Yhteiskuntarauha ja vakaus

Yhteiskuntamme vakauteen vaikuttavat useat sellaiset ilmiöt, joita ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella yksinomaan rikosten, häiriöiden, tapaturmien tai onnettomuuksien kautta. Monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskuntamme häiriöttömään toimintaa. Esimerkiksi terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan pelon ja turvattomuuden tunteen kautta.

Luottamus viranomaisiin

	2014	2016	2018
Palo- ja pelastusala	99 %	99 %	99 %
Poliisi	92 %	96 %	95 %
Hätäkeskus	86 %	94 %	94 %
Rajavartiolaitos	88 %	92 %	93 %
Tulli	87 %	91 %	91 %
Puolustusvoimat	81 %	88 %	90 %

Lähde: Poliisibarometri 2014, 2016 ja 2018

Luottamus suomalaisiin turvallisuusviranomaisiin on ollut tasaisessa kasvussa 2010-luvulla.
Poliisin hallintorakenneuudistus (poliisilaitosten vähentäminen 2009–2014) tai paljon julkisuutta saanut Jari Aarnio -tapaus vaikuttivat todennäköisesti hetkellisesti poliisin luottamukseen. Luottamus on sen jälkeen parantunut ja on edelleen hyvällä tasolla.

Arvio tulevasta

Luottamuksen ylläpitäminen edellyttää sitä, että viranomainen on toiminnassaan tehokas eli suoriutuu sille asetetuista lainmukaisista tehtävistään. Lisäksi erityisen tärkeää on se, että viranomainen kohtelee kansalaisia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Katuturvallisuusindeksi, koko Suomi

2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
85,2	92,1	97,5	98,4	99,7	100,27	101,54

Päihtyneisiin henkilöihin liittyvät poliisin tehtävät

2012	2013	2014	2015	2016	2017
71 473	71 136	63 819	57 273	53 880	51 361

Katuturvallisuusindeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Mitä korkeampi luku, sen parempi tilanne on indeksin mukaan.

Lähde: Poliisin tilastopalvelu

Poliisin tehtävät liittyen väestön häiriökäyttäytymiseen

2012	2013	2014	2015	2016	2017
98 908	96 497	88 383	85 053	84 881	84 451

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tilanne Suomessa on ollut viime vuosina ja on edelleen hyvä.
Poliisin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävämäärät ovat viimeisen muutaman vuoden aikana pysyneet varsin samalla tasolla (Poliisihallituksen tilinpäätös vuodelta 2017).
Julkisten paikkojen yleistä turvallisuustilannetta kuvaava katuturvallisuusindeksin arvo, joka ottaa huomioon yleisellä paikalla tapahtuneiden poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhteessa väestömäärään, on jatkanut nousuaan.
Päihtyneisiin henkilöihin liittyvät poliisin tehtävät ovat vähentyneet viime vuosina selvästi.

Lähde: Poliisin tilastopalvelu

Arvio tulevasta

Säilöönottojen määrä on Suomessa vähentynyt pitkällä aikavälillä. Poliisin toimintaympäristöä käsittelevässä katsauksessa (2016) tätä selittävät muun muassa asunnottomien ja tapajuoppojen määrän väheneminen sekä parempi päihdehoitojärjestelmä. Lisäksi poliisin kontrollikulttuurilla on ollut merkitystä. Vastaavaa kehitystä on havaittavissa häiriökäyttäytymiseen ja ilkivaltaan liittyvien poliisin tehtävien kehittymisessä.
Yleisötilaisuuksiin liittyvät tehtävät ovat olleet kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana. Osa mielenilmaisuista on ollut väkivaltaisia. Useissa edellä mainituista mielenilmaisuista väkivallan kohteeksi on valikoitunut poliisi. (Poliisihallituksen tilinpäätös 2017, Poliisin vuosikertomus 2016)
Poliisitoiminnan muuttunut priorisointi sekä muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Viime vuosien yleisestä laskevasta resurssikehityksestä huolimatta poliisi on pyrkinyt pitämään valvonnan ja hälytystoiminnan resurssit ennallaan.

Käännytyspäätökset ja rajatarkastusten määrät Suomen ja Venäjän rajalla, lentoliikenteessä, vesiliikenteessä sekä muut.

	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Rajatarkastusten määrä	12 058 391	14 722 219	16 518 748	17 766 647	16 204 894	14 142 093	13 949 052	14 800 614	13 716 881
Käännytyspäätökset	1 169	1 305	1 576	1 673	1 601	1 078	1 021	1 343	1 310

