Hyppää sisältöön

Arjen turvallisuuden hyvä käytäntö: Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot

Ihmiseltä ihmiselle - Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukkojen paras työväline on inhimillisyys.

Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukot on Kuopiossa vuodesta 2017 toiminut hanke, jonka tavoitteena on tarjota heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille merkityksellistä toimintaa ja lisätä heidän hyvinvointiaan, arjen hallintaansa, sosiaalisia verkostojaan sekä osallisuuden kokemustaan. Hankkeen työntekijä Mari Ahtiainen, mistä ajatus Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukkoista lähti liikkeelle? 

Ajatus lähti liikkeelle havainnosta, että Kuopiosta puuttui matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jonne jokainen on tervetullut - ainoana vaatimuksena asiallinen käytös ja ns. ryhmäkunto. Kuopiosta puuttui myös paikka, jossa tarjotaan asiointiapua eli autetaan virasto- ja byrokratiaviidakossa.

Hanketta hallinnoi Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry ja rahoittaa STEA. Hanke on vakiinnuttanut paikkansa Kuopiossa ja osoittautunut tarpeelliseksi. Päivittäinen kävijämäärämme on tällä  hetkellä noin 25 henkilöä. Erilaisista elämänhallinnan haasteista ja yksinäisyydestä kärsivät saavat hankkeemme kautta kokea kuuluvansa ryhmään, tulevansa kohdatuksi arvostavasti ja inhimillisesti, apua asioiden hoitamiseen, kokemuksia positiivisesta ja lämpimästä vuorovaikutuksesta sekä mahdollisuuden osallistua erilaisiin ryhmätoimintoihin, jotka voimaannuttavat ja tarjoavat onnistumisen elämyksiä sekä yhdessä tekemisen ja osallisuuden kokemuksia.

Hankkeen toimitila on Kuopion keskustassa sijaitseva matalan kynnyksen kohtaamispaikka Keltsu, joka on auki kolmena päivänä viikossa. Tiia Eskelinen, millainen on tyypillinen viikko Keltsussa?

Meillä ei taida olla Keltsussa tyypillistä viikkoa juurikaan. Viikot muokkautuvat hyvinkin paljon meidän kävijöiden tarpeiden ja myös toiveiden mukaan. Avoimet aukiolot ovat pysyvät ja ryhmätoiminnot, niin kuin kokkikerho, keilaus sekä biljardi Kuopion keilahallilla, lautapelit ja perjantaisin Kuopion Kuntolaakson uimahalli- ja kuntosalikäynnit pyörivät viikoittain, mutta lisäksi meidän ihanat vapaaehtoiset järjestävät muutakin aktiviteettia kädentaitojen ja kulttuurikokemusten pariin. Olemme Marin kanssa päivittäin käytettävissä yksilötyöskentelyyn, jossa paneudumme Keltsun kävijän mieltä painaviin asioihin. Nämä yksilötyöskentelyt muokkaavat meidän viikkoamme, koska pyrimme etsimään mahdollisimman nopeasti ratkaisuja ongelmakohtiin. Lisäksi lähdemme nopealla aikataululla akuuteissa asioissa kävijämme mukaan hoitamaan asioita virastoihin, lääkäriin ja palavereihin. Onneksi me Marin kanssa ehdimme myös istahtamaan alas avoimien aukiolojen aikana kahvikupposen äärelle keskustelemaan kävijöiden sekä vapaaehtoistemme kanssa niistä normaaleista ihmisten eloon ja ajatuksiin liittyvistä ajatuksista. Meillä on aina Keltsussa niin lämpöinen ja yhteenkuuluvuuden tunne, josta saamme olla kiitollisia, ja vaikka ongelmia kohtaammekin päivittäin, niin positiivisuus silti ympäröi meitä.

Sirkkulanpuiston joukoissa toimii kahden palkatun työntekijän lisäksi iso joukko vapaaehtoisia. Mikä on vapaaehtoisten merkitys hankkeelle?

Vapaaehtoisten merkitys Nopean toiminnan joukot -hankkeelle ja Keltsun päivittäisille toiminnoille on korvaamaton. Olemme hyvin onnekkaita, kun olemme saaneet toimintaamme mukaan hyvin monipuolisia ja aktiivisia vapaaehtoisia. Nämä ihanat vapaaehtoisemme auttavat arjen pyörittämisessä ja vetävät meidän iltapäiviimme sijoittuvia ryhmätoimintoja Keltsun kävijöille sekä osa toimii kevyemmällä otteella tukikaveritoiminnassa. Näin minun ja Marin kädet vapautuvat yksilötyöhön. Toki osallistumme Marin kanssa myös näihin ryhmiin, jos aika antaa periksi. Olemme oppineet paljon meidän vapaaehtoisiltamme erilaisia taitoja ja päässeet tutustumaan erilaisiin kulttuuririentoihin heidän avullaan. Haluaisinkin nostaa esille yhden meidän vapaaehtoisemme Jaskan ajatukset vapaaehtoisena toimimisesta:

” Mielestäni toiminta vapaaehtoisena niin sanotuissa Nopean toiminnan joukoissa, eli Keltsussa antaa sisältöä elämään ja jokaiseen päivään, jonka olen viettänyt vapaaehtoisena tässä hienossa porukassa. Olen huomannut, että antamalla vähänkin, voin vapaaehtoisena saada aikaan hyvää ihmisille, jotka elämän tilanteessaan ovat pientä tai suurempaa apua vailla. 

Mielestäni toiminta tässä yhteisössä on kuin polku, joka voi johtaa tavoitteisiin ja tekoihin, joita ei niin sanotusti yhteisössä mukana ollut ole osannut odottaakaan. Toiminta voi olla siis polku, josta parhaassa tapauksessa tulee valtatie uuteen elämään, elämään jossa vaikeudet pystytään voittamaan yhteisellä toiminnalla.”  

 

Hankkeen kohderyhmänä ovat asunnottomat ja asunnottomuusuhan alaiset, mielenterveys- tai päihdeongelmista tai pitkäaikaisesta köyhyydestä kärsivät, pitkäaikaistyöttömät, työ- ja opiskeluelämän ulkopuolella olevat nuoret aikuiset sekä yksinäisyydestä kärsivät ikäihmiset. Miten hankkeen toiminta on saatu vastaamaan moninaisien kohderyhmien tarpeisiin?

Vierastamme kävijöidemme jakamista kohderyhmiin ja näkemistä heidät heidän haasteidensa kautta. Näemme heidät ihmisinä ja yksilöinä, joilla on haasteidensa lisäksi lahjoja, taitoja, vahvuuksia, unelmia ja mahdollisuuksia. 

Kaikkia kohderyhmiin kuuluvia yhdistää tarve tulla kohdatuksi inhimillisesti ja ilman stigmaa.  Tämän tarpeen tiedostaen toiminnan kivijalaksi on muodostunut usko yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja arvostavaan kohtaamiseen. 

Hyvin rakennetun kivijalan päälle on turvallista rakentaa lisäkerroksia. Joillekin tärkeintä on päästä jutustelemaan kahvikupin äärelle ja tapaamaan ihmisiä, joillekin tärkein anti on saada apua ja tukea asioiden hoitamiseen ja joillekin tekeminen ja erilaiset aktiviteetit ovat se, mitä he elämäänsä kaipaavat. Näitä kaikkia perusarkemme sisältää.
Kävijän palaute 2.9.2020: "Saan Keltsusta yhteisöllisyyttä, vertaistukea, keskusteluja, kannustusta, apua ja tukea asioiden hoitoon, mahdollisuuden kokeilla erilaisia asioita ja harrastuksia. Kaikki saa olla yksilöitä. Kenenkään ei tarvitse hävetä itseään." 

Hanke pyrkii turvallisuuden juurisyiden lisäksi vaikuttamaan myös arjen turvallisuudessa ilmeneviin ongelmiin.  Hankkeen tarkoituksena on ollut muun ohessa toteuttaa päihteidenkäyttäjien parissa tehtävää ohjaus- ja huolenpitotyötä, jotta järjestyshäiriöt ja sosiaaliset ongelmat vähenisivät. Miten tässä on onnistuttu?

Kävijöille tarjotaan apua ja tukea asiointiin virastoissa ja hyvinvointipalveluissa. Toimitilassa on käytössä pääte ja tulostusmahdollisuus sekä työntekijöiden työpuhelimet. Hankkeen vapaaehtoiset ja työntekijät auttavat ja tsemppaavat viikoittain apua tarvitsevia esim. lähtemällä kaveriksi ja tueksi virastoihin (sosiaalitoimi, Kela jne.), auttamalla hakemusten teossa, liitteiden tulostamisessa, tsemppaamalla soitoissa virastoihin ja terveyspalveluihin (ajanvaraukset). Kun asioiden hoitamiseen saa tukea ja rinnallakulkijan, asiat etenevät pala kerrallaan ja turhautuneisuus vähenee. Tämän myötä tunne omasta osallisuudesta ja toimijuudesta vahvistuu, mikä edistää merkittävästi yksilön hyvinvointia.

Koronan tai muun vastaavan epidemian iskiessä jalkaudumme kaupungille kohtaamaan kohderyhmiin kuuluvia ja teemme yksilötyötä (tuki ja apu akuuttien asioiden hoidossa, ruoka-avun piiriin ohjaaminen jne.).

Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön ja oikeustieteiden opiskelijat (opettajat tukenaan) ovat vetäneet kerran vuodessa klinikkamallilla klinikkaa, jossa 2-3 opiskelijaparia paneutuu 2-3 Keltsun kävijän virastobyrokratian ongelmakohtiin ja pyrkii ohjaamaan asioiden eteenpäin viemistä. Olemme huomanneet, että kaikki eivät tiedä oikeuksiaan saada apua, joten tämä klinikkamalli tukee hankkeen toiminta-ajatusta sekä edesauttaa valmistuvien sosiaali- ja oikeustieteen opiskelijoiden valmiuksia ruohonjuuritason työhön.

Sirkkulanpuiston nopean toiminnan joukkojen toiminnan keskiössä on arvostava ja inhimillinen kohtaaminen, minkä kaltaiselle lähestymistavalle on ajassamme tarvetta. Tiia Eskelinen, mikä on hankkeen keskeisin opetus arjen turvallisuuden kanssa työskenteleville?

Kohtaamme kaikki ihmiset taustoista ja elämäntilanteista riippumatta aina samankaltaisesti, kuin kohtaisimme kenet tahansa ihmisen omassa arjessamme. Lähtökohtaisesti unohdamme tittelit ja olemme ihminen ihmiselle. Emme tiedä kohtaamiemme ihmisten elämän polkujen tarinaa, joten avoin mieli sekä arvostava kohtaaminen on kaiken perusta. Turha uteliaisuus ja minä tiedän -asenne ei kanna yhtään mihinkään. Nautimme toistemme seurasta ja osaamme itkeä sekä nauraa iloille ja suruille. Meillä Keltsussa kaikki voivat olla juuri omana itsenään. Avoin mieli ja kyky kuunnella kantaa pitkälle. Toivon, että ihmiselle tulee tunne, että on aidosti tullut kuulluksi.

Sisäministeriön julkaisu: Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset

Arjen turvallisuuden hyviä käytäntöjä

Oppaat ja ohjeet