Hyppää sisältöön

Rikollisuus

 

Päivitetty 05/2022

Suuri osa lainvastaisista teoista ei tule viranomaisten tietoon, vaan jää ns. piilorikollisuudeksi. Poliisin tietoon tulleiden rikosten kokonaismäärä on ollut laskussa 1990-luvun alusta lähtien, mutta se koskettaa yhä voimakkaammin tiettyjä, haavoittuvia ryhmiä, joille on kertynyt monenlaista muutakin ongelmaa. 

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 2021 kaikkiaan 478 600 rikoslakirikosta, mikä on 64 900 tapausta (11,9 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 2020.

Rikollisuuden rakenne on ajallisesti varsin vakaa. Omaisuusrikokset muodostavat rikosten kokonaismäärästä hieman alle puolet. Henkeen ja terveyteen kohdistuneita rikoksia sekä seksuaalirikoksia on noin kahdeksan prosenttia kaikista rikoksista. Valtaosan näistä muodostavat pahoinpitelyrikokset.

Rikollisuuden taso vaihtelee Suomessa jossain määrin myös alueittain ja on kytköksissä alueiden sosioekonomisiin piirteisiin. Yleisesti ottaen Suomessa melko pieni joukko aktiivisia rikoksentekijöitä tekee suurimman osan rikoksista. Ulkomaalaistaustaiset henkilöt ovat kantaväestöä useammin sekä rikoksesta epäiltynä että joutuvat useammin rikosten uhriksi.