Lapin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma on liitetty osaksi Lapin maakunnallista hyvinvointisuunnitelmaa

Lapin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma 2020-2023 - Arjen turvaa Lapissa hyväksyttiin Lapin liiton hallituksen kokouksessa 8.6.2020.

Kuva: Lapin materiaalipankki

Turvallisuussuunnitelma on Lapin turvallisuusverkoston laatima toimintasuunnitelma kansallisen sisäisen turvallisuuden strategian tavoitteiden saavuttamiseksi Lapissa.  Pääpaino turvallisuussuunnitelmassa on maakunnallisten toimijoiden tuki kunnille ja paikallisille toimijoille, Lapin arjen turvallisuuden edistämiseksi. Suunnitelman painopisteet ja teemat on määritellyt Lapin maakunnallisen turvallisuusverkoston johtajakokous vuonna 2019 tehdyn kuntakyselyn, ja sen pohjalta pidettyjen työpajojen perusteella. Turvallisuussuunnitelma toteutettiin poikkeuksellisella tavalla. Kysyimme lappilaisilta turvallisuuden toimijoilta, mistä oikein on kyse.

Pelastusylitarkastaja Seppo Lehto, Lapissa on hiljattain laadittu uusi maakunnallinen turvallisuussuunnitelma. Mitä uutta tämä tuo Lapissa asuville ja siellä vieraileville ihmisille? 
- Uutta Lapin alueellisessa turvallisuussuunnitelmassa on se, että sillä ja Lapin maakunnallisella hyvinvointiohjelmalla on yhteisiä elementtejä. Suunnitelmilla on mm. yhteiset indikaattorit sekä toimenpidesuunnitelma. Tämä vahvistaa entisestään alueellisten turvallisuus- ja hyvinvointitoimijoiden työtä. Lapin kunnissa tämä tulee näkymään siten, että kuntien turvallisuussuunnitelmat tullaan integroimaan osaksi kuntien lakisääteisiä hyvinvointisuunnitelmia. Tavoitteena on tietenkin se, että lappilaisten ja Lapissa vierailevien turvallisuus ja turvallisuuden tunne paranee.

Turvallisuussuunnittelun ”perusyksikkö” on pitkään ollut kunta. Miten maakunnallinen suunnitelma istuu siihen ajatukseen, että Lapin alueen kunnilla on omia turvallisuussuunnitelmiaan?
- Lapin alueellisen turvallisuussuunnitelman / turvallisuustyön tärkein tavoite on paikallisen, siis kunnissa tehtävän, turvallisuustyön tukeminen ja turvallisuustoimenpiteiden toteuttamisen mahdollistaminen. Onnistuakseen tämä edellyttää sitä, että kunnalla on oma turvallisuussuunnitelma, missä tarkemmin esitetään ne teemat, joiden turvallisuuden tilaa tulee parantaa. Kunnan turvallisuussuunnitelmasta tulee myös käydä ilmi yhteistyöverkosto sekä yhteistoiminnan tapa.Paikalliset, edellä mainittuihin teemoihin liittyvät toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistoiminnassa kunnan, paikallisten järjestöjen, elinkeinojen ja mahdollisten muiden yhteistyötahojen kanssa - alueellisten toimijoiden antaessa apua ja tukea.

Maakuntajohtaja Mika Riipi, mikä merkitys uudella maakunnallisella turvallisuussuunnitelmalla on Lapille?
- Suunnitelmalla jatketaan Lapissa jo pitkään jatkunutta yhteistyötapaa, jossa erityisesti harvaan asutun alueen yksittäisten toimijoiden niukat voimavarat pyritään ohjaamaan yhteiseen työhön. Etenkin järjestö- ja oppilaitossektorin vahva läsnäolo arjen turvallisuuteen liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyssä on äärettömän arvokasta ja viranomaisten työtä tukevaa, kertoi maakuntajohtaja Riipi

Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasoja ja maakuntajohtaja Mika Riipi, turvallisuussuunnitelman toimeenpano on tarkoitus nivoa tiiviisti yhteen hyvinvointisuunnitelman toteuttamisen kanssa. Mitä hyötyjä näette tästä uudenlaisesta tulokulmasta?
- Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen ”käsi kädessä” todennäköisesti lisää vaikuttavuutta sekä helpottaa koordinointia ja seurantaa. Sillä kyetään myös paremmin ja tehokkaammin hyödyntämään toimijoiden vähäisiä resursseja ja välttämään mahdollista päällekkäistä työtä, toteaa ylijohtaja Ainasoja.

- Kunnissa tapahtuva työ on kaiken ydin. Uskomme, että nivomalla suunnitelmia ja niiden toimeenpanoa yhteen voimme saada niissä esitetyt toimenpidekokonaisuudet paremmin osaksi kunnan strategista voimavarojen suunnittelua ja suuntaamista, lisää maakuntajohtaja Riipi.

Kysyimme vielä lappilaisilta turvallisuuden toimijoilta, että miten turvallisuussuunnitelmaan osallistuminen ja ennen kaikkea sen toimeenpanoon osallistuminen näkyy heidän omissa organisaatiossaan? Mitä hyötyjä he odottavat työltä ja onko uudessa suunnitelmassa jotain sellaisia osa-alueita, jotka ovat heille erityisen tärkeitä?

- Turvallisuussuunnitelman valmisteluun osallistuminen näkyy viraston eri vastuualueiden välisen yhteistyön lisääntymisenä. AVI:n yhtenä tehtävänä on edistää alueellista ja paikallista hyvinvointi-, terveys- ja turvallisuustyötä ja Lapin maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassahan pyritään juuri tähän, toteaa pelastusylitarkastaja Seppo Lehto Lapin aluehallintovirastosta.

Turvallisuussuunnitelman valmisteluun osallistuminen on vahvistanut Lapin AVI:n roolia Lapin turvallisuusverkoston aktiivisena toimijana sekä järjestötoiminnan tukijana, siis vahvistanut positiivista ja ulospäinsuuntautuvaa mielikuvaa.  Tärkeintä Lapin alueellisessa turvallisuussuunnitelmassa ovat verkostoyhteistyömallit ja selkeä linjaus siitä, että toiminnan keskiössä on kuntien ja paikallisten toimijoiden tukeminen aluetoimijoiden voimin.

Rikoskomisario Reko Silvenius Lapin poliisilaitokselta kertoo, että poliisissa maakunnallinen turvallisuussuunnittelu mahdollistaa sen, että poliisi voi edistää ja tukea kuntien omaa turvallisuustyötä. Osallistumalla maakunnalliseen turvallisuussuunnitteluun poliisi voi huomioida paremmin alueellisia tarpeita ja ratkoa niitä yhteistyössä kunnallisten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. 

Erityisen tärkeänä osana poliisin ennalta estävässä työssä näyttäytyy syrjäytymisen estäminen, koska juuri syrjäytymiskierteessä olevat ihmiset aiheuttavat erityistä uhkaa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle sekä syyllistyvät rikoksiin.

Järjestökoordinaattori Veli-Matti Ahtiainen kertoo, että järjestöjen näkökulmasta uusi suunnitelma sekä sen ja maakunnallisen hyvinvointisuunnitelman toimeenpanosuunnitelman yhdistäminen mahdollistaa laajemman järjestöverkoston mukaan tulemiseen suunnitelmien toteuttamiseen.
Suunnitelman jalkauttaminen kuntiin antaa myös lappilaisille yhdistyksille mahdollisuuden osallistua ja osallistaa sekä hyödyntää järjestöissä olevaa kokemustietoa sekä osaamista kunnan hyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentamiseen jo suunnitteluvaiheessa.

Entä mitä työn seuraavissa vaiheissa tapahtuu?
- Valmistelemme parhaillaan Lapin maakunnallisen hyvinvointiohjelman ja Lapin turvallisuussuunnitelman yhteistä toimenpidesuunnitelmaa. Toimenpidesuunnitelma valmistuu syksyllä 2020, kertoo pelastusylitarkastaja Seppo Lehto.  Syksyllä ohjelmassa on lisäksi kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmamallin ja siihen liittyvän koulutuksen valmistelu yhdessä alue- ja paikallisten toimijoiden kanssa. Valmistelemme parhaillaan myös koulutushanketta, minkä turvin toteutetaan kuntien ohjaus sekä hyvinvointi- ja turvallisuusverkoston hallinta.
Lisäksi turvallisuussuunnitelmien ja hyvinvointisuunnitelmien yhdistäminen on tärkeä ja ajankohtainen asia ja se on mahdollista toteuttaa juuri nyt. Kuntien uudet, lakisääteiset, hyvinvointiohjelmat valmistellaan ja hyväksytään vuonna 2021. Tämä on paikallisen turvallisuustyön vahvistamisen kannalta ”Tuhannen taalan paikka”.

- Lapin toimintamallissa keskeistä on yhteistyö. Sitä tehdään Lapissa hyvin laaja-alaisesti eri toimijatahojen kesken alue- ja paikallistasolla sekä niiden välillä, ja siihen osallistuvat ja siihen ovat sitoutuneet organisaatioista niin johto, asiantuntijat kuin suorittavan tason tekijätkin, täydentää ylijohtaja Ainasoja. Lapista päin katsottuna tuntuu hienolta, jos tätä Lapissa kehiteltyä ja hyväksi koettua toimintamallia voidaan hyödyntää maassamme muillakin alueilla.

- Valtion aluehallinnon osallistuminen maakunnalliseen turvallisuus- ja hyvinvointityöhön omalta osaltaan tukee uuteen aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten yhteiseen strategia-asiakirjaan ”Kestävää tulevaisuutta tekemässä – ihmisten ja alueiden parhaaksi” kirjattujen strategisten tavoitteiden toteuttamista, toteaa ylijohtaja Ainasoja.

Mikä merkitys maakunnallisella turvallisuussuunnitelmalla on Lapille jatkossa, maakuntajohtaja Riipi?
- Uskon, että tällä työllä tulee olemaan entistäkin suurempi rooli koronan jälkeiseen aikaan siirryttäessä kahtakin kautta. Yhtäältä julkisen talouden ja kuntatalouden kriisi tulee vaikuttamaan kuntien kykyyn järjestää palveluita ja toisaalta jo nyt tutkimukset ovat osoittaneet, että koronan aikana eriarvoisuus ja hyväosaisuuskehitys on lähtenyt vinoutumaan. Vain vahvalla yhteistyöllä voimme varmistaa, että tässä ”uudessa normaalissa” kykenemme tekemään vaikuttavaa ja ennakoivaa työtä lappilaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi, toteaa maakuntajohtaja Riipi.