Blogi: Rikoksilla oireilevalle nuorelle ja hänen perheelleen tuki yhdestä paikasta

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi työpäivän aikana tavata useaa nuorta, jolla on taustalla koulunkäyntivaikeuksia, kognitiivisia ja neuropsykiatrisia ongelmia, useita kouluvaihtoja, muuttoja, juurettomuutta, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmia, oma masennus, rikoksia, uhrikokemuksia, ja rajua päihteidenkäyttöä. Nuori saattaa tavata useita oppilas-, päihde- ja terveydenhuollon sekä järjestöjen työntekijöitä. Kaikkia hän ei muista edes nimeltä puhumattakaan, että tietäisi, mikä on heidän roolinsa. Mitä pitäisi tehdä toisin?

Useimmille nuorille lainvastaiset teot ovat vain satunnaisia, joita tehdään jännityksen tavoittelemiseksi tai näyttämisen paineesta. Nuorista vain harvat syyllistyvät vakaviin rikoksiin ja toistuvasti. Toistuva rikosten tekeminen on monella tavalla yhteydessä kasautuviin ongelmiin. Riski kasvaa edelleen, kun nuori putoaa koulusta ja kuvaan tulee päihteet. Uusi hallitusohjelma tunnistaa syrjäytymisen ja rikosten uusimisen ehkäisemisen tärkeyden; se on edullisempaa kuin paikkailla yhteiskunnalle aiheutuvia monenlaisia haittoja myöhemmin. Myös Sisäisen turvallisuuden strategiassa tunnistettiin syrjäytymistä ja rikoksia ehkäisevien palveluiden kehittämisen tarve. Painopiste oli nimenomaan toistuvasti rikoksia tekevien nuorten tilanteeseen puuttumisessa.

Sisäisen turvallisuuden strategiaan liittyvä kehittämistyöryhmä julkaisi ehdotuksensa kesällä 2019. Se hyödynsi ehdotuksessaan muun muuassa TEAS-tutkimushanketta nuorten rikoksiin puuttumisen käytännöistä. Haikkola ym. (2019) tutkimus osoitti, että Suomessa systematisoidut mallit keskittyvät varhaiseen puuttumiseen ja ensikertalaisten näpistelijöiden puhuttamiseen. Rikoksia uusivien nuorten palvelut olivat pirstaleisia eikä lastensuojelua ja rikosprosessia oltu sovitettu yhteen nuoren edun mukaisesti. Myös nuoren palvelukokonaisuudelta puuttui selkeä vastuutaho.

Toimintamalli tukee nuorta kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämää

Kehittämistyöryhmä esitti uutta toimintamallia juuri niille nuorille, joille vakavat ja toistuvat rikokset kasautuvat. Ristikarin ym. (2018) tutkimuksen pohjalta työryhmä arvioi heitä olevan noin 7000. Näitä nuoria on epäilty syyllisiksi useampiin ja vakavampiin rikoksiin, ja heidän tilanteesta viranomaisella tai muulla toimijalla on herännyt erityinen huoli päihteiden käytöstä tai muusta syrjäytymisen riskistä. Rikoksilla oireilevat nuoret voivat olla myös alle 15-vuotiaita, vaikka rikosoikeudellisen vastuun ikäraja alkaa 15-vuotiaana. Ensikertaa rikoksia tehneiden nuorten kohtaaminen jäisi edelleen Ankkuri-mallille.

Toimintamallin etuna on, että nuori saa tuen ja palvelut yhdestä paikallisesta tai alueellisesta yksiköstä. Nuoren tilanteen kokonaisvastuu kuuluu yhdelle nuoren asioihin erikoistuneelle työntekijälle, jolla on osaamista rikoksilla oireilevien nuorten erityisistä tarpeista ja rikosprosessin etenemisestä. Vastuutyöntekijän täytyy hallita yhteistyö, verkostotyö ja jatkuvuuden tärkeys, koska hän kulkee nuoren rinnalla koko prosessin ajan ja varmistaa nuorelle ja perheelle tarvittavat moniammatilliset palvelut. Kaikki nuoren ja perheen tilannetta tukevat palvelut kytkettäisiin malliin, ja tuki on kokonaisvaltaista.

Toimintamallin lähtökohtana on nuoren yksilöllisten tarpeiden tunnistaminen, joka tehdään esimerkiksi systemaattisella BAROfi – menetelmällä. Toimintamallissa työntekijät käyttävät näyttöön perustuvia työmenetelmiä, joista osa edellyttää perheen vahvaa sitoutumista. Päihteitä käyttävä nuori tarvitsee myös erityistä motivointia ja tukea palveluihin sitoutumiseen. Hyvän luottamussuhteen nuoreen omaava tukihenkilövoi olla keskeinen nuoren rikoksettomaan ja päihteettömään elämään tukemisen kannalta, ja voi tarvittaessa toimia tukena myös virka-ajan ulkopuolella. Toimintamallissa työskentely tapahtuu nuorilähtöisesti, mutta tukea saa koko perhe.

Lausuntokierrokselta paljon ideoita jatkokehittämiseen

Työryhmä ehdotti toimintaa koskevaa järjestämislakia, jossa säädettäisiin poikkihallinnollisen viranomaismallin toimivalta, yhteistyö ja velvollisuudet siten, että tiedonvaihto varmistettaisiin silloinkin, kun nuori ja hänen vanhempansa eivät olisi antaneet tähän lupaa. Jatkokehittämisessä ja toimeenpanossa mukana olisivat ainakin sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö koulutus- ja nuorisotyön palveluiden osalta. Järjestöjen tekemää tärkeää työtä varten laadittaisiin paikalliset yhteistyösopimukset. Mallia kokeillaan aluksi vähintään kolmella paikkakunnalla tai alueella, ja vaikutuksia arvioitaisiin tutkimuksella.

Kehittämistyöryhmän ehdotuksesta saatujen yli 30 lausunnon alustava tarkastelu on osoittanut, että kokonaisvaltaista nuoren ja perheen auttamiseen tähtäävää, yhdessä yksikössä toimivaa mallia pidettiin pääosin kannatettavana. Jokaisen lausunnonantajan mielestä toimintamallin tarttumista jo alle rikosoikeudellisen vastuuikärajan oleviin eli alle 15-vuotiaisiin pidettiin erittäin hyvänä. Myöskään ohjautumista malliin ei haluttu rajoittaa, vaan ohjautumisen tulisi tapahtua monikanavaisesti, sieltä käsin, missä nuoren tilanne havaitaan.

Myös uusi hallitus on nostanut esille rikosten uusimisen ehkäisemisen. Hallitusohjelmasta ilmenee, että jo poliisin, syyttäjän, tuomioistuinten tulisi ohjata kohtaamansa henkilöt tarvitsemiensa palveluiden piiriin, kuten velkaneuvontaan, päihdehuoltoon, väkivallan katkaisuohjelmiin ja rikollisuutta ehkäiseviin kuntoutusohjelmiin. Myönteistä tavoitteen kannalta on, että useat lausunnon antaneet tahot olivat kiinnostuneita osallistumaan oman roolinsa puitteissa toimintamallin jatkokehittämiseen, oman osaamisensa jakamiseen, seurannan suunnitteluun ja halukkaita kokeilupaikkakuntiakin ilmoittautui mukaan.

Lokakuussa julkistettavassa sähköisessä lausuntoyhteenvedossa tuodaan esille tarkemmat ideat ja jatkokehittämisen tarpeet liittyen nuorten rikoksilla oirehtivien toimintamallin järjestämiseen. Työryhmä arvioi toimintamallin tuovan selviä säästöjä rikosoikeusjärjestelmälle ja yhteiskunnalle vähentämällä nuorten syrjäytymistä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa nuori saa tukea rikos- ja päihdekierteen katkaisuun, sen enemmän todennäköisesti säästetään kustannuksissa.

 

Saija Sambou
Erityisasiantuntija
Oikeusministeriö

@SaijaSambou