Yhteiskuntarauha ja vakaus

Yhteiskuntamme vakauteen vaikuttavat useat sellaiset ilmiöt, joita ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella yksinomaan rikosten, häiriöiden, tapaturmien tai onnettomuuksien kautta. Monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskuntamme häiriöttömään toimintaa. Esimerkiksi terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan pelon ja turvattomuuden tunteen kautta.

Päivitetty: 9.5.2023 11.54

Luottamus viranomaisiin

	2014	2016	2018	2020
Palo- ja pelastusala	99 %	99 %	99 %	99 %
Poliisi	92 %	96 %	95 %	91 %
Hätäkeskus	86 %	94 %	94 %	93 %
Rajavartiolaitos	88 %	92 %	93 %	90 %
Tulli	87 %	91 %	91 %	89 %
Puolustusvoimat	81 %	88 %	90 %	87 %

Lähde: Poliisibarometri. 2014, 2016, 2018 ja 2020

Luottamus suomalaisiin turvallisuusviranomaisiin on ollut tasaisen korkeaa 2010-luvulla. Luottamus näyttää jonkin verran vähentyneen viime vuosien aikana,
pelastustoimea lukuun ottamatta. On kuitenkin huomattava, että tätä edeltäneellä tutkimuskerralla (2018) luottamus Suomen viranomaisiin oli koko tutkimussarjan mittaushistoriaan verrattuna korkeimmalla tasollaan.
Sisäministeriön Sentimentti-tietotyökalun mukaan suomalaisista 74 % sanoo luottavansa turvallisuusviranomaisiin. Luottamus turvallisuusviranomaisiin on korkeinta erityisesti naisilla (77 %) ja 30-49-vuotiailla (77 %). Kun ikäryhmiä ja sukupuolta katsotaan tuloksista yhdistettynä, erityisesti 40-49-vuotiaiden naisten ryhmä korostuu 82 % luottamuksella turvallisuusviranomaisiin. Heikointa luottamus turvallisuusviranomaisia kohtaan on nuoremmilla miehillä. Alle 18-29-vuotiaista 12 % kokee, että turvallisuusviranomaisiin ei voi luottaa. Tämän lisäksi, tuloksista painottuu erityisesti 18-29-vuotiaista miehet, joista 15 % kokee, että turvallisuusviranomaisiin ei voi luottaa.
Kun luottamusta turvallisuusviranomaisiin tarkastelleen vastaajien koulutuksen näkökulmasta, tuloksista näkyy, että alemman koulutuksen omaavilla luottamus on korkeammin koulutettuja vähäisempää. Myös yksinasuvat erottuvat tilastollisesti isompien kotitalouksien ryhmistä heikommalla luottamuksellaan turvallisuusviranomaisia kohtaan.

Arvio tulevasta

Yhteiskunnassamme on aiempaa enemmän ihmisiä, joille luottamus viranomaisiin ei ole itsestäänselvyys.
Luottamusta haastavat myös eriarvoisuuskehitys ja polarisaatioilmiöt ja sitä koetetaan informaatiovaikuttamisen keinoin myös tahallisesti horjuttaa.
Luottamuksen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Katuturvallisuusindeksi, koko Suomi, suhteelliset arvot

2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021
90,8	78,2	85,2	91,4	96,9	97,8	99,1	100,3	100,8	100,3	98,7	99,2

Katuturvallisuusindeksi koostuu poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Mitä korkeampi luku, sen parempi tilanne on indeksin mukaan.

Katuturvallisuusindeksi on heikentynyt merkittävästi, mihin on vaikuttanut erityisesti ryöstöjen ja pahoinpitelyiden kasvu erityisesti Uudenmaan alueella. Tulokseen vaikuttaa myös arjen ”normalisoituminen” koronarajoitusten poistumisen jälkeen sekä poliisin välttämätön työpanoksen kohdentaminen tilapäisen suojelutarpeen
voimakkaan kasvun johdosta aiheutuneisiin rekisteröintitehtäviin Venäjän hyökkäyssodan seurauksena

Päihtyneisiin henkilöihin liittyvät poliisin tehtävät

2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022
63 820	57 273	53 879	51 361	54 114	49 840	41 692	39 582	41 092

Poliisin tehtävät liittyen väestön häiriökäyttäytymiseen

2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021	2022
88 384	85 053	84 876	84 451	81 970	85 231	84 186	82 820	71 892

Lähde: Poliisin tilastopalvelu

Käännytyspäätökset ja rajatarkastusten määrät Suomen ja Venäjän rajalla, lentoliikenteessä, vesiliikenteessä sekä muut.

	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021
Rajatarkastusten määrä	14 722 219	16 518 748	17 766 647	16 204 894	14 142 093	13 949 052	14 800 614	15 670 774	16 780 182	3 900 351	1 900 784
Käännytyspäätökset	1 305	1 576	1 673	1 601	1 078	1 021	1 343	1 489	1 489	2 439	3 181

Lähde: Rajavartiolaitos

Väestösuhteiden tila

Nykytila

Enemmistö väestöstä (72 %) on sitä mieltä, että ihmiset ovat pääsääntöisesti hyväntahtoisia toisilleen. (SPEK: Turvassa 2021)
Sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus ja asuinalueiden eriarvoistuminen tuovat mukanaan myös rikollisuutta. Suomessa inhimillinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy laajimmin maakuntatasolla tarkastellen Uudellamaalla. Suomessa kaupunkialueiden segregaatio on asuntopoliittisista ratkaisuista huolimatta lisääntynyt: huono-osaisuus on kasautunut ennen kaikkea naapurustoihin pienehköiksi "köyhyystaskuiksi", joille on tyypillistä maahanmuuttajaväestön korkea osuus ja matala koulutustaso. (Rikostorjunnan tila 2018)
Yhteiskunnassa vallitsevat jännitteet aiheuttavat väestössä ja myös paikallisesti jakautumista ja ryhmäytymistä erilaisten arvojen ja käsitysten taakse. Etenkin turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu näyttää tuottaneen pelkoihin ja toiseuden kokemuksiin perustuvaa sytykettä poliittiselle ääriliikehdinnälle ja siihen liittyville toimintamuodoille. Vastakkainasetteluja vahvistaa tutkimusten mukaan se, että ihminen omaksuu omia ja lähipiirin käsityksiä ja mielipiteitä vahvistavaa tietoa halukkaammin kuin uutta sisältöä. Verkkoviestintä vahvistaa yhteisöjen sisällä vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä intensiivisesti. (Rikostorjunnan tila 2018)
Vuonna 2021 kirjattiin yhteensä 1 026 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020. Suurin osa (68,8 %) rikosilmoituksista liittyi rikosepäilyihin, joiden motiivi rikosilmoituksesta ilmenevien tietojen perusteella liittyi uhrin etniseen tai kansalliseen taustaan.

Epäiltyjen viharikoksien määrä

	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021
Etninen tai kansallinen tausta	641	710	678	991	831	813	634	650	646	706
Uskonto tai vakaumus	45	73	68	133	149	235	155	133	108	133
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu	30	39	47	61	57	60	73	64	68	126
Vammaisuus	16	11	29	65	42	57	48	44	30	61
Yhteensä	732	833	822	1250	1079	1165	910	899	852	1026

Lähde: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa

Tarkasteluvuonna yhteensä 706 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa kantaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan.
Yleisin rikoslaji oli pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä rikoksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori.
Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin kunnianloukkauksia.
Vuonna 2021 Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista suhteellisesti eniten kohteeksi joutuivat Somalian kansalaiset rikoksissa, jotka liittyivät etniseen tai kansalliseen taustaan. Kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista 14 prosenttia kohdistui romanitaustaiseen henkilöön.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 23 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa epäilyistä oli laittomia uhkauksia. Uskontoon liittyvät rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 85 prosentilla. Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia.
Vammaisuuteen liittyviä rikosilmoituksia tehtiin 61, mikä on puolet enemmän kuin edellisvuonna. Melkein puolet epäillyistä rikoksista oli kunnianloukkauksia, ja 40 prosentissa tekijä tapauksista tekijä oli uhrille tuttu.

Lähde: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2021

Arvio tulevasta

Suomalaiset kokevat tuntevansa oikeutensa hyvin syrjintää koskevissa asioissa: koko EU:n alueella oikeutensa tuntevien osuus oli 45 %, mutta Suomessa 78 %. (Yhdenvertaisuus.fi)
Vammaisten henkilöiden arkipäivän syrjintäkokemuksia koskevan selvityksen tuloksissa oli ristiriitaisuutta. Vastaajat kertovat tietävänsä, mitä syrjintä tarkoittaa sekä oikeutensa, jos kohtaisivat syrjintää tai häirintää. Samalla iso osa heistä ei tiedä Suomessa yhtään tahoa, joka tarjoaa apua ja neuvoja syrjinnän uhreille. (Yhdenvertaisuus.fi)
63 % vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisten eriarvoistuminen on keskeinen turvattomuustekijä Suomessa. (Turvassa 2021)
Poliisin panostaminen viharikosten tutkintaan ja koulutukseen saattaa lisätä epäillyistä viharikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrää. Samoin jos kansalaisten tieto viharikoksista ja uhrien oikeuksista kasvaa, voi poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä kasvaa. Tällä hetkellä noin 20 % viharikosten uhreista ilmoittaa poliisille.

Maahanmuuton hallinta

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, perhesiteen tai opiskelun perusteella myönnettävillä oleskeluluvilla tai EU-maan kansalaisena.
Vuonna 2021 Maahanmuuttovirasto myönsi 27 553 oleskelulupaa. Työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Tässä raportissa maahanmuuton hallintaa kuvaillaan turvapaikkaprosessin hallinnan ja sujuvuuden, vastaanottojärjestelmän asiakasmäärän kehittymisen sekä maastapoistamispäätösten toimeenpanon näkökulmasta.

Turvapaikkaprosessin hallinta

Koronapandemia ja siihen liittyneet matkustusrajoitukset näkyivät edelleen turvapaikanhakijoiden määrässä. Hakemusmäärän laskuun vaikutti myös uusintahakemusten määrän lasku. Turvapaikkahakemuksia jätettiin vuonna 2021 poikkeuksellisen vähän, 2 545 kpl.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä on viivästyttänyt hallinto-oikeuden palautuksista kertyneen jonon purkaminen. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli pisimmillään vuoden 2016 lopussa, jolloin se oli noin 350 vuorokautta. Heinäkuussa 2018 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että turvapaikkahakemukset käsitellään jatkossa pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä.
Vuonna 2021 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 305 vrk.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on johtanut siihen, että yli 13 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa. Suurin osa heistä on maan sisäisiä pakolaisia, mutta ulkomaille on lähtenyt 5,8 miljoonaa ihmistä.
Yhteensä 23 000 ukrainalaista on jättänyt turvapaikka- ja tilapäisen suojelun hakemuksen Suomessa 10.5. mennessä. 40 % suojeluhakemuksen jättäneistä ukrainalaisista on lapsia.
Suomi myöntää tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tilapäinen suojelu on käytössä Suomessa ja koko EU:ssa. Ensimmäinen tilapäisen suojelun oleskelulupa myönnetään enintään vuodeksi ja työnteon voi aloittaa heti, kun poliisi tai rajaviranomainen on rekisteröinyt tilapäisen suojelun hakemuksen.
Maahanmuuttovirasto tekee päivässä noin tuhat päätöstä tilapäisen suojelun hakemuksiin. Päätöksenteko on nyt nopeaa, kun hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot.
Kevään 2022 pakolaismäärät ovat hyvin poikkeuksellisia ja niiden arvioidaan jatkuvan korkealla Ukrainan kriisin jatkuessa. Maahanmuuttovirasto on ollut hyvin varautunut tämän kaltaisiin tilanteisiin ja vastaanotto on sujunut pääpiirteittään hyvin. Myös kansalaisyhteiskunnalla ja kunnilla on ollut merkittävä rooli kokonaisuuden hallitsemiseksi.
Maahanmuuton ajantasaiset tilastot ovat saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta.

