Yhteiskuntarauha ja vakaus

Päivitetty 05/2022

Yhteiskuntamme vakauteen vaikuttavat useat sellaiset ilmiöt, joita ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella yksinomaan rikosten, häiriöiden, tapaturmien tai onnettomuuksien kautta. Monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskuntamme häiriöttömään toimintaa. Esimerkiksi terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan pelon ja turvattomuuden tunteen kautta.

Luottamus viranomaisiin

	2014	2016	2018	2020
Palo- ja pelastusala	99 %	99 %	99 %	99 %
Polisen	92 %	96 %	95 %	91 %
Hätäkeskus	86 %	94 %	94 %	93 %
Rajavartiolaitos	88 %	92 %	93 %	90 %
Tulli	87 %	91 %	91 %	89 %
Puolustusvoimat	81 %	88 %	90 %	87 %

Lähde: Poliisibarometri. 2014, 2016, 2018 ja 2020

Luottamus suomalaisiin turvallisuusviranomaisiin on ollut tasaisen korkeaa 2010-luvulla. Luottamus näyttää jonkin verran vähentyneen viime vuosien aikana,
pelastustoimea lukuun ottamatta. On kuitenkin huomattava, että tätä edeltäneellä tutkimuskerralla (2018) luottamus Suomen viranomaisiin oli koko tutkimussarjan mittaushistoriaan verrattuna korkeimmalla tasollaan.

Arvio tulevasta

Luottamuksen ylläpitäminen edellyttää sitä, että viranomainen on toiminnassaan tehokas eli suoriutuu sille asetetuista lainmukaisista tehtävistään. Lisäksi erityisen tärkeää on se, että viranomainen kohtelee kansalaisia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Katuturvallisuusindeksi, koko Suomi, suhteelliset arvot

2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021
90,8	78,2	85,2	91,4	96,9	97,8	99,1	100,3	100,8	100,3	98,7	99,2

Katuturvallisuusindeksi koostuu poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Mitä korkeampi luku, sen parempi tilanne on indeksin mukaan.

Päihtyneisiin henkilöihin liittyvät poliisin tehtävät

2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020		2021
63 820	57 273	53 879	51 361	54 114	49 840	41692		39582

Lähde: Polisiin tilastopalvelu

Poliisin tehtävät liittyen väestön häiriökäyttäytymiseen

2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020		2021
88 384	85 053	84 876	84 451	81 970	85 231	84186		82820

Yleisötilaisuuksiin liittyvät tehtävät ovat olleet kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana. Osa mielenilmaisuista on ollut väkivaltaisia. Useissa edellä mainituista mielenilmaisuista väkivallan kohteeksi on valikoitunut poliisi. (Poliisihallituksen tilinpäätös 2017, Poliisin vuosikertomus 2016)
Poliisitoiminnan muuttunut priorisointi sekä muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Viime vuosien yleisestä laskevasta resurssikehityksestä huolimatta poliisi on pyrkinyt pitämään valvonnan ja hälytystoiminnan resurssit ennallaan.
Käännytyspäätökset ja rajatarkastusten määrät Suomen ja Venäjän rajalla, lentoliikenteessä, vesiliikenteessä sekä muut.Lähde: Poliisin tilastopalvelu, Poliisin toimintakertomus 2021

Arvio tulevasta

Yleisötilaisuuksiin liittyvät tehtävät ovat olleet kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana. Osa mielenilmaisuista on ollut väkivaltaisia. Useissa edellä mainituista mielenilmaisuista väkivallan kohteeksi on valikoitunut poliisi. (Poliisihallituksen tilinpäätös 2017, Poliisin vuosikertomus 2016)
Poliisitoiminnan muuttunut priorisointi sekä muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Viime vuosien yleisestä laskevasta resurssikehityksestä huolimatta poliisi on pyrkinyt pitämään valvonnan ja hälytystoiminnan resurssit ennallaan.

Käännytyspäätökset ja rajatarkastusten määrät Suomen ja Venäjän rajalla, lentoliikenteessä, vesiliikenteessä sekä muut.