Lähde: Rajavartiolaitos

Väestösuhteiden tila

Nykytila

Yli puolet suomalaisista hahmottaa vastakohtaisuutta kantaväestön ja maahanmuuttajien välillä, väestön varallisuuseroissa, poliitikkojen ja kansan välillä sekä alueellisesti kasvukeskusten ja syrjäseutujen välillä. (Sovinnon eväät. EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2016)
Enemmistö (66 %) on sitä mieltä, että ihmiset ovat pääsääntöisesti hyväntahtoisia toisilleen. Vastaava osuus (65 %) vastaajista arvioi, että rikoksentekijät saavat liikaa ymmärrystä, mutta rikoksenuhrit eivät saa oikeudenmukaista kohtelua (52 %). (Turvassa 2017 Kansalaisturvallisuus Suomessa)
Sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus ja asuinalueiden eriarvoistuminen tuovat mukanaan myös rikollisuutta. Suomessa inhimillinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy laajimmin maakuntatasolla tarkastellen Uudellamaalla. Suomessa kaupunkialueiden segregaatio on asuntopoliittisista ratkaisuista huolimatta lisääntynyt: huono-osaisuus on kasautunut ennen kaikkea naapurustoihin pienehköiksi "köyhyystaskuiksi", joille on tyypillistä maahanmuuttajaväestön korkea osuus ja matala koulutustaso. (Rikostorjunnan tila 2018)
Yhteiskunnassa vallitsevat jännitteet aiheuttavat väestössä ja myös paikallisesti jakautumista ja ryhmäytymistä erilaisten arvojen ja käsitysten taakse. Etenkin turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu näyttää tuottaneen pelkoihin ja toiseuden kokemuksiin perustuvaa sytykettä poliittiselle ääriliikehdinnälle ja siihen liittyville toimintamuodoille. Vastakkainasetteluja vahvistaa tutkimusten mukaan se, että ihminen omaksuu omia ja lähipiirin käsityksiä ja mielipiteitä vahvistavaa tietoa halukkaammin kuin uutta sisältöä. Verkkoviestintä vahvistaa yhteisöjen sisällä vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä intensiivisesti. (Rikostorjunnan tila 2018)
Poliisin tietoon tuli vuonna 2017 kahdeksan prosenttia enemmän viharikoksia kuin edellisvuonna. Vuonna 2017 kirjattiin yhteensä 1 165 rikosilmoitusta, jotka määriteltiin epäillyiksi viharikoksiksi. Vaikka poliisin tietoon tulleiden viharikosten määrä kasvoi, se ei kuitenkaan saavuttanut vuotta 2016 edeltävää tasoa. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018)
Kaikkiaan viharikollisuuden määrä on tasoittunut, mutta se jää silti pidemmän aikavälin tason yläpuolelle vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen.
Edellisvuosien tapaan suurin osa vuoden 2017 viharikosilmoituksista sisälsi etniseen tai kansalliseen taustaan kohdistuvia piirteitä, ja yleisin rikosnimike oli pahoinpitely. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018, 2016 ja 2014)

Epäiltyjen viharikoksien määrä

	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
Etninen tai kansallinen tausta	788	641	710	678	991	831	813
Uskonto tai vakaumus	61	45	73	68	133	149	235
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu	45	30	39	47	61	57	60
Vammaisuus	24	16	11	29	65	42	57
Yhteensä	918	732	833	822	1250	1079	1165

Yleisimmin viharikoksesta epäillyt ovat nuoria kantasuomalaisia miehiä. Viharikoksen uhreista enemmistö on Suomen kansalaisia, mutta he edustavat jotakin etnistä vähemmistöä. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018)
Uskontoon tai vakaumukseen perustuvien viharikosilmoitusten määrä kasvoi 58 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Näissä rikoksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli pahoinpitelyrikoksia. Uskontoon perustuvat rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018)
Vammaisuuteen perustuvia rikosilmoituksia löytyi 57, mikä on 36 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hieman yli kolmasosa rikoksista oli pahoinpitelyrikoksia, ja epäilty oli useimmiten uhrille tuttu. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018)
Puolet vuoden 2017 viharikosilmoituksista koski sanallisia loukkauksia, uhkauksia tai häirintää. Tämäntyyppisten tapausten määrä nousi huomattavasti (42 %) edellisvuodesta. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018)

Lähde: Viharikosselvitys 2018

Arvio tulevasta

Suomalaiset kokevat tuntevansa oikeutensa hyvin syrjintää koskevissa asioissa: koko EU:n alueella oikeutensa tuntevien osuus oli 45 %, mutta Suomessa 78 %. (Yhdenvertaisuus.fi)
Vammaisten henkilöiden arkipäivän syrjintäkokemuksia koskevan selvityksen tuloksissa oli ristiriitaisuutta. Vastaajat kertovat tietävänsä, mitä syrjintä tarkoittaa sekä oikeutensa, jos kohtaisivat syrjintää tai häirintää. Samalla iso osa heistä ei tiedä Suomessa yhtään tahoa, joka tarjoaa apua ja neuvoja syrjinnän uhreille. (Yhdenvertaisuus.fi)
60 % vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisten eriarvoistuminen on keskeinen turvattomuustekijä Suomessa. (Turvassa 2017 Kansalaisturvallisuus Suomessa)
Poliisin panostaminen viharikosten tutkintaan ja koulutukseen saattaa lisätä epäillyistä viharikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrää. Samoin jos kansalaisten tieto viharikoksista ja uhrien oikeuksista kasvaa, voi poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä kasvaa. Tällä hetkellä noin 20 % viharikosten uhreista ilmoittaa poliisille.