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä laski vuoden 2021 alun 6 330:stä vuoden lopun 5 040:een.
Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttunut kevään 2022 aikana ukrainalaisten pakolaisten Suomeen tulon myötä ja 9.5.2022 vastaanottojärjestelmässä oli kirjoilla 25 821 asiakasta.
Ukrainasta paenneista 68 % majoittuu yksityismajoituksessa. Yksityismajoittujien osuus laskee kuitenkin päivittäin ja yhä useampi hakeutuu vastaanottokeskuksen
tarjoamaan majoitukseen.
Maahanmuuttovirasto on jo perustanut ja valmistelee uusien vastaanottokeskuksien perustamista, koska Ukrainasta paenneiden majoitustarve on Suomessa kasvanut.
Vastaanottopalveluita tarjotaan turvapaikkaprosessin tai tilapäisen suojelun ajan.
Vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoiden korkean määrän aiheuttama turvapaikkaprosessien pitkittyminen, hakijoiden jättämät uusintahakemukset, vapaaehtoisen paluun houkuttelemattomuus ja palautusten haasteellisuus ovat pidentäneet aikaa, jonka hakijat viipyvät vastaanottopalveluiden piirissä.

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Käännytys- tai karkotuspäätöksen saaneiden maasta poistamisessa on edelleen haasteita.
Suurin osa maastapoistamispäätöksistä on viime vuosina tehty kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime vuosina kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tehty lukumääräisesti eniten Irakin, Venäjän, Afganistanin, Somalian ja Iranin kansalaisille, ja maastapoistamisprosessit ovat Venäjää lukuun ottamatta haasteellisia kaikkiin näihin maihin.
Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kiinnostus vapaaehtoiseen paluuseen on jo useamman vuoden ajan ollut laskeva.

Arvio tulevasta

Maahanmuuton Suomeen ennakoidaan kasvavan. Kasvu painottuu jatkossakin työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella tapahtuvaan lailliseen maahanmuuttoon.
Konfliktit tekevät muuttoliiketilanteen ennakoinnista ja varautumisesta vaikeaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti jo parissa viikossa miljoonien lähtemisen liikkeelle. Ukrainassa käytävällä sodalla voi olla vaikutuksia muuttoliikkeeseen myös globaalisti. Ukraina ja Venäjä ovat tärkeitä viljantoimittajia Afrikkaan ja Lähi-Itään, ja vaikutukset voivat aiheuttaa lisää pakotettua muuttoliikettä.
Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) arvion mukaan EU-alueelle voi saapua heinäkuun loppuun mennessä 3,7 miljoonaa ukrainalaista. Luvussa ei ole huomioitu takaisin Ukrainaan palaavien määrää.
Muuttoliikkeitä voidaan käyttää myös poliittisen vaikuttamisen välineenä ja painostuksen keinona.
Maastapoistamispäätösten täytäntöönpanossa on edelleen haasteita, mikä voi nostaa laittomasti maahan oleskelemaan jäävien määrää. Suomessa oleskelee tällä hetkellä Maahanmuuttoviraston arvion mukaan noin 3000 henkilöä ilman oleskeluoikeutta. Suurin osa heistä on vuosien 2015 ja 2016 muuttoliikkeen aikana tulleita, ja heidän tilanteeseen tulee löytää ratkaisuja. On tärkeä kyetä ehkäisemään luvattomaan oleskeluun perustuvan ns. varjoyhteiskunnan synty. Laittomaan oleskeluun liittyy monenlaisia riskejä niin ilman oleskeluoikeutta oleville henkilöille kuin koko yhteiskunnalle. He voivat altistua ihmiskaupalle tai muulle hyväksikäytölle taikka syrjäytyä ja ajautua rikollisuuteen.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa tällä hetkellä asteikolla 1–4 tasolla 2 eli kohonnut. Pääasiallisen terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 350 henkilöä. Valtaosa terrorismin torjunnan kohdehenkilöistä on radikaali-islamismin kannattajia. Henkilöt, jotka ovat radikalisoituneet verkossa, saattavat seurata useiden radikaali-islamististen terrorijärjestöjen propagandaa, eikä selvää uskollisuutta yhdelle järjestölle ole.
Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on niillä, jotka ovat taistelleet tai muuten toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla, ja niillä, joilla on väkivaltataustaa.
Maailmanlaajuisesti radikaali-islamistinen terrorismi keskittyy pääosin epävakaille alueille esimerkiksi Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Somaliassa ja Sahelin alueella. Saharan eteläpuoleisen Afrikan merkitys al-Qaidan ja Isilin toiminta-alueena on voimakkaassa kasvussa. Afganistanissa al-Qaidan toimintamahdollisuudet ovat parantuneet sen ja Taliban-hallinnon välisten tiiviiden suhteiden ansiosta.
Äärioikeistolaisen terrorismin uhka on voimistunut. Kansainvälisesti äärioikeistolaisessa ideologiassa painottuvat rasismin, antisemitismin ja muukalaisvihamielisyyden kaltaiset tekijät. Tunnusomaista on aiemmista iskuista inspiroituminen, kokemus valkoiseen väestönosaan kohdistuvasta uhkasta sekä terrorismin ihannointi verkossa.
Myös Suomessa äärioikeistolla on samankaltaisia näkemyksiä. Suojelupoliisi on tunnistanut äärioikeistolaista terroristista toimintaa kannattavia ja sympatisoivia henkilöitä. Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä ideologisiksi vastustajiksi koettuihin poliittisiin toimijoihin.
Sosiaalisen median alustoille painottuva verkostoituminen, propagandan levittäminen ja väkivaltaisen toiminnan edistäminen ovat olennainen osa Suomen äärioikeistolaista toimintaa.

