Blogi: Vapaaehtoiset pelastustoiminnassa -hanke

Maailma on turvallisuustarpeiden osalta entistä vaikeammin ennustettava ja tulevaisuuteen varautuminen on yhä vaikeampaa. Siksi viranomaisten ja erityisesti pelastuslaitosten on järkevää ennakoida ja varautua entistä paremmin päivittäisonnettomuuksia laajempiin häiriötilanteisiin tai onnettomuuksiin.

Onnettomuuksiin varauduttava kaikilla käytettävissä olevilla resurseilla

Pelastustoimen strategian mukaan onnettomuuksiin on varauduttava riskejä vastaavasti; siten että kaikki käytettävissä olevat voimavarat huomioidaan ja niitä hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. Pelastuslaitos voi käyttää pelastustoiminnassa apunaan esimerkiksi vapaaehtoista palokuntaa, sopimuspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä. Pelastustoimessa onkin pitkä kokemus erityisesti sopimuspalokuntien hyödyntämisestä päätoimisen henkilöstön tukena.

Vapaaehtoisorganisaatioiden hyödyntäminen ja yhteistyön laatu kuitenkin vaihtelee eri pelastuslaitosten kesken. Erityisesti muiden kuin sopimuspalokuntien osalta vapaaehtoisorganisaatioiden voimavaroja on hyödyntämättä ja yhteistyössä on parannettavaa. Suurissa onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa rajat viranomaisten suorituskyvylle tulevat vääjäämättä vastaan, ja siksi vapaaehtoisten organisaatioiden entistä systemaattisempi hyödyntäminen pelastustoiminnan tukena voisi tuottaa yhteiskunnan kriisinkestävyyteen merkittävää lisäarvoa.

Tavoitteena selkeä ja sujuva yhteistyö

Sisäministeriön pelastusosastolla meneillään olevassa Vapaaehtoiset pelastustoiminnassa -hankkeessa selvitetään vapaaehtoisvoimavarojen käyttöä eri pelastustoimen alueilla sekä luodaan yhtenäiset periaatteet yhteistyölle pelastuslaitosten ja vapaaehtoisten välille. Pelastuslaitoksille luodaan yhteistyömalli, jonka avulla vapaaehtoisia voimavaroja kyetään parhaalla mahdollisella tavalla yhdistämään pelastustoimintaan erityisesti suurissa onnettomuustilanteissa.

Vapaaehtoisilla tarkoitetaan hankkeessa kolmannen sektorin toimijoita, järjestöjen vapaaehtoisia sekä niin sanottuja spontaaneja vapaaehtoisia. Sopimuspalokuntien toiminta puolestaan katsotaan kiinteäksi osaksi pelastuslaitosten päivittäisresurssia ja siksi ne on jätetty hankkeessa tarkastelun ulkopuolelle.

Yhteistyön nykytila

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2019 aikana sisäministeriön pelastusosasto on selvittänyt pelastuslaitoksilta (22) millaisia sopimuksia, toimintatapoja ja harjoituksia näillä on kolmannen sektorin järjestöjen kanssa. Selvityksessä esiin nousi muun muassa järjestöjen ja pelastuslaitosten väliset sopimukset, jotka ovat yleistymässä. Selvityksessä voitiin osoittaa selkeä yhteys yhteistyön koetun laadun ja sopimuksellisuuden välillä. Pelastuslaitokset jotka olivat tehneet tai valmistelleet sopimuksia järjestökentän kanssa pitivät yhteistyötä järjestöjen kanssa parempana kuin pelastuslaitokset joissa sopimuksia ei ollut.

Rakenteet ja yhteistoiminta suunnitelmat pelastuslaitosten ja järjestöjen välisestä yhteistyöstä puuttui noin kolmannekselta pelastuslaitoksia. Niilläkin pelastuslaitoksilla, joissa rakenteet olivat olemassa, yhteistyö perustui yleensä järjestöjen aktiivisuuteen. Yhteistyö oli järjestetty esim. Vapepa-verkoston maakuntatoimikunnan yhteyteen.

Selkeiden yhteistyörakenteiden avulla pelastuslaitosten ja järjestöjen yhteistyöstä voidaan tehdä systemaattisempaa ja tehokkaampaa. Rakenteiden tulisi palvella pelastuslaitosten tarpeita koordinoidusta yhteistyöstä. Tämän toteutuminen edellyttää pelastuslaitosten entistä aktiivisempaa roolia rakenteiden ylläpitäjänä.

Pelastuslaitokset kaipasivat järjestökentän yhtenäisyyttä. Yhtenäisyyttä kaivattiin sekä alueelliseen yhteistyöhön (ns. yhden luukun menetelmä) että valtakunnalliseen hanke yhteistyöhön. Järjestökentän ja pelastuslaitosten monet saman aikaiset ja osin erisuuntaiset hankkeet koettiin sekavaksi ja tehottomaksi kokonaisuudeksi.

