Rikollisuus

Suuri osa lainvastaisista teoista ei tule viranomaisten tietoon, vaan jää ns. piilorikollisuudeksi. Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on ollut laskussa 1990-luvun alusta lähtien, mutta se koskettaa yhä voimakkaammin tiettyjä, haavoittuvia ryhmiä, joille on kertynyt monenlaista muutakin ongelmaa. (Poliisin toimintaympäristö 2019, Rikollisuus)

Vuonna 2018 poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 443 500 rikoslakia ja muita lakeja ja asetuksia vastaan tehtyä rikosta. Määrä kasvoi 1,2 % edellisvuodesta. Lisäksi viranomaiset kirjasivat 413 900 liikenteeseen liittyvää rikkomusta. Rikollisuuden rakenne on ajallisesti varsin vakaa. Omaisuusrikokset muodostavat rikosten kokonaismäärästä hieman alle puolet. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä seksuaalirikoksia on noin kahdeksan prosenttia kaikista rikoksista. Valtaosan näistä muodostavat pahoinpitelyrikokset. (Laskettu Tilastokeskuksen luvuista) Rikollisuuden taso vaihtelee Suomessa jossain määrin myös alueittain ja on kytköksissä alueiden sosioekonomisiin piirteisiin. (Rikoksentorjuntaneuvosto)

Yleisesti ottaen Suomessa melko pieni joukko aktiivisia rikoksentekijöitä tekee suurimman osan rikoksista. (Rikoksentorjuntaneuvosto) Ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi (Rikollisuustilanne 2018)