Lähde: Suojelupoliisin vuosikirja 2022 ja Kansallisen turvallisuuden tilannekatsaus 2021

Arvio tulevasta

Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi voi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen. Konfliktialueilta voi saapua myös väkivaltaisesti radikalisoituneita tai terrorismijärjestöihin kuuluneita henkilöitä.
Ukrainan sota-alueelta leviävät laittomat aseet todennäköisesti kasvattavat ääritoimijoiden väkivaltakyvykkyyttä Euroopassa. Ukrainaan ja muille konfliktialueille matkustaa todennäköisesti edelleen yksittäisiä henkilöitä.
Kansainvälisen äärioikeiston keskuudessa on havaittu kasvavaa kiinnostusta kotitekoisia aseita kohtaan. Länsimaissa on paljastunut useita tapauksia, joissa äärioikeistolaista aatetta kannattavat henkilöt ovat pyrkineet hankkimaan tai valmistamaan 3D-tulostettuja ampuma-aseita. Mielenkiinnon taustalla ovat todennäköisesti ainakin verkossa leviävät aseiden valmistamiseen liittyvät ohjeet.
Nuorten verkossa tapahtuva väkivaltainen ja ideologisesti riippumaton radikalisoituminen on keskeinen nouseva trendi kansainvälisesti, ja useissa Euroopan maissa on estetty alaikäisten suunnittelemia iskuhankkeita. Terrorismia ihannoiva ja poliittisen väkivallan välttämättömyyttä julistava verkkoympäristö tarjoaa radikaalia ideologiaa kannattaville tai siitä kiinnostuneille henkilöille radikalisoivan kasvualustan ja yhteisön, jonka puolesta tai sen innoittamana harjoittaa poliittista väkivaltaa. Suomen terrorismitilanne seuraa usein kansainvälisiä kehityskulkuja.

Tiedustelu ja vieraiden valtioiden vihamielinen vaikuttamistoiminta

Suomelle merkittävimmän tiedustelun ja valtiollisen vaikuttamisen uhan muodostavat Venäjä ja Kiina.
Suomen Nato-jäsenyys tekee Suomesta aiempaa kiinnostavamman tiedustelun ja vaikuttamisen kohteen Venäjälle, joskin Venäjän tiedusteluaseman koko Suomessa pieneni viime vuonna lähes puoleen. Pääsyynä on tiedustelu-upseerien karkotukset ja viisumien epäämiset.
Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tiedustelupalvelut hyödyntävät laaja-alaisesti tiedonhankinnan eri keinoja ja menetelmiä, aina avoimien lähteiden seurannasta tietoverkkoihin murtautumiseen. Kuitenkin edelleen yhtenä merkittävimpänä keinona Suomessakin on pyrkiä löytämään ja hankkimaan salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen.
Suomen kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuva tiedustelun ja vaikuttamisen uhka on kohonnut sekä fyysisessä että kyberympäristössä Venäjän hyökkäyssodan sekä Suomen Nato-jäsenyysprosessin myötä. Infrastruktuurin toiminnan lamauttava vaikuttaminen ei silti ole lähitulevaisuudessa todennäköistä.
EU-maat ja Yhdysvallat ovat kohdistaneet Venäjään poikkeuksellisen voimakkaita vientirajoituksia helmikuussa 2022 alkaneen hyökkäyssodan vuoksi. Pakotteiden seurauksena Venäjällä on pulaa erilaisista materiaaleista ja komponenteista, joita se tarvitsee ylläpitääkseen sotilaallista kyvykkyyttään. Venäjä pyrkii paikkaamaan kasvavaa pulaa kiertämällä pakotteita entistä moninaisemmilla keinoilla. Myös suomalaiset yritykset ovat kohteena, kun rajoituksia pyritään kiertämään.

Lähde: Kansallisen turvallisuuden katsaus 2022 ja Supon vuosikirja 2022

Arvio tulevasta

Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ja suurvaltasuhteiden jännitteet todennäköisesti voimistavat myös Suomeen kohdistuvaa tiedustelua.
Avoin yhteiskunta ja uhkien monimutkaistuminen tarjoavat mahdollisuuksia keskustelun kriisiyttämiseen ja yrityksiin manipuloida yhteiskunnallista ilmapiiriä sekä ihmisten turvallisuuden tunnetta. Eri tahot voivat pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntarauhaan ja vakauteen erilaisten haavoittuvuuksien kautta.
Kansainvälisesti katsottuna viime vuosille on ollut ominaista hybridivaikuttamisen keinovalikoiman monimuotoistuminen esimerkiksi vaalihakkeroinnin tai mittavien, tilastollista analyysia hyödyntävien somekampanjoiden muodossa. Tämänkaltaisen kehityksen odotetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa. Valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin hybridivaikuttamisen keinoja tavoitteidensa edistämiseksi säilyy korkeana, ja maltillisellakin tasolla oleva vaikuttamistoiminta voi muuttua nopeasti Suomen vakautta horjuttavaan suuntaan. Toisaalta länsimaiden panostus hybridivaikuttamisen torjuntaan vähentää osaltaan siitä aiheutuvaa uhkaa.
Erityisesti kyberympäristössä haavoittuvuuksien tunnistaminen ja hyökkäyksiltä suojautuminen kasvattavat merkitystään. Kokonaisuutena valtiollisen vaikuttamisen määrä todennäköisesti lisääntyy, sillä useat valtiot pyrkivät kasvattamaan valtaansa, mutta haluavat välttää suoraa sotilaallista konfliktia.
On myös todennäköistä, että Venäjän harjoittaman yritysvakoilun uhka kasvaa, koska maalla on tarve käynnistää korvaavaa huipputeknologian tuotantoa.

Yhteiskuntarauhan ja vakauden tulevaisuuskuva 2030

Turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti arvaamattomampaan suuntaan. Myös Suomeen saattaa kohdistua aiempaa enemmän esimerkiksi laaja-alaista vaikuttamista, jolla voidaan pyrkiä horjuttamaan myös yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä rajaturvallisuutta.
Luottamus on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan toimintakyvylle ja sen tulevaisuudelle. Jos jakolinjat luottamuksen ja turvallisuuden kokemuksessa syvenevät, heikentää tämä suomalaista yhteiskuntaa ja sen kriisinkestävyyttä.
Viranomaisten toimintaan luotetaan toistaiseksi. Väestön luottamus viranomaisiin heijastelee yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ja arvojen moninaistuminen tulee heikentämään luottamusta.
- Avainkysymyksiä ovat, miten viranomaiset kehittävät osaamistaan sekä järjestävät palveluita entistä yhdenvertaisemmin ja saavutettavammin suhteessa moninaistuvaan väestöön.
Maahanmuuttajiin kohdistuvat epäluulot, rikokset ja väkivaltainen ekstremismi ovat kasvavia ilmiöitä lisääntyneen maahanmuuton aikakaudella.
- Erityisesti laittomasti maassa oleskelevat sekä maasta poistamista odottavat ulkomaalaiset ovat haavoittuvassa asemassa sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen, rikosten tekemisen että rikosten uhriksi joutumisen näkökulmasta.
- Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat lähitulevaisuuden keskeisiä tavoitteita niin yhteiskuntarauhan, ihmisten hyvinvoinnin kuin kansantalouden kannalta.
Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen.
- Polarisoituminen, arvojen moninaistuminen, disinformaatio ja kansainvälisen terrorismin tukiverkostojen syntyminen Suomeen lisäävät ääriliikkeiden ja niiden toiminnan näkyvyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Arvomaailmaltaan heterogeeninen yhteiskunta on haavoittuvampi tarkoitukselliselle ja väärään tietoon perustuvalle informaatiovaikuttamiselle. Sosiaalisen koheesion ja väestösuhteiden kehityssuunta on tällä hetkellä epävarma.
- Eri tahot voivat vaikuttaa yhteiskuntarauhaan väestön haavoittuvuuksien kautta. Tämä voi ilmetä monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueella, joilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskunnan häiriöttömään toimintaan.