Selvityksessä nousi esiin tarve löytää uusia toimintatapoja, joita kaivattiin muun muassa vapaaehtoisille soveltuvien tehtävien tunnistamiseen. Pelastusviranomaisten oli vaikea tunnistaa vapaaehtoisille sopivia tehtäviä. Vapaaehtoisille sopivia tehtäviä ei ole useimmilla pelastuslaitoksilla ennakolta arvioitu, vaan tehtävän soveltuvuus jää tilannetta johtavan pelastusviranomaisen arvion varaan. Tästä johtuen päätökset eivät perustu kaikilta osin todellisiin riskeihin tai riittävään tietoon vapaaehtoisten osaamisesta.

Harjoitustoiminnassa tunnistettiin puutteita. Yhteisten harjoitusten järjestäminen pelastuslaitosten ja vapaaehtoisten (ei sopimuspalokunnat) kanssa jäivät satunnaisiksi ja vapaaehtoisten rooli oli useimmiten olla maaliosastona. Positiivisen poikkeuksen muodostivat pelastuslaitokset, joiden alueelta löytyy suuririskinen kohde kuten lentoasema. Näissä yhteisharjoitusten järjestäminen oli säännöllistä ja niiden anti koettiin hyödylliseksi myös järjestöissä. sen sijaan Koulutusyhteistyöhön oltiin sekä järjestöissä että pelastuslaitoksilla tyytyväisiä.

Haastatteluissa esiin nousi pelastuslaitosten kokemukset suurten tilanteiden harvalukuisuudesta. Toisaalta löytyi pelastuslaitoksia, joissa vapaaehtoisten käytön hyötyihin oli havahduttu näiden poikkeuksellisen tapahtuman toteuduttua.

Työtä jatketaan työryhmissä

Hankkeen toisessa vaiheessa käynnistettiin kaksi työryhmää, joissa selvityksen pohjalta määritetään edellytyksiä, joilla vapaaehtoisvoimavaroja voidaan hyödyntää pelastustoiminnassa. Työryhmät koostuvat järjestöjen ja pelastusviranomaisten edustajista. Työryhmissä pelastuslaitoksille valmistellaan mallia alueellisesta yhteistyörakenteesta, mallisopimuksia sekä työkaluja, joilla pelastuslaitokset voivat alueillaan järjestöjen kanssa yhteistyössä systemaattisesti määritellä vapaaehtoisille sopivat tehtävät alueen riskien mukaisesti.

Työryhmissä työskentelyn pohjaksi on laadittu luonnos pelastuslaitosten alueellisesta yhteistyöprosessista (alla). Yhteistyöprosessi kuvaa askeleita ja toimenpiteitä jotka pelastuslaitoksilla tulisi ottaa yhteistyön sujuvuuden varmistamiseksi.

Pelastuslaitosten ja vapaaehtoisten alueellisella yhteistyöprosessilla tavoitellaan kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista yhteistyötä, jossa vapaaehtoisten liittyminen pelastuslaitosten pelastustoimintaan saadaan sujuvaksi, ja panostuksiltaan saavutettaviin hyötyihin nähden kohtuullisiksi. Rakenteen tueksi tarvitaan toimiva tiedonvaihto alueelliseen varautumistyöhön.

Hankkeen etenemistä voi seurata TUOVIsta

Vuoden 2020 aikana hankkeessa määritellään tarkemmin pelastusviranomaisille valtakunnallisesti yhtenäiset periaatteet vapaaehtoisten voimavarojen käyttämiselle pelastustoiminnassa ja edelleen näiden pohjalta laatimalla pelastuslaitoksille ohje vapaaehtoisten voimavarojen hyödyntämiseksi pelastustoiminnassa.

Hankkeen työryhmissä työstettävät mallit ja työkalut ovat luonnosvaiheessa ja niitä työstetään jatkossa Sisäministeriön TUOVI-portaalissa. Tällä varmistetaan, että pelastuslaitosten ja järjestöjen edustajien on mahdollisuus päästä kommentoimaan työkaluja, malleja ja ohjeistusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Lisätietoa: https://sisainenturvallisuus.fi/tyotila/-/workspace/view/2201#keskustelu
(Työtilaan pääsy edellyttää rekisteröitymistä TUOVIin www.sisainenturvallisuus.fi )

Sisäministeriön pelastusosasto esittelee Vapaaehtoiset pelastustoimessa hanketta ja sen tuloksia pelastuslaitosten virkamiehille ja sidosryhmien edustajille Vapaaehtoiset pelastustoimessa seminaarissa 10.12. Helsingissä Kiasmassa.

Lisätietoa seminaarista: https://sisainenturvallisuus.fi/tapahtumat/2019-12-10/vapaaehtoiset-pelastustoiminnassa-seminaari-helsinki

Niki Haake
Erityisasiantuntija
Sisäministeriö