	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020	2021
Rajatarkastusten määrä	14 722 219	16 518 748	17 766 647	16 204 894	14 142 093	13 949 052	14 800 614	15 670 774	16780182	3900351	1900784
Käännytyspäätökset	1 305	1 576	1 673	1 601	1 078	1 021	1 343	1489	1489	2439	3181

Källa: Gränsbevakningsväsendet

Väestösuhteiden tila

Nykytila

Enemmistö väestöstä (72 %) on sitä mieltä, että ihmiset ovat pääsääntöisesti hyväntahtoisia toisilleen. (SPEK: Turvassa 2021)
Sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus ja asuinalueiden eriarvoistuminen tuovat mukanaan myös rikollisuutta. Suomessa inhimillinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy laajimmin maakuntatasolla tarkastellen Uudellamaalla. Suomessa kaupunkialueiden segregaatio on asuntopoliittisista ratkaisuista huolimatta lisääntynyt: huono-osaisuus on kasautunut ennen kaikkea naapurustoihin pienehköiksi "köyhyystaskuiksi", joille on tyypillistä maahanmuuttajaväestön korkea osuus ja matala koulutustaso. (Rikostorjunnan tila 2018)
Yhteiskunnassa vallitsevat jännitteet aiheuttavat väestössä ja myös paikallisesti jakautumista ja ryhmäytymistä erilaisten arvojen ja käsitysten taakse. Etenkin turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu näyttää tuottaneen pelkoihin ja toiseuden kokemuksiin perustuvaa sytykettä poliittiselle ääriliikehdinnälle ja siihen liittyville toimintamuodoille. Vastakkainasetteluja vahvistaa tutkimusten mukaan se, että ihminen omaksuu omia ja lähipiirin käsityksiä ja mielipiteitä vahvistavaa tietoa halukkaammin kuin uutta sisältöä. Verkkoviestintä vahvistaa yhteisöjen sisällä vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä intensiivisesti. (Rikostorjunnan tila 2018)
Vuoden 2020 aikana poliisi kirjasi yhteensä 852 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2020)
Kaikkiaan viharikollisuuden määrä on tasoittunut, mutta se jää silti pidemmän aikavälin tason yläpuolelle vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen. Vuonna 2020 suurimpaan osaan poliisille ilmoitetuista epäillyistä viharikoksista liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviä ennakkoluuloja tai vihamielisyyttä. Vuonna 2020 päärikoksen yleisin rikoslaji edellisten vuosien tapaan oli pahoinpitelyrikos. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2020)

Epäiltyjen viharikoksien määrä

	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019	2020
Etninen tai kansallinen tausta	641	710	678	991	831	813	634	650	646
Uskonto tai vakaumus	45	73	68	133	149	235	155	133	108
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu	30	39	47	61	57	60	73	64	68
Vammaisuus	16	11	29	65	42	57	48	44	30
Yhteensä	732	833	822	1250	1079	1165	910	899	852

Källa: Hatbrott som kommit till polisens kännedom i Finland 2020.

Tarkasteluvuonna yhteensä 646 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa kantaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan.
Yleisin rikoslaji oli pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä rikoksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori.
Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin kunnianloukkauksia.
Vuonna 2020 Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista suhteellisesti eniten kohteeksi joutuivat Irakin kansalaiset rikoksissa, jotka liittyivät etniseen tai kansalliseen taustaan. Kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista 12 prosenttia ja oli kohdistunut romanitaustaiseen henkilöön. Yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski 19 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja hieman yli neljäsosa niistä oli pahoinpitelyrikoksia. Uskontoon liittyvät rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski kuudella prosentilla. Eniten ilmoitettiin kunnianloukkauksia.
Vammaisuuteen liittyviä rikosilmoituksia tehtiin 30, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hieman yli puolet epäillyistä rikoksista oli kunnianloukkauksia, ja 57 prosentissa tekijä tapauksista tekijä oli uhrille tuttu.

Lähde: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2020

Arvio tulevasta

Suomalaiset kokevat tuntevansa oikeutensa hyvin syrjintää koskevissa asioissa: koko EU:n alueella oikeutensa tuntevien osuus oli 45 %, mutta Suomessa 78 %. (Yhdenvertaisuus.fi)
Vammaisten henkilöiden arkipäivän syrjintäkokemuksia koskevan selvityksen tuloksissa oli ristiriitaisuutta. Vastaajat kertovat tietävänsä, mitä syrjintä tarkoittaa sekä oikeutensa, jos kohtaisivat syrjintää tai häirintää. Samalla iso osa heistä ei tiedä Suomessa yhtään tahoa, joka tarjoaa apua ja neuvoja syrjinnän uhreille. (Yhdenvertaisuus.fi)
63 % vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisten eriarvoistuminen on keskeinen turvattomuustekijä Suomessa. (Turvassa 2021)
Poliisin panostaminen viharikosten tutkintaan ja koulutukseen saattaa lisätä epäillyistä viharikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrää. Samoin jos kansalaisten tieto viharikoksista ja uhrien oikeuksista kasvaa, voi poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä kasvaa. Tällä hetkellä noin 20 % viharikosten uhreista ilmoittaa poliisille.