Yhteiskuntarauha ja vakaus: menetelmät

Luottamus viranomaisiin

Poliisibarometritutkimus 2018 erosi aiemmista vastaavista tutkimuksista siten, että siinä käytettiin ensimmäistä kertaa ruotsin- (kaksikieliset kunnat) ja englanninkielisiä (yli 100 000 asukkaan kunnat) haastattelulomakkeita. Siksi mukana on nyt ensimmäistä kertaa kohtuullinen määrä muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vastaajia.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että muiden kuin suomen- ja ruotsikielisten osalta vertailua aiempiin tutkimuksiin ei voi tehdä. Määrä on aiemmissa tutkimuksissa niin pieni.

Määrä on pieni myös uusimmassa aineistossa 2018 ja jakaumatulkinnassa on väistämättä epävarmuutta. Siksi sitä ei ole missään raportoitu. Kieli- ja kulttuuritausta tässä pienessä joukossa on erittäin heterogeeninen.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) käsite on laaja ja pitää sisällään kaiken yleisellä paikalla tapahtuvan häiriökäyttäytymisen. Häiriökäyttäytyminen voi olla häiritsevää metelöintiä, uhkaavaa käyttäytymistä tai vaarallisen esineen tai aineen hallussa pitämistä.

Maahanmuuton hallinta

Sisäisen turvallisuuden kannalta tarkasteltuna maahanmuutto on hallittua kun
- Maahanmuuton lupaprosessit ovat nopeita ja oikeusvarmoja.
- Maahan saapuvat turvapaikanhakijat identifioidaan, majoitetaan ja heille järjestetään tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Turvapaikkahakemukset saadaan käsiteltyä sujuvasti.
- Päätökset toimeenpannaan sen jälkeen kun ne ovat lainvoimaisia.

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottokeskuksen tehtävänä on huolehtia turvapaikanhakijan majoituksesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista sillä aikaa kun hänen turvapaikkahakemuksensa on käsittelyssä. Vastaanottopalvelut päättyvät pääsääntöisesti silloin kun hakemukseen on saatu täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu.

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Maastapoistamispäätös tarkoittaa käännytys- tai ja karkotuspäätöstä
- Käännytyspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta. Suurin osa käännytyspäätöksistä tehdään kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä.
- Karkotuspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta.
Maastapoistamispäätöksen saatuaan hakijan on yleensä mahdollista palata kotimaahansa vapaaehtoisesti. Jos hakija ei palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti, päätöksen toimeenpanosta vastaa poliisi.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöt toimivat aktiivisesti terrorismin tai siihen liittyvän aatemaailman hyväksi. Tällaista toimintaa voi olla osallistuminen terroristiseen toimintaan, kouluttautuminen tai kouluttaminen, propagandan tuottaminen tai levittäminen, rahoittaminen, värväys tai terroristijärjestön tukeminen. Jos Suojelupoliisin tietoon tulevalla tai tiedossa olevalla henkilöllä on esimerkiksi edellä mainitun kaltaisia yhteyksiä terrorismiin tai terroristiseen toimintaan, hänet voidaan erityisessä arviointiprosessissa määritellä terrorismin torjunnan kohdehenkilöksi. Määrittely pohjautuu aina laajasti kerättyyn tietoon, jota arvioidaan suhteessa tarkkaan kriteeristöön ja tapauskohtaiseen harkintaan. Henkilöarviota päivitetään tarpeen tullen uuden tiedon valossa.

Terrorismin uhkatasot

Uhkatasoilla kuvataan Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne. Luokittelun tarkoituksena on antaa selkeä kuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna.