Hyppää sisältöön

Alueelliset turvallisuusyhteistyöverkostot kokoontuivat Helsingissä 27.5.2019

Alueellisen turvallisuustyön verkostopäivä keräsi Helsinkiin nelisenkymmentä ympäri Suomea toimivien alueellisten turvallisuusverkostojen vastuuhenkilöä vaihtamaan tietoa ja kokemuksia sekä keskustelemaan alueellisen turvallisuustyön tulevaisuudesta.

Strategiapäällikkö Ari Evwaraye sisäministeriöstä avasi tilaisuuden, joka oli ensimmäinen laatuaan, mutta pitkään odotettu ja toivottu. Tarve tilaisuudelle oli noussut muun muassa sote- ja maakuntauudistuksen kaaduttua, kun maakunnille kaavailtu rooli alueellisen turvallisuustyön koordinaattoreina ja yhteen sovittajina ei ainakaan toistaiseksi toteutunut. Verkostopäivän tarkoituksena oli tuoda yhteen eri alueiden turvallisuusverkostoja vaihtamaan kokemuksia, keskustelemaan alueiden toiveista sisäministeriölle ja toisilleen sekä pohtia yhdessä, mihin suuntaan alueellista turvallisuustyötä tulisi Suomessa kehittää.

Suomessa on useita, ennen edellisen hallituksen maakuntavalmistelua perustettuja alueellisia verkostoja, joiden toiminta jatkuu. Maakuntavalmistelun myötä syntyi myös uusia alueellisia yhteistyöverkostoja, joista osassa on tarkoitus jatkaa toimintaa maakuntauudistuksen päättymisestä riippumatta. Keskustelussa nousi vahvasti esiin, että verkostot kaipaavat kuitenkin jonkinlaista selkänojaa työlleen sekä hyviä käytäntöjä jo pidempään toimineilta alueellisilta turvallisuusverkostoilta.

 

Alueelliset turvallisuusverkostot ovat erilaisia − yhteisiä nimittäjiäkin löytyy

Lapin aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Seppo Lehto esitteli Lapin turvallisuusverkostoa. Se on pitkään toiminut avoin yhteenliittymä, jossa viranomaiset, järjestöt ja viranomaiset sekä korkeakoulut tekevät yhteistyötä arjen turvallisuuden edistämiseksi. Verkoston turvallisuustavoitteita on kirjattu Lapin maakuntastrategiaan. Kuntien kanssa on tehty yhteistyötä Arjen turvaa kunnissa -mallin mukaisesti. Yhteistyö on ollut viime vuosina vähäisempää, mutta keväällä 2019 pidetyssä verkoston johtajakokouksessa päätettiin lähteä nostamaan verkostotyötä uuteen nousuun. Verkosto valmistelee aluehallintoviraston ja maakuntaliiton johdolla uuden maakunnallisen turvallisuussuunnitelman. Työlle on valittu kaksi kärkeä: nuorten huumeidenkäyttäjien ja heidän perheiden tuen tehostaminen sekä ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen tukipalvelujen, tehokkaampi hyödyntäminen Lapin kunnissa.

Pirkanmaan turvallisuusklusterista kertoi verkoston koordinaattori Anniina Autero. Verkosto on toiminut vuodesta 2011 lähtien. Tällä hetkellä verkostoa vetää ja kehittää Tampereen yliopisto. Uuden turvallisuuden luonne vaatii ratkaisujen innovointia turvallisuushaasteisiin yhdessä. Klusteri edistää alueellista, kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista sekä oppilaitosten, tutkimusyhteisön, elinkeinoelämän, viranomaisten, julkisorganisaatioiden ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on myös turvallisuutta lisäävien ratkaisujen ja toimijoiden liiketoiminnan edistäminen.

Etelä-Karjalan valmius- ja turvallisuustoimikunta EKTURVA:aa esitteli Lappeenrannan turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen. EKTURVA on viranomaispainotteinen, tiivis yhteistoimintarinki, joka perustettiin yhteiseen tarpeeseen perustuen v. 2010. Toimikunnan sihteeristö on työn keskeinen "moottori". EKTURVA:aan kuuluu lisäksi Kuntaturva ja EKVIESTINTÄ -ryhmät sekä vuonna 2017 perustettu järjestöfoorumi. Yhteistyöhön kuuluu muun muassa tiedonvaihto ja yhteisen tilannekuvan muodostaminen, alueellisen poikkihallinnollisen riskiarvioinnin tekeminen, yhteistoiminta- ja hälytysjärjestelyjen kehittäminen sekä yhteisten valmiusharjoitusten järjestäminen.

Projektipäällikkönä Kanta-Hämeen maakuntavalmistelussa toiminut Marjo Lindgren kertoi, että Kanta-Hämeeseen ryhdyttiin valmistelemaan laaja-alaista turvallisuusfoorumia osana maakuntavalmistelua keväällä 2018. Foorumille kaavailtiin roolia suunnittelussa ja tiedonvaihdossa, turvallisuustilanteen seurannassa sekä varautumisen ja turvallisuussuunnittelun edistämisessä. Mukana työssä on ollut laaja joukko viranomaisia sekä järjestöjä. Turvallisuusfoorumin ensimmäinen kokous pidettiin helmikuussa. Maakuntauudistuksen kaaduttua työssä ollaan oltu odottavalla kannalla. Turvallisuustyön tiivistyminen on kuitenkin johtanut jo muun muassa yhteisen harjoitustoiminnan lisääntymiseen sekä uusiin oivalluksiin siitä, miten erilaiset toimijat voivat edistää turvallisuutta, vaikka alkuun vaikuttaisi, ettei heillä ole turvallisuuden kanssa mitään tekemistä. Alueella on myös yhteisymmärrys siitä, että yhteistoimintaa halutaan jatkaa, ja tätä viestiä on viety kuntajohtajien tapaamisiin. Tarkoitus on, että foorumi kokoontuisi pari kertaa vuodessa sihteeristön valmistelemalla selkeällä teemalla.

Myös Päijät-Hämeessä ryhdyttiin valmistelemaan uudenlaista turvallisuus- ja valmiustoimikuntaa PHTURVA:aa maakuntavalmistelun yhteydessä, kertoi varautumisen vastuuvalmistelija Mika Nevalainen. Alueella on ollut 2010 vuodesta lähtien turvallisuussihteeristö, joka muodostettiin muun muassa turvallisuussuunnittelun edistämiseksi. Vuosien varrella on tapahtunut muutoksia, mutta perusrakenne ja puheenjohtajuus ovat pysyneet. Maakuntavalmistelun yhteydessä todettiin, että varautuminen tarvitsee yhteisrakenteen. Uuden toimintamallin keskiössä on varautuminen ja kehitteillä on muun muassa alusta, jonne pystytään tallentamaan eri toimijoiden valmiussuunnitelmat. Ideana on mennä pienillä käytännönläheisillä tavoitteilla eteenpäin.

Vaikka alueelliset verkostot ovat luonteeltaan ja tavoitteiltaan hyvin erilaisia, niin kaikissa korostuu kuitenkin vapaaehtoisuus ja luottamukseen perustuva yhteinen tekeminen. Verkostoesittelyiden jälkeen käydyssä keskustelussa todettiin myös, että verkostojen sihteeristön rooli on monesti keskeinen siinä, että asiat valmistellaan hyvin ja työlle on hyvät lähtökohdat. Sihteeristöön on hyvä kuulua ihmisiä, joiden työhön turvallisuuteen liittyvä verkostoyhteistyö muutoinkin liittyy, jolloin heillä on selkeästi käytettävissä työaikaa verkostotyölle.

Lisäksi keskusteltiin varautumisen ja turvallisuussuunnittelun verkostojen suhteesta. Osassa alueita näitä suunnitellaan ja kehitetään yhteisten rakenteiden alla, kun taas joissakin erikseen. Sisäministeriö edistää osaltaan sitä, että samoissa rakenteissa käsiteltäisiin niin varautumisen kuin turvallisuussuunnittelun asioita. Turvallisuussuunnittelun ja varautumisen toimijat kun ovat usein samoja. Erityisasiantuntija Joni Henttu sisäministeriön pelastusosastolta kertoi, että n. 70 % alueista on jonkinlainen turvallisuus- tai varautumisverkosto ja lopuillakin on suunnitteilla sellaisen perustaminen. Keskeistä on, että valitut rakenteet eivät sulje pois yhteistyön kannalta tärkeitä toimijoita ja voimavaroja ja että mahdollisten eri suunnittelu- ja päätöksentekorakenteiden välinen koordinaatio on vahvaa, vastuunjako selkeää ja toiminta kokonaisvaltaista.

Miten tästä eteenpäin?

Tilaisuudessa muodostui yhteisymmärrys siitä, että alueellisten verkostojen yhteisille tapaamisille on jatkossakin tarvetta. On tärkeää pohtia, miten eri alueiden välisiä kumppanuuksia voitaisiin tukea ja miten järjestöt sekä elinkeinoelämä saataisiin alueellisiin verkostoihin tiiviimmin mukaan. Todettiin, että verkostotyöhön tarvitaan kansalliset veturit niin viranomaistoiminnan, järjestöjen kuin elinkeinoelämän osalta. Kansallinen koordinaatio ja tuki ovat tärkeitä alueille, mutta niille on kuitenkin jätettävä riittävä vapaus tehdä turvallisuustyötä omista tarpeistaan lähtien.

Päivän aikana keskusteltiin myös korkeakoulujen tekemän tutkimuksen ja ennakoinnin tuomisesta yhteistyöhön, niin että voitaisiin suunnitella ja suunnata toimintaa tutkitun tiedon perusteella. Strategiapäällikkö Evwaraye kertoi, että haaste on tunnistettu ja sisäministeriöllä on osaltaan tarkoituksena kehittää sellainen turvallisuuden yhteisen näkymän tietomalli, jota voitaisiin hyödyntää aluetasolla. Lisäksi erityisasiantuntija Hanna-Miina Sihvonen kertoi sisäisen turvallisuuden innovaatiotoiminnan kehityssuunnista. Valmisteilla on avoin innovaatioalusta, joka tulee toimimaan osana sisäisen turvallisuuden TUOVI-portaalia ja jossa erilaisten ongelmien, ratkaisujen ja ideoiden omistajat sekä innovaatioiden rahoittajat voisivat kohdata.

Lopuksi sovittiin alueellisten turvallisuusverkostojen säännöllisestä tapaamisesta ainakin kerran vuodessa. Tapaamiset ovat avoimia kaikille alueellisille turvallisuustoimijoille. Pirkanmaan turvallisuusklusteri kutsui verkostot seuraavaan yhteiseen tapaamiseen Tampereelle lokakuussa 2019.