Maahanmuuton hallinta

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, perhesiteen tai opiskelun perusteella myönnettävillä oleskeluluvilla tai EU-maan kansalaisena.
Vuonna 2021 Maahanmuuttovirasto myönsi 27 553 oleskelulupaa. Työperusteisia oleskelulupahakemuksia jätettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Tässä raportissa maahanmuuton hallintaa kuvaillaan turvapaikkaprosessin hallinnan ja sujuvuuden, vastaanottojärjestelmän asiakasmäärän kehittymisen sekä maastapoistamispäätösten toimeenpanon näkökulmasta.

Turvapaikkaprosessin hallinta

Koronapandemia ja siihen liittyneet matkustusrajoitukset näkyivät edelleen turvapaikanhakijoiden määrässä. Hakemusmäärän laskuun vaikutti myös uusintahakemusten määrän lasku. Turvapaikkahakemuksia jätettiin vuonna 2021 poikkeuksellisen vähän, 2 545 kpl.
Turvapaikkahakemusten käsittelyä on viivästyttänyt hallinto-oikeuden palautuksista kertyneen jonon purkaminen. Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli pisimmillään vuoden 2016 lopussa, jolloin se oli noin 350 vuorokautta. Heinäkuussa 2018 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että turvapaikkahakemukset käsitellään jatkossa pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä.
Vuonna 2021 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 305 vrk.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on johtanut siihen, että yli 13 miljoonaa ukrainalaista on joutunut jättämään kotinsa. Suurin osa heistä on maan sisäisiä pakolaisia, mutta ulkomaille on lähtenyt 5,8 miljoonaa ihmistä.
Yhteensä 23 000 ukrainalaista on jättänyt turvapaikka- ja tilapäisen suojelun hakemuksen Suomessa 10.5. mennessä. 40 % suojeluhakemuksen jättäneistä ukrainalaisista on lapsia.
Suomi myöntää tilapäistä suojelua Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tilapäinen suojelu on käytössä Suomessa ja koko EU:ssa. Ensimmäinen tilapäisen suojelun oleskelulupa myönnetään enintään vuodeksi ja työnteon voi aloittaa heti, kun poliisi tai rajaviranomainen on rekisteröinyt tilapäisen suojelun hakemuksen.
Maahanmuuttovirasto tekee päivässä noin tuhat päätöstä tilapäisen suojelun hakemuksiin. Päätöksenteko on nyt nopeaa, kun hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot.
Kevään 2022 pakolaismäärät ovat hyvin poikkeuksellisia ja niiden arvioidaan jatkuvan korkealla Ukrainan kriisin jatkuessa. Maahanmuuttovirasto on ollut hyvin varautunut tämän kaltaisiin tilanteisiin ja vastaanotto on sujunut pääpiirteittään hyvin. Myös kansalaisyhteiskunnalla ja kunnilla on ollut merkittävä rooli kokonaisuuden hallitsemiseksi.
Maahanmuuton ajantasaiset tilastot ovat saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta.

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä laski vuoden 2021 alun 6 330:stä vuoden lopun 5 040:een.
Tilanne on kuitenkin nopeasti muuttunut kevään 2022 aikana ukrainalaisten pakolaisten Suomeen tulon myötä ja 9.5.2022 vastaanottojärjestelmässä oli kirjoilla 25 821 asiakasta.
Ukrainasta paenneista 68 % majoittuu yksityismajoituksessa. Yksityismajoittujien osuus laskee kuitenkin päivittäin ja yhä useampi hakeutuu vastaanottokeskuksen
tarjoamaan majoitukseen.
Maahanmuuttovirasto on jo perustanut ja valmistelee uusien vastaanottokeskuksien perustamista, koska Ukrainasta paenneiden majoitustarve on Suomessa kasvanut.
Vastaanottopalveluita tarjotaan turvapaikkaprosessin tai tilapäisen suojelun ajan.
Vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoiden korkean määrän aiheuttama turvapaikkaprosessien pitkittyminen, hakijoiden jättämät uusintahakemukset, vapaaehtoisen paluun houkuttelemattomuus ja palautusten haasteellisuus ovat pidentäneet aikaa, jonka hakijat viipyvät vastaanottopalveluiden piirissä.

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Käännytys- tai karkotuspäätöksen saaneiden maasta poistamisessa on edelleen haasteita.
Suurin osa maastapoistamispäätöksistä on viime vuosina tehty kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime vuosina kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tehty lukumääräisesti eniten Irakin, Venäjän, Afganistanin, Somalian ja Iranin kansalaisille, ja maastapoistamisprosessit ovat Venäjää lukuun ottamatta haasteellisia kaikkiin näihin maihin.
Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kiinnostus vapaaehtoiseen paluuseen on jo useamman vuoden ajan ollut laskeva.

Arvio tulevasta

Maahanmuuton Suomeen ennakoidaan kasvavan. Kasvu painottuu jatkossakin työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella tapahtuvaan lailliseen maahanmuuttoon.
Konfliktit tekevät muuttoliiketilanteen ennakoinnista ja varautumisesta vaikeaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti jo parissa viikossa miljoonien lähtemisen liikkeelle. Ukrainassa käytävällä sodalla voi olla vaikutuksia muuttoliikkeeseen myös globaalisti. Ukraina ja Venäjä ovat tärkeitä viljantoimittajia Afrikkaan ja Lähi-Itään, ja vaikutukset voivat aiheuttaa lisää pakotettua muuttoliikettä.
Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) arvion mukaan EU-alueelle voi saapua heinäkuun loppuun mennessä 3,7 miljoonaa ukrainalaista. Luvussa ei ole huomioitu takaisin Ukrainaan palaavien määrää.
Muuttoliikkeitä voidaan käyttää myös poliittisen vaikuttamisen välineenä ja painostuksen keinona.
Maastapoistamispäätösten täytäntöönpanossa on edelleen haasteita, mikä voi nostaa laittomasti maahan oleskelemaan jäävien määrää. Suomessa oleskelee tällä hetkellä Maahanmuuttoviraston arvion mukaan noin 3000 henkilöä ilman oleskeluoikeutta. Suurin osa heistä on vuosien 2015 ja 2016 muuttoliikkeen aikana tulleita, ja heidän tilanteeseen tulee löytää ratkaisuja. On tärkeä kyetä ehkäisemään luvattomaan oleskeluun perustuvan ns. varjoyhteiskunnan synty. Laittomaan oleskeluun liittyy monenlaisia riskejä niin ilman oleskeluoikeutta oleville henkilöille kuin koko yhteiskunnalle. He voivat altistua ihmiskaupalle tai muulle hyväksikäytölle taikka syrjäytyä ja ajautua rikollisuuteen.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa tällä hetkellä asteikolla 1–4 tasolla 2 eli kohonnut. Pääasiallisen terrorismin uhkan Suomessa aiheuttavat äärioikeistolaista tai radikaali-islamistista ideologiaa kannattavat henkilöt ja pienryhmät.
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 390 henkilöä.
Radikaali-islamistisesti motivoitunut terrorismi Suomessa keskittyy valtaosin toiminnan mahdollistamiseen, kuten värväämiseen, propagandan levittämiseen ja varainkeruuseen. Merkittävin kyky väkivaltaiseen toimintaan on niillä, jotka ovat taistelleet tai muuten toimineet terroristijärjestöjen hyväksi konfliktialueilla, ja niillä, joilla on väkivaltataustaa.
Vierastaistelijailmiö vaikuttaa edelleen radikaali-islamistiseen toimintaympäristöön Suomessa. Syyrian ja Irakin konfliktialueilta saapui Suomeen vuonna 2021 muutamia perheitä. Koillis-Syyrian kurdialueen leireillä oleskelee lastensa kanssa yhä joitakin radikaali-islamismia kannattavia naisia, joilla on kytköksiä Suomeen.
Maailmanlaajuisesti merkittävimmän terroriuhkan muodostavat edelleen terroristijärjestöt Isil ja al-Qaida sekä niille uskollisuutta vannovat ryhmittymät erityisesti Aasian ja Afrikan konfliktialueilla.
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin näkökulmasta arjen turvallisuuteen vaikuttavat eniten väkivaltaiseen äärioikeistoon liittyvät henkilöt ja pienryhmät, jotka muodostavat huomionarvoisen terrorismin uhkan Suomessa, jossa on saatu viitteitä konkreettisten tekojen valmistelusta vuoden 2019 jälkeen.
Väkivallan uhka kohdistuu erityisesti etnisten ja uskonnollisten vähemmistöryhmien edustajiin sekä poliittisiin päättäjiin.
Lähde: Suojelupoliisin vuosikirja 2021 ja Kansallisen turvallisuuden tilannekatsaus 2021

Arvio tulevasta

Globaalisti merkittävimmät radikaali-islamistiset terroristijärjestöt ovat edelleen ”Islamilainen valtio” (ISIL) ja al-Qaida. Ne muodostavat yhä maailmanlaajuisen uhkan, ja on todennäköistä, että ne inspiroivat yksittäisiä toimijoita iskujen suorittamiseen myös Euroopassa. ISILin keskusjohto ei kykene ohjaamaan tehokkaasti järjestön globaalia toimintaa, mutta sen alajärjestöt toimivat aktiivisesti konfliktialueilla ja hauraissa valtioissa. Al-Qaida on keskittynyt viime vuosina alueellisten siipiensä ja liittolaistensa tukemiseen. Molempien järjestöjen toiminta on lisääntynyt erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Vaikka radikaali-islamistiset toimijat pitävät ääriliike Talibanin valtaannousua Afganistanissa voittona, tapahtumilla ei todennäköisesti ole suoria vaikutuksia Suomen turvallisuustilanteeseen lähitulevaisuudessa. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2021)
Teknologinen kehitys tarjoaa uusia toimintamahdollisuuksia myös terroristisille toimijoille. Koneoppiminen, tekoäly, robotit, autonomiset kulkuneuvot, bioteknologia, 3D-tulostus ja nanoteknologia ovat myös terrorististen toimijoiden ulottuvilla ja niiden sovelluksia tullaan todennäköisesti käyttämään myös terroristisiin tarkoituksiin. Tiedonvälityksen nopeutuessa ja laajentuessa terrori-iskuja voidaan toteuttaa yhä nopeammalla suunnittelulla, jolloin saadaan nopeasti myös palaute iskusta, ja toimijoiden mielenkiinto pysyy yllä. (Suojelupoliisin vuosikirja 2018)
Terrorismin uhka on kokonaisuudessaan kasvanut radikaali-islamistisen ideologian levittäytymisen ja radikalisaation syvenemisen myötä. Uhka saattaa monimuotoistua teknologian kehittymisen vaikutuksesta, mutta myös yksinkertaiset tekotavat säilyvät niiden helpon toteutettavuuden ja kopioitavuuden vuoksi. (Vuosikirja 2018)
Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi voi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen. Konfliktialueilta voi saapua myös väkivaltaisesti radikalisoituneita tai terrorismijärjestöihin kuuluneita henkilöitä.
Terrorismin uhka säilyy Suomessa lyhyellä aikavälillä neliportaisella asteikolla tarkasteltuna todennäköisesti tasolla 2. eli kohonnut. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2021). Yksittäiset henkilöt tai pienryhmät ovat kiinnostuneita terrori-iskun tekemisestä Suomessa. Suomeen palaa todennäköisesti lisää ihmisiä Syyrian ja Irakin konfliktialueelta, mikä mahdollisesti vahvistaa radikaaleja verkostoja Suomessa ja Euroopassa. Terrori-iskut muualla länsimaissa vaikuttavat mahdollisesti terrorismitilanteeseen myös Suomessa.
Koronarajoitusten pitkittyminen ja verkossa vietetyn ajan lisääntyminen ovat luoneet kasvualustaa uusien henkilöiden radikalisoitumiselle. (Suojelupoliisin vuosikirja 2021)

Tiedustelu ja vieraiden valtioiden vihamielinen vaikuttamistoiminta

Suomessa on maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta on luonteeltaan sekä pitkäkestoista että jatkuvaa. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2021)
Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tiedustelupalvelut hyödyntävät laaja-alaisesti tiedonhankinnan eri keinoja ja menetelmiä, aina avoimien lähteiden seurannasta tietoverkkoihin murtautumiseen. Kuitenkin edelleen yhtenä merkittävimpänä keinona Suomessakin on pyrkiä löytämään ja hankkimaan salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen. (Suojelupoliisin vuosikirja 2021)
Yli kaksi vuotta jatkunut koronapandemia ja sen hillitsemiseksi asetetut rajoitustoimet vaikeuttivat myös vuonna 2021 henkilötiedustelun toimintamahdollisuuksia. Uusien värväyskohteiden kartoittaminen on ollut hankalampaa, koska tilaisuuksia ihmisten kohtaamiseen on ollut vähän. Tästä huolimatta henkilötiedustelu on jatkunut, ja rajoitustoimien höllentämiset ovat säännönmukaisesti palauttaneet toiminnan normaalitasolle.
Ulkomaisen tiedustelun keskeisiä kiinnostuksen kohteita Suomessa vuoden 2021 aikana olivat edellisvuosien tapaan muun muassa Nato-keskustelu, ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 käynnisti Suomessa poikkeuksellisen nopean mielipiteenmuutoksen ja keskustelun Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta, mikä johti Nato-jäsenyyden hakemiseen. Supon mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen aika näkyvät todennäköisesti vaikuttamisyrityksinä. Toistaiseksi Venäjän Suomen vastaisessa toiminnassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia ja tilanne on rauhallinen. Supon mukaan vakavampien vihamielisten kyberiskujen uhka on kuitenkin kohonnut.

