hyvinvoinnin tukeminen Exit-työssä -oppaassa avataan mielenterveyteen liittyviä väkivaltaisen radikalisoitumisen taustatekijöitä sekä syvennytään mielen hyvinvoinnin menetelmiin, joilla tuetaan asiakkaita voimavaralähtöisellä ja positiivisella otteella.

Kehitystyön tuloksena laaditut oppaat ovat osa vaikuttavan ja laadukkaan Exit-toiminnan ylläpitämistä, jonka avulla voidaan tehokkaasti tukea yksilöitä ja varmistaa onnistunut irtautumisprosessi.

Työtä yhteiskunnallisen rauhan puolesta

Nykyisessä polarisoituneessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä sekä konfliktien kyllästämässä maailmanpoliittisessa tilanteessa Exit-toiminnalle on merkittävä tarve. Toiminnan aikana kehitetty ekstremismiä torjuva erityisosaaminen säilytetään vahvasti mukana ennaltaehkäisevän fokuksen ohella. Yksilötuen ohella Exit-toiminnassa kerätään keskeistä tietoa myös väkivaltaisen radikalisoitumisen laajemmista, rakenteellisista tekijöistä. Kaikki Exit-työn kaltainen toiminta, joka pyrkii vähentämään väkivaltaista radikalisoitumista monitasoisesti, asiakaslähtöisesti ja siten ihmisarvoa kunnioittaen, on tässä ajassa tärkeää työtä aidon yhteiskunnallisen rauhan edistämiseksi ja säilyttämiseksi.

Exit-toiminta

Oletko huolissasi omasta, asiakkaasi tai läheisesi suhteesta väkivaltaiseen aatemaailmaan tai ääriliikkeeseen? Tarvitsetko sinä tai yhteisösi lisää tietoa väkivaltaisesta radikalisoitumisesta, yhteiskuntavastaisuudesta ja näiden ennaltaehkäisystä sekä ilmiöiden kohtaamisesta? Ota yhteyttä matalalla kynnyksellä. Lisätietoa toiminnasta ja yhteystiedot löytyvät Exit-toiminnan sivulta: www.hdl.fi/exit.

Kirjoittajana on Diakonissalaitoksen Exit-työn tiimi.

Lisätietoja verkkosivuilla www.hdl.fi/exit
Yhteydenotot: [email protected]