Rikollisuus

 

Päivitetty 06/2021

Suuri osa lainvastaisista teoista ei tule viranomaisten tietoon, vaan jää ns. piilorikollisuudeksi. Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on ollut laskussa 1990-luvun alusta lähtien, mutta se koskettaa yhä voimakkaammin tiettyjä, haavoittuvia ryhmiä, joille on kertynyt monenlaista muutakin ongelmaa. (Poliisin toimintaympäristö 2019, Rikollisuus)

Vuonna 2020 poliisin, Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 537 700 rikoslakia ja muita lakeja ja asetuksia vastaan tehtyä rikosta, mikä on 84 900 tapausta (18,8 prosenttia) enemmän kuin vuonna 2019. Rikollisuuden rakenne on ajallisesti varsin vakaa. Omaisuusrikokset muodostavat rikosten kokonaismäärästä hieman alle puolet. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä seksuaalirikoksia on noin kahdeksan prosenttia kaikista rikoksista. Valtaosan näistä muodostavat pahoinpitelyrikokset.

Rikollisuuden taso vaihtelee Suomessa jossain määrin myös alueittain ja on kytköksissä alueiden sosioekonomisiin piirteisiin. (Rikoksentorjuntaneuvosto)

Yleisesti ottaen Suomessa melko pieni joukko aktiivisia rikoksentekijöitä tekee suurimman osan rikoksista. (Rikoksentorjuntaneuvosto

Ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi (Rikollisuustilanne 2019)