Arvio tulevasta

Kiristynyt turvallisuuspoliittinen tilanne ja suurvaltasuhteiden jännitteet todennäköisesti voimistavat myös Suomeen kohdistuvaa tiedustelua. Suojelupoliisi arvioi, että Venäjä todennäköisesti laajentaa kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen. Siksi on todennäköistä, että myös operaatiot Suomea vastaan lisääntyvät tulevina kuukausina.
Avoin yhteiskunta ja uhkien monimutkaistuminen tarjoavat mahdollisuuksia keskustelun kriisiyttämiseen ja yrityksiin manipuloida yhteiskunnallista ilmapiiriä sekä ihmisten turvallisuuden tunnetta. Eri tahot voivat pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntarauhaan ja vakauteen erilaisten haavoittuvuuksien kautta.
Suomea vastaan kohdistuva vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta jatkunee aktiivisena myös lähivuosina. Tiedustelutoiminnan torjuminen on muuttunut aiempaa haastavammaksi. Erityisesti teknologian kehitys on tuonut lisähaasteita uhkan torjuntaan. Kybervakoilua ja -hyökkäyksiä kohdistetaan jatkossa yhä enemmän kohdeorganisaatioita lähellä oleviin, vähemmän tietoturvatietoisiin toimijoihin.
Kansainvälisesti katsottuna viime vuosille on ollut ominaista hybridivaikuttamisen keinovalikoiman monimuotoistuminen esimerkiksi vaalihakkeroinnin tai mittavien, tilastollista analyysia hyödyntävien somekampanjoiden muodossa. Tämänkaltaisen kehityksen odotetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa. Valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin hybridivaikuttamisen keinoja tavoitteidensa edistämiseksi säilyy korkeana, ja maltillisellakin tasolla oleva vaikuttamistoiminta voi muuttua nopeasti Suomen vakautta horjuttavaan suuntaan. Toisaalta länsimaiden panostus hybridivaikuttamisen torjuntaan vähentää osaltaan siitä aiheutuvaa uhkaa.
Tulevaisuudessa valtiollisen vaikuttamisen keinot todennäköisesti monipuolistuvat, muuttuvat hienosyisemmiksi ja niitä käytetään yhä uusilla tavoilla, jolloin haasteeksi muodostuu vaikuttamisyritysten tunnistaminen ja niiden vaikuttavuuden torjunta. Erityisesti kyberympäristössä haavoittuvuuksien tunnistaminen ja hyökkäyksiltä suojautuminen kasvattavat merkitystään. Kokonaisuutena valtiollisen vaikuttamisen määrä todennäköisesti lisääntyy, sillä useat valtiot pyrkivät kasvattamaan valtaansa, mutta haluavat välttää suoraa sotilaallista konfliktia.

Yhteiskuntarauhan ja vakauden tulevaisuuskuva 2025

Turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti arvaamattomampaan suuntaan. Myös Suomeen saattaa kohdistua aiempaa enemmän esimerkiksi laaja-alaista vaikuttamista, jolla voidaan pyrkiä horjuttamaan myös yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä rajaturvallisuutta.
Luottamus on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan toimintakyvylle ja sen tulevaisuudelle. Jos jakolinjat luottamuksen ja turvallisuuden kokemuksessa syvenevät, heikentää tämä suomalaista yhteiskuntaa ja sen kriisinkestävyyttä.
Viranomaisten toimintaan luotetaan toistaiseksi. Väestön luottamus viranomaisiin heijastelee yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ja arvojen moninaistuminen tulee heikentämään luottamusta.
- Avainkysymyksiä ovat, miten viranomaiset kehittävät osaamistaan sekä järjestävät palveluita entistä yhdenvertaisemmin ja saavutettavammin suhteessa moninaistuvaan väestöön.
Maahanmuuttajiin kohdistuvat epäluulot, rikokset ja väkivaltainen ekstremismi ovat kasvavia ilmiöitä lisääntyneen maahanmuuton aikakaudella.
- Erityisesti laittomasti maassa oleskelevat sekä maasta poistamista odottavat ulkomaalaiset ovat haavoittuvassa asemassa sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen, rikosten tekemisen että rikosten uhriksi joutumisen näkökulmasta.
- Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat lähitulevaisuuden keskeisiä tavoitteita niin yhteiskuntarauhan, ihmisten hyvinvoinnin kuin kansantalouden kannalta.
Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen.
- Polarisoituminen, arvojen moninaistuminen, disinformaatio ja kansainvälisen terrorismin tukiverkostojen syntyminen Suomeen lisäävät ääriliikkeiden ja niiden toiminnan näkyvyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Arvomaailmaltaan heterogeeninen yhteiskunta on haavoittuvampi tarkoitukselliselle ja väärään tietoon perustuvalle informaatiovaikuttamiselle. Sosiaalisen koheesion ja väestösuhteiden kehityssuunta on tällä hetkellä epävarma.
- Eri tahot voivat vaikuttaa yhteiskuntarauhaan väestön haavoittuvuuksien kautta. Tämä voi ilmetä monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueella, joilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskunnan häiriöttömään toimintaan.

Luottamus viranomaisiin

Perinteisten yhteiskunnallisten instituutioiden auktoriteetti vähenee ja rooli muuttuu.

Arvojen moninaistuminen ja yhteiskunnallinen kehitys heikentävät luottamusta myös viranomaisiin. Toki on hyvä muistaa, että tämän hetken “perinteiset instituutiot” ovat myös rakentuneet aikaisempien rakenteiden päälle ja haastaneet olemassa olevia instituutioita. Yhteiskunnallisten instituutioiden nopeutuva muutos on ollut läsnä länsimaisissa yhteiskunnissa jo satoja vuosia, mutta globalisaatio, arvojen monimuotoistuminen, kapitalismi ja digitalisaatio ovat nopeuttaneet muutosta entisestään. Kansalaisten digitaalinen vuorovaikutus on tarjonnut laajemmat mahdollisuudet hakea luottamusta uudenlaisista vertaisyhteisöistä. Esimerkiksi salaliittoteorioiden suosio voidaan nähdä sosiaalisena ilmiönä, jossa virallisia instansseja epäilevät ovat löytäneet verkon kautta uuden tavan muodostaa merkitysyhteisöjä.

Viranomaiset nauttivat Suomessa myös vuonna 2025 verrattain korkeaa luottamusta.

Luottamuksen säilyttäminen ja ylläpitäminen tulee kuitenkin riippumaan entistä vahvemmin viranomaisten kyvystä vastata yhteiskunnalliseen muutokseen. Tämä tarkoittaa erityisesti palveluiden järjestämistä yhdenvertaisemmin ja saavutettavuutta suhteessa moninaistuvaan väestöön. Tämä on merkittävä haaste, koska ymmärrettävistä syistä perinteiset yhteiskunnalliset instituutiot moninaistuvat hitaammin kuin väestö kokonaisuudessaan. Toisaalta digitaaliset työkalut tarjoavat laajemmat mahdollisuudet tarjota palveluita ja olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttajiin kohdistuu entistä enemmän epäluuloja ja rikoksia.

Maahanmuuttajien määrä lisääntyy pakolaisuuden ja globalisaation myötä. Pitkällä aikavälillä suomalaisista yhä suurempi osa on ei-valkoisia ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Jos rasismi ja ksenofobia lisääntyvät tai pysyvät entisellään, on rasismi entistä suuremmalle joukolle suomalaisia jokapäiväiseen elämään vaikuttava uhka. Viranomaisten on jatkossa ymmärrettävä paremmin moninaisuutta ja vastattava tehokkaammin rasismin eri muotoihin. Moninaisuuden on toteuduttava jatkossa myös viranomaisten henkilöstössä.

Suomeen hiljattain tulleet henkilöt ovat haavoittuvaisessa asemassa myös rikollisuuden, rikosten uhriksi joutumisen ja radikalisaation näkökulmasta. Tulevaisuudessa Suomessa on entistä enemmän laittomasti maassa oleskelevia, mikä on turvallisuusongelma yhteiskunnallisesti sekä heille itselleen.

Tulevaisuudessa on keskeistä edistää ihmisten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos maahanmuuttajat koetaan uhkaksi, on se riski paitsi maahanmuuttajille myös koko yhteiskunnan koheesion kannalta. Tähän liittyy toki kysymyksiä myös hyvinvoinnin yhdenvertaisuudesta ja työvoimapolitiikasta.

Terrorismi

Terroriuhka on vuonna 2025 edelleen koholla Euroopassa ja Suomessa.

Terrorismin uhka aiheuttaa pelkoa ja lisää turvattomuuden tunnetta, mikä heikentää yhteiskuntarauhaa ja vakautta. Vuoteen 2025 mennessä Suomi on kiinteä osa kansainvälisiä terrorismin tukiverkostoja ja esimerkiksi oikeuslaitos on vuotta 2019 tottuneempi käsittelemään terroristisia rikoksia oikeudenkäynneissä.

Terrorististen ääriliikkeiden toiminta on tullut näkyvämmäksi Suomessa ja siten myös normalisoitunut. Viranomaisille on osoitettu lisää resursseja nimenomaan terrorismin torjuntaan. Yhteiskunnan polarisoituminen, arvojen moninaistuminen ja disinformaatio ruokkivat myös radikalisoitumista ja terrorismia erityisesti sellaisille, jotka tuntevat ulkopuolisuutta yhteiskunnasta ja kärsivät monista ongelmista.

Viranomaistoiminnan haasteena on se, että kaikkia iskuja ei pystytä estämään. Ennaltaehkäisyyn ja radikalisoitumisen estämiseen pitäisi pystyä panostamaan jo varhaisessa vaiheessa kouluissa, terveydenhuollossa ja muissa ihmisten arjen palveluissa. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisy on keskeinen terrorismin torjunnan keino.

Sosiaalinen koheesio

Vuonna 2025 Suomi on moninaisempi ja arvoiltaan heterogeenisempi kuin ennen.

Viranomaisten on entistä vaikeampi saada viestittyä oikeaa tietoa, ja yhteiskunta on haavoittuvampi väärään tietoon perustuvalle vaikuttamiselle. Yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on heikentynyt vuoteen 2019 verrattuna, mikä vaikuttaa sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden tulevaisuudennäkymiin.

Rauhallinen demokraattinen yhteiskunta edellyttää korkeaa luottamusta.

Vuonna 2025 on tavallista, että eri tahot pyrkivät rapauttamaan demokratian toimintaa ja horjuttamaan yhteiskuntarauhaa vaikuttamalla haavoittuvimpaan väestöön eli niihin, joille kasaantuu eniten sosioekonomisia ongelmia. Tätä mahdollistaa tietoverkkorikollisuuden lisääntyminen ja tiedonvälityksen avoimuus. Viranomaisten haasteena on erottaa ja torjua väärää informaatiota sekä osallistua laajempaan keskusteluun “totuudenjälkeisellä ajalla” siitä, mikä on oikeaa tietoa ja miten otetaan huomioon myös sellaiset ihmiset, joiden kokemusten kanssa tieto on ristiriidassa.

Yhteiskuntarauha ja vakaus: menetelmät

Luottamus viranomaisiin

Poliisibarometritutkimus 2018 erosi aiemmista vastaavista tutkimuksista siten, että siinä käytettiin ensimmäistä kertaa ruotsin- (kaksikieliset kunnat) ja englanninkielisiä (yli 100 000 asukkaan kunnat) haastattelulomakkeita. Siksi mukana on nyt ensimmäistä kertaa kohtuullinen määrä muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vastaajia.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että muiden kuin suomen- ja ruotsikielisten osalta vertailua aiempiin tutkimuksiin ei voi tehdä. Määrä on aiemmissa tutkimuksissa niin pieni.

Määrä on pieni myös uusimmassa aineistossa 2018 ja jakaumatulkinnassa on väistämättä epävarmuutta. Siksi sitä ei ole missään raportoitu. Kieli- ja kulttuuritausta tässä pienessä joukossa on erittäin heterogeeninen.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) käsite on laaja ja pitää sisällään kaiken yleisellä paikalla tapahtuvan häiriökäyttäytymisen. Häiriökäyttäytyminen voi olla häiritsevää metelöintiä, uhkaavaa käyttäytymistä tai vaarallisen esineen tai aineen hallussa pitämistä.

Maahanmuuton hallinta

Sisäisen turvallisuuden kannalta tarkasteltuna maahanmuutto on hallittua kun
- Maahanmuuton lupaprosessit ovat nopeita ja oikeusvarmoja.
- Maahan saapuvat turvapaikanhakijat identifioidaan, majoitetaan ja heille järjestetään tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Turvapaikkahakemukset saadaan käsiteltyä sujuvasti.
- Päätökset toimeenpannaan sen jälkeen kun ne ovat lainvoimaisia.

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottokeskuksen tehtävänä on huolehtia turvapaikanhakijan majoituksesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista sillä aikaa kun hänen turvapaikkahakemuksensa on käsittelyssä. Vastaanottopalvelut päättyvät pääsääntöisesti silloin kun hakemukseen on saatu täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu.

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Maastapoistamispäätös tarkoittaa käännytys- tai ja karkotuspäätöstä
- Käännytyspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta. Suurin osa käännytyspäätöksistä tehdään kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä.
- Karkotuspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta.
Maastapoistamispäätöksen saatuaan hakijan on yleensä mahdollista palata kotimaahansa vapaaehtoisesti. Jos hakija ei palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti, päätöksen toimeenpanosta vastaa poliisi.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöt toimivat aktiivisesti terrorismin tai siihen liittyvän aatemaailman hyväksi. Tällaista toimintaa voi olla osallistuminen terroristiseen toimintaan, kouluttautuminen tai kouluttaminen, propagandan tuottaminen tai levittäminen, rahoittaminen, värväys tai terroristijärjestön tukeminen. Jos Suojelupoliisin tietoon tulevalla tai tiedossa olevalla henkilöllä on esimerkiksi edellä mainitun kaltaisia yhteyksiä terrorismiin tai terroristiseen toimintaan, hänet voidaan erityisessä arviointiprosessissa määritellä terrorismin torjunnan kohdehenkilöksi. Määrittely pohjautuu aina laajasti kerättyyn tietoon, jota arvioidaan suhteessa tarkkaan kriteeristöön ja tapauskohtaiseen harkintaan. Henkilöarviota päivitetään tarpeen tullen uuden tiedon valossa.

Terrorismin uhkatasot

Uhkatasoilla kuvataan Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne. Luokittelun tarkoituksena on antaa selkeä kuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna.