Miten yhteisöllisyyden vahvistamisella voidaan ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista?

Väkivaltaisessa radikalisoitumisessa on yhteisöllinen ulottuvuus. Ekstremististen liikkeiden vetovoima perustuu lupaukseen yhteenkuuluvuudesta ja merkityksellisestä missiosta. Ne houkuttelevat mukaan ihmisiä, jotka kokevat jääneensä yhteisön ulkopuolelle tai tulevansa muuten marginalisoiduiksi.

MIELI ry:n Radikalisoitumisen ennaltaehkäisy, resilienssi ja mielenterveys (RE-MAP) -hanke perustuu ajatukseen, että hyvinvoiva yhteisö voi toimia vastavoimana haitallisille ekstremistisille yhteisöille. Naapurustot, harrasteryhmät ja kouluyhteisöt voivat tarjota myönteistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, osallisuuden kokemusta ja tukea. Yhteisöllisyys vahvistaa mielenterveyttä ja ehkäisee haitallisiin selviytymiskeinoihin turvautumista.

RE-MAP-hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa yhteisöjen ja niiden kanssa työskentelevien ammattilaisten resilienssiä ja mielenterveysosaamista, jotta väkivaltaisen radikalisoitumisen riskiä voitaisiin ehkäistä jo varhaisessa vaiheessa. Projekti on saanut rahoitusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden rahastosta ja toteutettu vuosina 2023–2025.

Mentorointi yhteisön vahvistamisessa

Hyvin suunnitellut mentorointiohjelmat ovat toimiva keino väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseen. Niiden avulla voidaan edistää merkityksellisen elämän rakentumista vahvistamalla elämäntaitoja. Mentorointiohjelmilla on esimerkiksi tuettu radikalisoitumisriskissä olevia yksilöitä rakentamaan positiivisia sosiaalisia suhteita, kehittämään tunnetaitoja ja löytämään uusia tapoja osallistua ja olla vuorovaikutuksessa yhteisössä. Mentorikoulutukset ovat myös keino vahvistaa mentoriksi ryhtyneiden vertaisten, ammattilaisten ja muiden sidosryhmien ymmärrystä radikalisoitumisen riskitekijöistä ja varhaisista merkeistä.

RE-MAP-hankkeessa kehitettiin yhteisömentorointimalli, jossa yhteisöjen avainhenkilöitä koulutettiin suunnittelemaan ja ohjaamaan reflektoivia keskusteluja radikalisoitumisen riskitekijöistä, mielenterveyden tukemisesta ja resilienssin vahvistamisesta omissa yhteisöissään. Tavoitteena oli ymmärryksen lisääminen voimavaralähtöisestä toiminnasta ja yhteisön hyvinvoinnin tukemisesta.

Mallin kehittämisen ytimessä oli aito kumppanuus ja vuoropuhelu. Mukana olleita yhteisöjä kannustettiin jakamaan kokemuksiaan ja tarpeitaan, ja kohtaamisissa syntyi oivalluksia siitä, mikä vahvistaa hyvinvointia ja palautumiskykyä. Mentorointi toimi sekä tiedon jakamisen välineenä että keinona tuoda uudenlainen reflektiotapa osaksi yhteisöjen arkea.

Hankkeen toiminnassa oli mukana monikielisiä, vapaaehtoispohjalta toimivia naapurustoyhteisöjä, järjestäytyneempiä ryhmiä ja harrasteseuroja. Vaikka hanke ei kohdistunut erityisesti monikielisiin yhteisöihin, juuri ne osoittivat suurinta kiinnostusta oman yhteisönsä vahvistamiseen.

Koulutuksesta käytäntöön

RE-MAP-hankkeessa koulutettiin 29 yhteisömentoria, jotka järjestivät yhteensä 15 työpajaa yli 170 yhteisön jäsenelle. Mentorointimallista rakennettiin myös ammattilaisille suunnattu koulutus, johon on osallistunut yli 300 ammattilaista järjestöistä, kaupungeista ja kunnista sekä hyvinvointialueilta. Koulutus on pyrkinyt syventämään ammattilaisten osaamista yhteisöllisyyden vahvistamisesta ja radikalisoitumisen riski- ja suojaavista tekijöistä.

Kukin mentori muokkasi yhteisötyöpajan sisällön vastaamaan yhteisönsä tarpeita. Hankkeen kantavat teemat, kuten resilienssin vahvistaminen, mielenterveyden tukeminen ja konfliktien rakentava ratkaiseminen, muodostivat punaisen langan, mutta painotukset ja näkökulmat vaihtelivat yhteisökohtaisesti. Joissain yhteisöissä pohdittiin enemmän perheiden ja lasten hyvinvointia ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteita. Toisissa yhteisöissä erityisiksi huolenaiheiksi nousi yhteisön kyky tavoittaa nuoret heille relevanteilla tavoilla.

Ammattilaisten koulutuksissa keskusteluun nousivat radikalisoitumisen ennaltaehkäisyn tärkeys ja huoli lasten ja nuorten asenteiden kovenemisesta. Keskustelua herätti myös voimakkaiden poliittisten mielipiteiden ja erimielisyyksien käsitteleminen ryhmätilanteissa niin, että kaikki voivat kokea olevansa osa ryhmää ja tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Koulutukset lisäsivät ymmärrystä radikalisoitumiselta suojaavista tekijöistä ja vahvistivat ammattilaisten käsityksiä omista vaikuttamisen mahdollisuuksistaan.

Merkityksellisiä kohtaamisia

Mentorointisessiot avasivat monissa yhteisöissä uusia ja merkityksellisiä keskusteluja – myös niistä aiheista, joista ei tavallisesti puhuta. Työpajojen tarjoama mahdollisuus käsitellä vaikeita aiheita lisäsi osallistujien hyvinvointia.

Mentoreita tuettiin prosessin aikana lisäkoulutuksilla, vertaisryhmätapaamisilla ja yksilöohjauksella. Monet mentoreista kokivat prosessin voimaannuttavana ja kertoivat haluavansa jatkaa yhteisönsä tukemista erityisesti nuorten parissa, jotta jokainen löytäisi oman paikkansa yhteiskunnassa.

Yhteisöjä vahvistava näkökulma on keskeinen osa väkivaltaisen radikalisoitumisen ennaltaehkäisyä, sillä se vaikuttaa radikalisoitumisen juurisyihin tukemalla yksilön identiteettiä, mielenterveyttä ja sopeutumiskykyä. Hyvinvoiva yhteisö tarjoaa voimavaroja ja tukea myös haavoittuvassa asemassa oleville jäsenilleen. Kun ihminen kokee tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi, hänen ei tarvitse etsiä merkityksellisyyttä vahingollisista aatemaailmoista.

Lähteet:

Bertelsen, P. 2018. Mentoring in anti-radicalization. Aarhus University, Department of Psychology.

Christensen, T. W. 2023. Mentorship programmes and approaches in P/CVE. Radicalisation Awareness Network (RAN). Luxembourg: Publications Office of the European Union.

Christensen, T. W., Freear, M., & Suleiman, K. 2023. Strengthening Resilience to Violent Extremism – STRIVE II. A mentorship manual for countering violent extremism in Kenya. Royal United Services Institute.

Kirjoittaja:

Caroline Nykter
Asiantuntija, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Radikalisoitumisen ennaltaehkäisy, resilienssi ja mielenterveys RE-MAP-hanke