Maahanmuuton hallinta

Tässä raportissa maahanmuuton hallintaa kuvaillaan indikaattoreilla, jotka kuvaavat turvapaikkaprosessin sujuvuutta, vastaanottojärjestelmän asiakasmäärää ja maastapoistamispäätöksen saaneiden maasta poistumista
Turvapaikkaprosessin hallinta vaikuttaa eniten maahanmuuton hallintaan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Suurin osa Suomeen saapuvista maahanmuuttajista tulee kuitenkin työn, perhesiteen tai opiskelun perusteella myönnettävillä oleskeluluvilla. Tämä hakijan kotimaassa toteutuva hakuprosessi on turvapaikkaprosessia helpompi hallita, sillä turvapaikkamenettely käynnistyy spontaanin maahantulon kautta.Turvapaikkaprosessin sujuvuus on parantunut vuoden 2018 aikana, vaikka turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu vuosina 2015–2016 näkyykin prosessin hallintaa mittaavissa indikaattoreissa edelleen.

Turvapaikkaprosessin hallinta

Turvapaikkahakemusten keskimääräiset käsittelyajat pitenivät nopeasti vuonna 2016 alkuvuoden noin 150 vuorokaudesta loppuvuoden noin 350 vuorokauteen.
Käsittelyajat ovat alkaneet lyhentyä vasta vuoden 2018 kuluessa, ja loka-joulukuussa 2018 keskimääräinen käsittelyaika oli 193 vuorokautta. Heinäkuussa 2018 voimaan tullut lakimuutos edellyttää, että turvapaikkahakemukset käsitellään jatkossa pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä.
Turvapaikanhakijoiden jättämien uusintahakemusten määrä on suuri. Vuonna 2018 jätettiin 4 548 turvapaikkahakemusta, joista
- ensimmäisiä hakemuksia oli 2 409 (53 %)
- uusintahakemuksia oli 2 139 (47 %)
Hallinto-oikeuksien Maahanmuuttovirastoon uudelleen käsiteltäväksi palauttamien turvapaikka-asioiden määrä on noussut viime vuosina
- Vuonna 2015 hallinto-oikeudesta palautettuja asioita oli 122, vuonna 2016 yhteensä 290 ja vuonna 2017 jopa 1934, ja vuonna 2018 palautettuja asioita oli 1134
- Useimmissa tapauksissa hakija on vedonnut valitusvaiheessa uutena turvapaikkaperusteena uuteen uskonnolliseen vakaumukseen tai seksuaali-identiteettiinsä
Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeuksissa käsitellään siis edelleen paljolti vuosina 2015-2016 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden asioita

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottokeskusten asiakasmäärät ovat pysyneet korkeina siitä huolimatta, että uusia turvapaikanhakijoita on vuosina 2017–2018 saapunut aiempia vuosia huomattavasti vähemmän
Vastaanottojärjestelmän asiakkaista suuri osa on saanut vähintään yhden kielteisen turvapaikkapäätöksen ja odottaa joko valituksensa tai uusintahakemuksensa käsittelyä
Vastaanottopalveluita tarjotaan turvapaikkaprosessin ajan. Vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoiden määrän aiheuttama turvapaikkaprosessien pitkittyminen, hakijoiden jättämät uusintahakemukset, vapaaehtoisen paluun houkuttelemattomuus ja palautusten vaikeutuminen ovat pidentäneet aikaa, jonka hakijat viipyvät vastaanottopalveluiden piirissä

Vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevat henkilöt 30.12.2018

Ensimmäistä päätöstä Migriltä odottavat	20 %	2180
Kielteisen päätöksen saaneet	75 %	8001
Myönteisen päätöksen saaneet	4 %	463
Rauenneet	0 %	33
Yhteensä	100 %	10677

Lähde: Maahanmuttovirasto

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Käännytys- tai karkotuspäätöksen saaneiden maasta poistamisessa on haasteita.
Suurin osa maastapoistamispäätöksistä on viime vuosina tehty kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime vuosina kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tehty lukumääräisesti eniten Irakin, Afganistanin ja Somalian kansalaisille, ja maastapoistamisprosessit ovat hitaita ja vaikeita näihin kaikkiin maihin.
Suurimmasta osasta kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on valitettu hallintotuomioistuimeen joten ne eivät ole toimeenpanokelpoisia. Tämän vuoksi on vaikea kuvata tarkkaan, miten hyvin maahanmuuton hallinta on maastapoistamisen osalta viime vuosina onnistunut. Tarkempaa tietoa ilmiön suuruudesta saadaan sitä mukaa kun edelleen hallinto-oikeuksissa käsittelyssä olevat kielteisiä turvapaikkapäätöksiä koskevat valitukset saadaan ratkaistua

Maahanmuuttovirastolta maastapoistamispäätöksen saaneiden määrä verrattuna maasta poistuneiden määrään

	2008	2009	2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017
MP-päätöksen saaneet	1775	3125	3835	4685	4300	4330	3360	4905	17975	7255
Maastapoistamispäätöksen saanut, poistunut maasta	910	1720	1930	3235	3070	3155	3195	3365	6005	4000
Maastapoistamispäätöksen saanut, ei merkintää maastapoistumisesta	865	1405	1905	1450	1230	1175	165	1540	11970	3255

Lähde: Eurostat, yhdistelmä tilastoista "Third country nationals ordered to leave - annual data (rounded)" ja "Third country nationals returned following an order to leave - annual data (rounded)" vuosilta 2008-2017. Eurostatin tietokanta osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/data/database

Taulukossa näkyy Maahanmuuttovirastolta maastapoistamispäätöksen saaneiden henkilöiden ja maasta poistuneiden määrä vuosina 2008-2017
- Suurin osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista hakijoista valittaa päätöksestä, joten heidän maastapoistamisensa voi siirtyä toiselle vuodelle tai peruuntua kokonaan, jos valitus hyväksytään. Tämä selittää suurimmaksi osaksi taulukossa vuoden 2016 kohdalla näkyvän eron maastapoistamispäätöksen saaneiden ja maasta poistuneiden määrissä.
- Maasta poistamisen valmistelu voi joissakin tapauksissa kestää kuukausia, tai olla jopa mahdotonta jos maastapoistamispäätöksen saanut henkilö ei itse halua palata kotimaahansa.
- Osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista hakijoista voi saada oleskeluluvan jollakin toisella perusteella ja jäädä laillisesti Suomeen.
- Osa niistä henkilöistä, joilla ei ole maastapoistumismerkintää on voinut jäädä oleskelemaan laittomasti Suomeen tai muualle Eurooppaan, tai poistunut maasta omatoimisesti ilman että viranomaisille on jäänyt siitä tietoa.

Arvio tulevasta

Maahanmuuton hallinnassa on keskeistä uusien turvapaikanhakijoiden määrän kehitys, johon vaikuttavat monet tekijät:
- poliittinen, taloudellinen ja turvallisuustilanne keskeisissä turvapaikanhakijoiden lähtömaissa
- keskeisten kauttakulkumaiden tilanne
- EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan onnistuminen vaikuttaa osaltaan tulijoiden määrään ja tilanteen hallittavuuteen jäsenmaissa
Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärän kehittymiseen vaikuttavat erityisesti hallinto-oikeuksiin jätettyjen valitusten käsittelyaika ja uusintahakemusten määrän kehitys
- hallinto-oikeuksissa valituksen käsittelyaika oli vuonna 2018 keskimäärin 13,1 kuukautta
- uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ehdotetaan tarkennettavaksi, mitä koskeva lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuussa 2018
Maastapoistamispäätösten toimeenpanon osalta tilanne tulee jatkumaan haasteellisena
- Vuosina 2015–2016 saapuneille turvapaikanhakijoille on vuonna 2019 odotettavissa hallinto-oikeuksista tuhansia toimeenpanokelpoisia kielteisiä päätöksiä.
- Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kiinnostus vapaaehtoiseen paluuseen on koko vuoden 2018 ollut laskeva
- Maastapoistamispäätösten toimeenpano tärkeimpiin lähtömaihin näyttää jatkossakin olevan haasteellista, joten riskinä on laittoman maassa olon jonkinasteinen lisääntyminen lähivuosina.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa tällä hetkellä asteikolla 1–4 tasolla 2. eli kohonnut. (Suojelupoliisin vuosikirja 2017)
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on 370 henkilöä. Määrä on kasvanut viime vuosina. Suomesta on lähtenyt noin 80 vierastaistelijaa konfliktialueille. (Kansallisen turvallisuuden katsaus, 2018)
Poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä tunnistettiin vuonna 2017 hieman alle 100 rikosta, joiden epäiltiin liittyvän väkivaltaiseen ekstremismiin. Näistä yli puolet liittyi väkivaltaiseen äärioikeistoon, noin kolmasosa uskonnolla perusteltuun ekstremismiin ja loput äärivasemmistolaiseen radikaaliliikehdintään (Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2018, sisäministeriö)
Turussa kesällä 2017 tapahtuneeseen puukotukseen liittyen tekijä sai syytteet kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä (P2017-01 Puukotukset Turussa 18.8.2017, Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus).
Vuonna 2016 Helsingin hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden langettamat ehdolliset vankeustuomiot Suomen ensimmäisessä terrorismirikosjutussa. Syytetyt vapautettiin, koska tekoaikaan voimassa ollut laki edellytti tietoa siitä, mitä nimenomaisia terrorismirikoksia rahoitettiin. (Helsingin hovioikeuden tiedote 23.3.2016)
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin näkökulmasta arjen turvallisuuteen vaikuttavat eniten väkivaltaiseen äärioikeistoon liittyvät henkilöt, jotka käyttävät väkivaltaa vastustajikseen kokemiaan henkilöitä kohtaan. Suuren vakavan väkivallan, kuten joukkosurman, uhka liittyy yksittäisiin toimijoihin, joiden motiivit voivat olla henkilökohtaisia tai liittyä jonkinlaiseen väkivaltaiseen ääriajatteluun. (Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2018, sisäministeriö)
Merkittävimmän terrori-iskun uhkan muodostavat yksittäiset toimijat tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta tai terroristijärjestöjen kehotuksista. (Terrorismin uhka-arvio 6/2017)
Vuosi 2017 oli suomalaisessa ääriliikehdinnässä varsin rauhallinen, eikä kansallista turvallisuutta merkittävästi vaarantavaa liikehdintää ilmennyt. (Supo vuosikirja 2017). Syyskuussa 2018 Turun hovioikeus päätti lakkauttaa Pohjoismaiden vastarintaliikkeen ja sen alueosastot sekä liikkeeseen kytkeytyvän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen. (Poliisihallituksen tiedote 28.9.2018)

Arvio tulevasta

Syyriaa, Irakia ja koko Lähi-itää koetteleva konflikti heijastuu edelleen Eurooppaan ja vaikuttaa voimakkaasti maailmanlaajuiseen terrorismin uhkaan. ISILin kyky ohjata ja toteuttaa terrori-iskuja on toistaiseksi heikentynyt. Järjestön taustaideologia ja sen jäsenten konfliktialueella saama taistelukoulutus luovat kuitenkin pitkäaikaisen turvallisuusuhkan Euroopassa. (Suojelupoliisin vuosikirja 2017).
Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi voi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen. Konfliktialueilta voi saapua myös väkivaltaisesti radikalisoituneita tai terrorismijärjestöihin kuuluneita henkilöitä (Suomesta maailman turvallisin maa, sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2018)
Terrorismin uhka säilyy Suomessa lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna todennäköisesti tasolla 2. eli kohonnut. Tukiverkostot pyrkivät mahdollisesti kasvaessaan ja vahvistuessaan myös operatiiviseen toimintaan. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2018)
Turvallisuusviranomaisten toimintaa on tehostettu viime vuosien aikana monin tavoin. Se ei kuitenkaan yksin riitä torjumaan kaikkia iskuja, sillä terrorismille altistavat yksilö- sekä yhteiskunnalliset tekijät todennäköisesti säilyvät pitkällä aikavälillä. (Radikaali-islamistisen terrorismin trendit. Suojelupoliisin katsaus 2017).
Viha- ja väkivaltapuhe erityisesti sosiaalisessa mediassa luovat kasvupohjaa radikalisoitumiselle, väkivaltaiselle ekstremismille ja ääriliikkeiden toiminnalle. (Suomesta maailman turvallisin maa, sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2018)
Kotimainen ääriliikehdintä säilyy lyhyellä aikavälillä todennäköisesti pitkälti nykyisen kaltaisena, joskin yksittäiset toimijat muodostavat vaikeasti ennakoitavan potentiaalisen uhan. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2018)

Tiedustelu ja vieraiden valtioiden vihamielinen vaikuttamistoiminta

Tiedustelullisesti Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjää, mutta myös muita suurvaltoja. Toiminnan keskeisimpiin päämääriin kuuluvat ennen kaikkea Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen ja se on pitkäkestoista sekä jatkuvaa. Ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat kiinnostuneita myös suomalaisesta teknologiasta ja siihen liittyvästä osaamisesta. (Suojelupoliisin vuosikirja 2017)
Suojelupoliisin tietoon tuli vuoden 2017 aikana konkreettisia tapauksia vieraiden valtioiden pyrkimyksistä hankkia Suomesta salaisia tietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät ole julkisesti saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen henkilöitä, joiden avulla on mahdollista vaikuttaa suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksen tekoon ja yleiseen mielipiteeseen. (Suojelupoliisin vuosikirja 2017)
Suomi on aktiivisen hybridivaikuttamisen kohde. Hybridivaikuttaminen ei ole uusi ilmiö, mutta sen voimakkuus ja monimuotoistuminen tekevät ilmiöstä aiempaa suuremman turvallisuusuhkan. Valtiolliset toimijat ovat entistä valmiimpia käyttämään pitkällekin meneviä vaikuttamistoiminnan keinoja. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2018)
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS 2017) toteuttamassa haastattelututkimuksessa ilmeni, että kehitys Venäjällä aiheuttaa huolta paljon tai jonkin verran 62 %:lle vastaajista (v. 2016 72%), Itämeren alueen turvallisuustilanne aiheuttaa huolta paljon tai jonkin verran 64 %:lle (v. 2016 66%), tietoverkkoihin kohdistuvat uhkat eli kyberuhkat aiheuttaa huolta paljon tai jonkin verran 63%:lle vastaajista (v. 2016 60%),
Kyselyyn vastanneista 79 % oli sitä mieltä, että Suomessa on varauduttu aseelliseen hyökkäykseen hyvin (v. 2016 70%). Ulkomaiseen poliittiseen painostukseen oli 55 % mukaan varauduttu hyvin (v. 2016 52%). Tietoverkkoihin kohdistuviin hyökkäyksiin eli kyberhyökkäyksiin oli varauduttu hyvin 50 % mielestä (v. 2016 51%). Ulkomaiseen taloudelliseen painostukseen oli varauduttu hyvin 49% mielestä (v. 2016 51%). (MTS 2017)

Arvio tulevasta

Avoin yhteiskunta ja uhkien monimutkaistuminen tarjoavat mahdollisuuksia keskustelun kriisiyttämiseen ja yrityksiin manipuloida yhteiskunnallista ilmapiiriä sekä ihmisten turvallisuuden tunnetta. Eri tahot voivat pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntarauhaan ja vakauteen erilaisten haavoittuvuuksien kautta. (Suomesta maailman turvallisin maa, sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2018)
Suomea vastaan kohdistuva vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta jatkuu aktiivisena lähivuosina. Tiedustelutoiminnan torjuminen on muuttunut aiempaa haastavammaksi. Erityisesti teknologian kehitys on tuonut lisähaasteita uhkan torjuntaan. Kybervakoilua ja -hyökkäyksiä kohdistetaan jatkossa yhä enemmän kohdeorganisaatioita lähellä oleviin, vähemmän tietoturvatietoisiin toimijoihin. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2018)
Valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin vaikuttamiskeinoja tavoitteidensa edistämiseen säilyy korkeana. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2018)
Ulkomainen tiedustelu pyrkii kartoittamaan mahdollisia ihmisoikeuksien noudattamiseen liittyviä ongelmia Suomessa. Suojelupoliisin arvion mukaan tällä valmistaudutaan vastaamaan tilanteisiin, joissa Suomi arvostelee kyseisen maan ihmisoikeusrikkomuksia. (Suojelupoliisin vuosikirja 2016)

Yhteiskuntarauhan ja vakauden tulevaisuuskuva 2025

Viranomaisten toimintaan luotetaan toistaiseksi. Väestön luottamus viranomaisiin heijastelee yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ja arvojen moninaistuminen tulee heikentämään luottamusta.
- Avainkysymyksiä ovat, miten viranomaiset kehittävät osaamistaan sekä järjestävät palveluita entistä yhdenvertaisemmin ja saavutettavammin suhteessa moninaistuvaan väestöön.
EU on Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä on isojen haasteiden edessä.
- Eurooppaan suuntautuva laajamittainen maahanmuutto, EU:n sisäinen yhtenäisyys ja arvopohja, ympäröivät geopoliittiset ristiriidat, hidas talouskasvu ja euroalueen vakaus vaikuttavat yhteiskuntarauhaan ja koettuun vakauteen.
Maahanmuuttajiin kohdistuvat epäluulot, rikokset ja väkivaltainen ekstremismi ovat kasvavia ilmiöitä lisääntyneen maahanmuuton aikakaudella.
- Erityisesti laittomasti maassa oleskelevat sekä maasta poistamista odottavat ulkomaalaiset ovat haavoittuvassa asemassa sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen, rikosten tekemisen että rikosten uhriksi joutumisen näkökulmasta.
- Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat lähitulevaisuuden keskeisiä tavoitteita niin yhteiskuntarauhan, ihmisten hyvinvoinnin kuin kansantalouden kannalta.
Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen.
- Polarisoituminen, arvojen moninaistuminen, disinformaatio ja kansainvälisen terrorismin tukiverkostojen syntyminen Suomeen lisäävät ääriliikkeiden ja niiden toiminnan näkyvyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Arvomaailmaltaan heterogeeninen yhteiskunta on haavoittuvampi tarkoitukselliselle ja väärään tietoon perustuvalle informaatiovaikuttamiselle. Sosiaalisen koheesion ja väestösuhteiden kehityssuunta on tällä hetkellä epävarma.
- Eri tahot voivat vaikuttaa yhteiskuntarauhaan väestön haavoittuvuuksien kautta. Tämä voi ilmetä monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueella, joilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskunnan häiriöttömään toimintaan.

Tulevaisuustaulukko: Yhteiskuntarauha ja vakaus

Luottamus viranomaisiin	EU:n yhtenäisyys turvallisuusyhteisönä	Maahanmuutto	Negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttajiin	Terroriuhka	Sosiaalinen koheesio
Lisääntyy	Pääosin yhtenäinen	Kasvaa	Kasvaa merkittävästi	Kasvaa merkittävästi	Lisääntyy
Vähenee	Rakoilee	Vähenee	Kasvaa jonkin verran	Kasvaa jonkin verran	Vähenee
	Yhteistyö vaikeaa		Laskee jonkin verran	Laskee jonkin verran
			Laskee merkittävästi	Laskee merkittävästi

Luottamus viranomaisiin

Perinteisten yhteiskunnallisten instituutioiden auktoriteetti vähenee ja rooli muuttuu.

Arvojen moninaistuminen ja yhteiskunnallinen kehitys heikentävät luottamusta myös viranomaisiin. Toki on hyvä muistaa, että tämän hetken “perinteiset instituutiot” ovat myös rakentuneet aikaisempien rakenteiden päälle ja haastaneet olemassa olevia instituutioita. Yhteiskunnallisten instituutioiden nopeutuva muutos on ollut läsnä länsimaisissa yhteiskunnissa jo satoja vuosia, mutta globalisaatio, arvojen monimuotoistuminen, kapitalismi ja digitalisaatio ovat nopeuttaneet muutosta entisestään. Kansalaisten digitaalinen vuorovaikutus on tarjonnut laajemmat mahdollisuudet hakea luottamusta uudenlaisista vertaisyhteisöistä. Esimerkiksi salaliittoteorioiden suosio voidaan nähdä sosiaalisena ilmiönä, jossa virallisia instansseja epäilevät ovat löytäneet verkon kautta uuden tavan muodostaa merkitysyhteisöjä.

Viranomaiset nauttivat Suomessa myös vuonna 2025 verrattain korkeaa luottamusta.

Luottamuksen säilyttäminen ja ylläpitäminen tulee kuitenkin riippumaan entistä vahvemmin viranomaisten kyvystä vastata yhteiskunnalliseen muutokseen. Tämä tarkoittaa erityisesti palveluiden järjestämistä yhdenvertaisemmin ja saavutettavuutta suhteessa moninaistuvaan väestöön. Tämä on merkittävä haaste, koska ymmärrettävistä syistä perinteiset yhteiskunnalliset instituutiot moninaistuvat hitaammin kuin väestö kokonaisuudessaan. Toisaalta digitaaliset työkalut tarjoavat laajemmat mahdollisuudet tarjota palveluita ja olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa.

EU:n yhtenäisyys

EU:n yhtenäisyys turvallisuusyhteisönä rakoilee.

Euroskeptismi ja populististen liikkeiden nousu Euroopassa haastaa EU:n kykyä toimia turvallisuusyhteisönä. Britannian ero EU:sta on merkittävä symbolinen takaisku EU:n yhtenäisyydelle, etenkin jos vastaavat kansanliikkeet saavat enemmän kannatusta muissa EU-maissa. Negatiivinen demokratiakehitys esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa sekä EU:n keskeinen erimielisyys pakolaisuuskysymyksissä haastavat EU:n kykyä toimia yhtenäisesti. Myös Ukrainan tilanne, hidas talouskasvu ja euroalueen epävakaus vaikeuttavat tilannetta.

Turvallisuusyhteistyötä merkittävästi rapauttavia tekijöitä ei kuitenkaan ole lyhyellä aikavälillä näköpiirissä (Brexitin kaltaiset, odottamattomat tapahtumat poislukien). Europol ja Frontex tulevat jatkossakin olemaan merkittäviä toimijoita esimerkiksi terrorismin, huumeiden ja luvattoman maahanmuuton ehkäisemisessä. Nämä instituutiot ovat kuitenkin merkittävien haasteiden edessä, kun Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto kasvaa ja EU:n sisäinen yhteinen arvopohja heikkenee. On kuitenkin mahdollista, että maahanmuuttoon suhtautumisesta löydetään uusi kova konsensus. Tällä saattaisi olla sisäisen turvallisuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia, mikäli maahanmuuttokriittisyys ilmiönä kasvaa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttajiin kohdistuu entistä enemmän epäluuloja ja rikoksia.

Maahanmuuttajien määrä lisääntyy pakolaisuuden ja globalisaation myötä. Pitkällä aikavälillä suomalaisista yhä suurempi osa on ei-valkoisia ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Jos rasismi ja ksenofobia lisääntyvät tai pysyvät entisellään, on rasismi entistä suuremmalle joukolle suomalaisia jokapäiväiseen elämään vaikuttava uhka. Viranomaisten on jatkossa ymmärrettävä paremmin moninaisuutta ja vastattava tehokkaammin rasismin eri muotoihin. Moninaisuuden on toteuduttava jatkossa myös viranomaisten henkilöstössä.

Suomeen hiljattain tulleet henkilöt ovat haavoittuvaisessa asemassa myös rikollisuuden, rikosten uhriksi joutumisen ja radikalisaation näkökulmasta. Tulevaisuudessa Suomessa on entistä enemmän laittomasti maassa oleskelevia, mikä on turvallisuusongelma yhteiskunnallisesti sekä heille itselleen.

Tulevaisuudessa on keskeistä edistää ihmisten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos maahanmuuttajat koetaan uhkaksi, on se riski paitsi maahanmuuttajille myös koko yhteiskunnan koheesion kannalta. Tähän liittyy toki kysymyksiä myös hyvinvoinnin yhdenvertaisuudesta ja työvoimapolitiikasta.

Terrorismi

Terroriuhka on vuonna 2025 edelleen koholla Euroopassa ja Suomessa.

Terrorismin uhka aiheuttaa pelkoa ja lisää turvattomuuden tunnetta, mikä heikentää yhteiskuntarauhaa ja vakautta. Vuoteen 2025 mennessä Suomi on kiinteä osa kansainvälisiä terrorismin tukiverkostoja ja esimerkiksi oikeuslaitos on vuotta 2019 tottuneempi käsittelemään terroristisia rikoksia oikeudenkäynneissä.

Terrorististen ääriliikkeiden toiminta on tullut näkyvämmäksi Suomessa ja siten myös normalisoitunut. Viranomaisille on osoitettu lisää resursseja nimenomaan terrorismin torjuntaan. Yhteiskunnan polarisoituminen, arvojen moninaistuminen ja disinformaatio ruokkivat myös radikalisoitumista ja terrorismia erityisesti sellaisille, jotka tuntevat ulkopuolisuutta yhteiskunnasta ja kärsivät monista ongelmista.

Viranomaistoiminnan haasteena on se, että kaikkia iskuja ei pystytä estämään. Ennaltaehkäisyyn ja radikalisoitumisen estämiseen pitäisi pystyä panostamaan jo varhaisessa vaiheessa kouluissa, terveydenhuollossa ja muissa ihmisten arjen palveluissa. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisy on keskeinen terrorismin torjunnan keino.

Sosiaalinen koheesio

Vuonna 2025 Suomi on moninaisempi ja arvoiltaan heterogeenisempi kuin ennen.

Viranomaisten on entistä vaikeampi saada viestittyä oikeaa tietoa, ja yhteiskunta on haavoittuvampi väärään tietoon perustuvalle vaikuttamiselle. Yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on heikentynyt vuoteen 2019 verrattuna, mikä vaikuttaa sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden tulevaisuudennäkymiin.

Rauhallinen demokraattinen yhteiskunta edellyttää korkeaa luottamusta.

Vuonna 2025 on tavallista, että eri tahot pyrkivät rapauttamaan demokratian toimintaa ja horjuttamaan yhteiskuntarauhaa vaikuttamalla haavoittuvimpaan väestöön eli niihin, joille kasaantuu eniten sosioekonomisia ongelmia. Tätä mahdollistaa tietoverkkorikollisuuden lisääntyminen ja tiedonvälityksen avoimuus. Viranomaisten haasteena on erottaa ja torjua väärää informaatiota sekä osallistua laajempaan keskusteluun “totuudenjälkeisellä ajalla” siitä, mikä on oikeaa tietoa ja miten otetaan huomioon myös sellaiset ihmiset, joiden kokemusten kanssa tieto on ristiriidassa.

Yhteiskuntarauha ja vakaus: menetelmät

Luottamus viranomaisiin

Poliisibarometritutkimus 2018 erosi aiemmista vastaavista tutkimuksista siten, että siinä käytettiin ensimmäistä kertaa ruotsin- (kaksikieliset kunnat) ja englanninkielisiä (yli 100 000 asukkaan kunnat) haastattelulomakkeita. Siksi mukana on nyt ensimmäistä kertaa kohtuullinen määrä muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vastaajia.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että muiden kuin suomen- ja ruotsikielisten osalta vertailua aiempiin tutkimuksiin ei voi tehdä. Määrä on aiemmissa tutkimuksissa niin pieni.

Määrä on pieni myös uusimmassa aineistossa 2018 ja jakaumatulkinnassa on väistämättä epävarmuutta. Siksi sitä ei ole missään raportoitu. Kieli- ja kulttuuritausta tässä pienessä joukossa on erittäin heterogeeninen.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) käsite on laaja ja pitää sisällään kaiken yleisellä paikalla tapahtuvan häiriökäyttäytymisen. Häiriökäyttäytyminen voi olla häiritsevää metelöintiä, uhkaavaa käyttäytymistä tai vaarallisen esineen tai aineen hallussa pitämistä.

Maahanmuuton hallinta

Sisäisen turvallisuuden kannalta tarkasteltuna maahanmuutto on hallittua kun
- Maahanmuuton lupaprosessit ovat nopeita ja oikeusvarmoja.
- Maahan saapuvat turvapaikanhakijat identifioidaan, majoitetaan ja heille järjestetään tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Turvapaikkahakemukset saadaan käsiteltyä sujuvasti.
- Päätökset toimeenpannaan sen jälkeen kun ne ovat lainvoimaisia.

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottokeskuksen tehtävänä on huolehtia turvapaikanhakijan majoituksesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista sillä aikaa kun hänen turvapaikkahakemuksensa on käsittelyssä. Vastaanottopalvelut päättyvät pääsääntöisesti silloin kun hakemukseen on saatu täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu.

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Maastapoistamispäätös tarkoittaa käännytys- tai ja karkotuspäätöstä
- Käännytyspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta. Suurin osa käännytyspäätöksistä tehdään kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä.
- Karkotuspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta.
Maastapoistamispäätöksen saatuaan hakijan on yleensä mahdollista palata kotimaahansa vapaaehtoisesti. Jos hakija ei palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti, päätöksen toimeenpanosta vastaa poliisi.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöt toimivat aktiivisesti terrorismin tai siihen liittyvän aatemaailman hyväksi. Tällaista toimintaa voi olla osallistuminen terroristiseen toimintaan, kouluttautuminen tai kouluttaminen, propagandan tuottaminen tai levittäminen, rahoittaminen, värväys tai terroristijärjestön tukeminen. Jos Suojelupoliisin tietoon tulevalla tai tiedossa olevalla henkilöllä on esimerkiksi edellä mainitun kaltaisia yhteyksiä terrorismiin tai terroristiseen toimintaan, hänet voidaan erityisessä arviointiprosessissa määritellä terrorismin torjunnan kohdehenkilöksi. Määrittely pohjautuu aina laajasti kerättyyn tietoon, jota arvioidaan suhteessa tarkkaan kriteeristöön ja tapauskohtaiseen harkintaan. Henkilöarviota päivitetään tarpeen tullen uuden tiedon valossa.

Terrorismin uhkatasot

Uhkatasoilla kuvataan Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne. Luokittelun tarkoituksena on antaa selkeä kuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna.