Hyppää sisältöön

Rikollisuus

Suuri osa lainvastaisista teoista ei tule viranomaisten tietoon, vaan jää ns. piilorikollisuudeksi. Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on ollut laskussa 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 1990 rikosten määrä oli 1 150 rikosta väestön 10 000 asukasta kohti, kun taso vuonna 2021 oli 869. Nykyisin rikollisuus koskettaa yhä voimakkaammin tiettyjä, haavoittuvia ryhmiä, joille on kertynyt monenlaista muutakin ongelmaa. 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2022 kaikkiaan 473 100 rikoslakirikosta. Tämä on 2% vähemmän kuin edellisvuonna.

Rikollisuuden rakenne on ajallisesti varsin vakaa. Omaisuusrikokset muodostavat rikosten kokonaismäärästä hieman alle puolet ja liikennerikokset noin neljänneksen. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä seksuaalirikoksia on noin kuusi prosenttia kaikista rikoksista. 

Rikollisuuden taso vaihtelee Suomessa jossain määrin myös alueittain ja on kytköksissä alueiden sosioekonomisiin piirteisiin. Yleisesti ottaen Suomessa melko pieni joukko aktiivisia rikoksentekijöitä tekee suurimman osan rikoksista. Ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi.