Yhteiskuntarauha ja vakaus

Yhteiskuntamme vakauteen vaikuttavat useat sellaiset ilmiöt, joita ei ole tarkoituksenmukaista tarkastella yksinomaan rikosten, häiriöiden, tapaturmien tai onnettomuuksien kautta. Monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskuntamme häiriöttömään toimintaa. Esimerkiksi terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan pelon ja turvattomuuden tunteen kautta.

Luottamus viranomaisiin

	2014	2016	2018
Palo- ja pelastusala	99 %	99 %	99 %
Poliisi	92 %	96 %	95 %
Hätäkeskus	86 %	94 %	94 %
Rajavartiolaitos	88 %	92 %	93 %
Tulli	87 %	91 %	91 %
Puolustusvoimat	81 %	88 %	90 %

Lähde: Poliisibarometri 2014, 2016 ja 2018. Seuraava päivitys 2020.

Luottamus suomalaisiin turvallisuusviranomaisiin on ollut tasaisessa kasvussa 2010-luvulla.
Poliisin hallintorakenneuudistus (poliisilaitosten vähentäminen 2009–2014) tai paljon julkisuutta saanut Jari Aarnio -tapaus vaikuttivat todennäköisesti hetkellisesti poliisin luottamukseen. Luottamus on sen jälkeen parantunut ja on edelleen hyvällä tasolla.

Arvio tulevasta

Luottamuksen ylläpitäminen edellyttää sitä, että viranomainen on toiminnassaan tehokas eli suoriutuu sille asetetuista lainmukaisista tehtävistään. Lisäksi erityisen tärkeää on se, että viranomainen kohtelee kansalaisia yhdenvertaisesti ja kunnioittavasti.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Katuturvallisuusindeksi, koko Suomi, suhteelliset arvot

2010	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018	2019
90,77	78,19	85,21	91,40	96,89	97,78	99,12	100,27	100,78	101,32

Päihtyneisiin henkilöihin liittyvät poliisin tehtävät

2014	2015	2016	2017	2018	2019
63 820	57 273	53 879	51 361	54 114	49 512*

* Tiedot täydentyvät vielä 2020 alkuvuoden aikana.

Katuturvallisuusindeksi koostuu yleisellä paikalla tapahtuneiden poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteessa väestömäärään. Mitä korkeampi luku, sen parempi tilanne on indeksin mukaan.

Lähde: Poliisin tilastopalvelu

Poliisin tehtävät liittyen väestön häiriökäyttäytymiseen

2014	2015	2016	2017	2018	2019
88 384	85 053	84 876	84 451	81 970	75 694

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tilanne Suomessa on ollut viime vuosina ja on edelleen hyvä.
Poliisin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävämäärät ovat viimeisen muutaman vuoden aikana pysyneet varsin samalla tasolla.
Julkisten paikkojen yleistä turvallisuustilannetta kuvaava katuturvallisuusindeksin arvo, joka ottaa huomioon yleisellä paikalla tapahtuneiden poliisille ilmoitettujen ryöstöjen, pahoinpitelyiden, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhteessa väestömäärään, on jatkanut nousuaan.

Lähde: Poliisin tilastopalvelu

Arvio tulevasta

Yleisötilaisuuksiin liittyvät tehtävät ovat olleet kasvussa viimeisen viiden vuoden aikana. Osa mielenilmaisuista on ollut väkivaltaisia. Useissa edellä mainituista mielenilmaisuista väkivallan kohteeksi on valikoitunut poliisi. (Poliisihallituksen tilinpäätös 2017, Poliisin vuosikertomus 2016)
Poliisitoiminnan muuttunut priorisointi sekä muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Viime vuosien yleisestä laskevasta resurssikehityksestä huolimatta poliisi on pyrkinyt pitämään valvonnan ja hälytystoiminnan resurssit ennallaan.

Käännytyspäätökset ja rajatarkastusten määrät Suomen ja Venäjän rajalla, lentoliikenteessä, vesiliikenteessä sekä muut.

	2011	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Rajatarkastusten määrä	14 722 219	16 518 748	17 766 647	16 204 894	14 142 093	13 949 052	14 800 614	15 670 774
Käännytyspäätökset	1 305	1 576	1 673	1 601	1 078	1 021	1 343	1489

Lähde: Rajavartiolaitos

Väestösuhteiden tila

Nykytila

Enemmistö väestöstä (71 %) on sitä mieltä, että ihmiset ovat pääsääntöisesti hyväntahtoisia toisilleen. (SPEK: Turvassa 2019)
Sosiaalinen ja taloudellinen huono-osaisuus ja asuinalueiden eriarvoistuminen tuovat mukanaan myös rikollisuutta. Suomessa inhimillinen ja sosiaalinen huono-osaisuus näkyy laajimmin maakuntatasolla tarkastellen Uudellamaalla. Suomessa kaupunkialueiden segregaatio on asuntopoliittisista ratkaisuista huolimatta lisääntynyt: huono-osaisuus on kasautunut ennen kaikkea naapurustoihin pienehköiksi "köyhyystaskuiksi", joille on tyypillistä maahanmuuttajaväestön korkea osuus ja matala koulutustaso. (Rikostorjunnan tila 2018)
Yhteiskunnassa vallitsevat jännitteet aiheuttavat väestössä ja myös paikallisesti jakautumista ja ryhmäytymistä erilaisten arvojen ja käsitysten taakse. Etenkin turvapaikanhakijoiden määrän nopea kasvu näyttää tuottaneen pelkoihin ja toiseuden kokemuksiin perustuvaa sytykettä poliittiselle ääriliikehdinnälle ja siihen liittyville toimintamuodoille. Vastakkainasetteluja vahvistaa tutkimusten mukaan se, että ihminen omaksuu omia ja lähipiirin käsityksiä ja mielipiteitä vahvistavaa tietoa halukkaammin kuin uutta sisältöä. Verkkoviestintä vahvistaa yhteisöjen sisällä vallitsevia stereotyyppisiä käsityksiä intensiivisesti. (Rikostorjunnan tila 2018)
Vuoden 2018 aikana poliisi kirjasi yhteensä 910 rikosilmoitusta epäillyistä viharikoksista. Tämä on 22 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018)
Kaikkiaan viharikollisuuden määrä on tasoittunut, mutta se jää silti pidemmän aikavälin tason yläpuolelle vuoden 2015 maahanmuuttoaallon jälkeen. Vuonna 2018 suurimpaan osaan poliisille ilmoitetuista epäillyistä viharikoksista liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan liittyviä ennakkoluuloja tai vihamielisyyttä (69,7 %). Vuonna 2018 päärikoksen yleisin rikoslaji edellisten vuosien tapaan oli pahoinpitelyrikos (37 %), joiden määrä on kuitenkin laskenut 17 prosenttia vuodesta 2017. (Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018)

Epäiltyjen viharikoksien määrä

	2012	2013	2014	2015	2016	2017	2018
Etninen tai kansallinen tausta	641	710	678	991	831	813	634
Uskonto tai vakaumus	45	73	68	133	149	235	155
Seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu	30	39	47	61	57	60	73
Vammaisuus	16	11	29	65	42	57	48
Yhteensä	732	833	822	1250	1079	1165	910

Lähde: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018

Tarkasteluvuonna yhteensä 634 rikosilmoitusta liittyi etniseen tai kansalliseen taustaan. Useimmin kyse oli tapauksista, joissa kantaväestöön kuuluvat henkilöt ilmaisivat ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä etnisiä tai kansallisia vähemmistöjä kohtaan.
Yleisin rikoslaji oli pahoinpitelyrikos. Etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvissä rikoksissa tavallisimmin tapahtumapaikkana oli julkinen ulkoilmapaikka, kuten tie, katu tai tori. Tämän tyyppisten päärikosten kohteista 67 prosenttia oli miehiä ja 33 prosenttia naisia.
Miehiin kohdistuneet rikokset olivat yleisimmin pahoinpitelyitä, kun taas naisiin kohdistui yleisimmin kunnianloukkauksia. Poliisin tietoon tulleista tapauksista suurin osa tapahtui Helsingissä riippumatta siitä, mitä edellä mainituista tarkastelutavoista käytetään. Helsingissä kirjattiin 27 prosenttia kaikista epäillyistä viharikosilmoituksista, 39 jokaista 100 000:ta pääkaupungissa asuvaa kohti. Jos viharikosilmoitusten määrä suhteutetaan kunnan asukaslukuun, reilun 11 000 asukkaan kunta Lieksa, nousee Helsingin ohi. Tämän selvityksen perusteella ei voida sanoa, johtuuko tämä viharikosten kasvusta Lieksassa vai siitä, että poliisi tunnisti ja kirjasi siellä epäillyt viharikokset paremmin.
Huomionarvoista on, että kun epäillyistä viharikoksista tehtyjen ilmoitusten määrän suhteuttaa maakunnassa asuvien ulkomaan kansalaisten määrään, niin Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa tehtiin viharikosilmoituksia ulkomaan kansalaista kohti enemmän kuin esimerkiksi Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa viharikosilmoituksia taas tehtiin määrällisesti enemmän.
Vuonna 2018 Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista suhteellisesti eniten kohteeksi joutuivat Irakin kansalaiset rikoksissa, jotka liittyivät etniseen tai kansalliseen taustaan. Kaikista etniseen tai kansalliseen taustaan liittyvistä rikosilmoituksista 12 prosenttia ja oli kohdistunut romanitaustaiseen henkilöön. Yleisin rikosnimike oli kunnianloukkaus.
Uskontoon tai vakaumukseen liittyvien viharikosilmoitusten määrä laski 34 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Näissä tapauksissa yleisimmin kohteena olivat islaminuskoiset, ja noin kolmasosa niistä oli pahoinpitelyrikoksia. Uskontoon liittyvät rikokset tapahtuivat useimmiten internetissä.
Uhrin oletettuun tai todelliseen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvien viharikosilmoitusten määrä nousi 22 prosentilla. Eniten ilmoitettiin pahoinpitelyjä. Kolmessakymmenessäkuudessa prosentissa rikoksista epäilty oli asianomistajalle ennestään tuttu.
Vammaisuuteen liittyviä rikosilmoituksia löytyi 48, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hieman yli puolet epäillyistä rikoksista oli kunnianloukkauksia, ja epäilty oli 36 prosentissa tapauksista uhrille tuttu.

Lähde: Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2018

Arvio tulevasta

Suomalaiset kokevat tuntevansa oikeutensa hyvin syrjintää koskevissa asioissa: koko EU:n alueella oikeutensa tuntevien osuus oli 45 %, mutta Suomessa 78 %. (Yhdenvertaisuus.fi)
Vammaisten henkilöiden arkipäivän syrjintäkokemuksia koskevan selvityksen tuloksissa oli ristiriitaisuutta. Vastaajat kertovat tietävänsä, mitä syrjintä tarkoittaa sekä oikeutensa, jos kohtaisivat syrjintää tai häirintää. Samalla iso osa heistä ei tiedä Suomessa yhtään tahoa, joka tarjoaa apua ja neuvoja syrjinnän uhreille. (Yhdenvertaisuus.fi)
59 % vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisten eriarvoistuminen on keskeinen turvattomuustekijä Suomessa. (Turvassa 2019)
Poliisin panostaminen viharikosten tutkintaan ja koulutukseen saattaa lisätä epäillyistä viharikoksista tehtyjen rikosilmoitusten määrää. Samoin jos kansalaisten tieto viharikoksista ja uhrien oikeuksista kasvaa, voi poliisille ilmoitettujen viharikosten määrä kasvaa. Tällä hetkellä noin 20 % viharikosten uhreista ilmoittaa poliisille.

Maahanmuuton hallinta

Suurin osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työn, perhesiteen tai opiskelun perusteella myönnettävillä oleskeluluvilla tai EU-maan kansalaisena. Vuonna 2019 Maahanmuuttovirasto myönsi yli 25 000 ensimmäistä oleskelulupaa ja rekisteröi yli 8 500 EU-kansalaisen oleskeluoikeuden Suomeen. Oleskeluluvat haetaan pääsääntöisesti jo hakijan kotimaassa. Vuonna 2019 Suomeen saapui 2 467 uutta turvapaikanhakijaa. Maahanmuuton ajantasaiset tilastot ovat saatavilla Maahanmuuttoviraston tilastopalvelusta.
Sisäisen turvallisuuden kannalta on oleellista, että viranomaisilla on tiedossa, keitä maassa on. Etukäteen myönnetyllä oleskeluluvalla maahan saapuvat ovat jo viranomaisten tiedossa, mutta turvapaikanhakija jättää hakemuksensa vasta saavuttuaan ensin Suomeen. Näin ollen turvapaikkaprosessin hallinta on keskeistä sisäisen turvallisuuden näkökulmasta.
Tässä raportissa maahanmuuton hallintaa kuvaillaan turvapaikkaprosessin hallinnan ja sujuvuuden, vastaanottojärjestelmän asiakasmäärän kehittymisen sekä maastapoistamispäätösten toimeenpanon näkökulmasta.

Turvapaikkaprosessin hallinta

Uusien turvapaikanhakijoiden määrä oli vuonna 2019 matala (2 467), mutta uusintahakemusten määrä on pysynyt edelleen korkeana huolimatta kesäkuussa 2019 voimaan tulleesta lakimuutoksesta, jolla uusintahakemusten väärinkäyttöä pyrittiin torjumaan. Vuonna 2019 jätettiin 4 550 turvapaikkahakemusta, joista
- ensimmäisiä hakemuksia oli 2 467 (54 %)
- uusintahakemuksia oli 2 083 (46 %)
Turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika Maahanmuuttovirastossa on vuonna 2019 pysynyt edellisvuoden tasolla. Käsittelyaika oli tammi-marraskuussa 2019 keskimäärin 244 vuorokautta, kun vuonna 2018 se oli 242 vuorokautta. Pisimmillään käsittelyaika oli vuoden 2016 lopulla, jolloin se oli noin 350 vuorokautta.
Heinäkuussa 2018 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä turvapaikkahakemukset tulee käsitellä pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä niiden jättämisestä. Tässä käsittelyaikavelvoitteessa on lakimuutoksen vaikutuspiiriin kuuluvien hakemusten osalta pääsääntöisesti pysytty, mutta vastaavasti ennen lakimuutoksen voimaantuloa jätettyjen hakemusten käsittely on viivästynyt.
Turvapaikkapäätöstä koskevien valitusten käsittelyajat hallinto-oikeuksissa ovat laskeneet edellisvuodesta. Käsittelyaika oli vuonna 2019 keskimäärin 11,5 kuukautta kun se vuonna 2018 oli keskimäärin 13,1 kuukautta.
Hallinto-oikeuksien Maahanmuuttovirastoon uudelleen käsiteltäväksi palauttamien turvapaikka-asioiden määrä on laskenut vuosina 2018 ja 2019 verrattuna vuoden 2017 tasoon. Lasku on ollut erityisen voimakasta vuonna 2019, jolloin hallinto-oikeuksista palautettiin 1 128 asiaa, kun vuonna 2018 palautettiin 2 370 asiaa ja vuonna 2017 2 976 asiaa. Yleisimpiä syitä valituksen hyväksymiselle hallinto-oikeuksissa ovat olleet hallinto-oikeuden erilainen tosiasiaharkinta sekä hakijan esiin tuomat uudet perusteet, yleisimpinä näistä hakijan uusi uskonnollinen vakaumus tai seksuaali-identiteetti.
Tilastojen pohjalta katsottuna turvapaikkajärjestelmän tilanne on vakaa, mutta turvapaikkatutkintaa työllistävät edelleen uusintahakemusten suuri määrä sekä hallinto-oikeuksista uudelleen selvitettäväksi palautuneet asiat. Maahanmuuttovirastossa ja hallinto-oikeuksissa käsitellään edelleenkin paljolti vuosina 2015-2017 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden asioita.

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottokeskusten asiakasmäärät ovat pysyneet suhteellisen korkeina siitä huolimatta, että uusia turvapaikanhakijoita on vuosina 2017–2019 saapunut aiempia vuosia huomattavasti vähemmän. Vuoden 2018 lopussa vastaanottojärjestelmässä oli kirjoilla 10 677 asiakasta, vuoden 2019 kuluessa määrä on hitaasti laskenut ja 30.12.2019 kirjoilla oli 8 388 asiakasta. Vuoden 2019 aikana Maahanmuuttovirasto teki yhteensä 7 494 turvapaikkapäätöstä ja uusia turvapaikanhakijoita saapui 2 467, mutta asiakkaiden määrä vastaanottokeskuksissa ei ole vähentynyt vastaavasti.
Vastaanottopalveluita tarjotaan turvapaikkaprosessin ajan. Vuosien 2015–2016 turvapaikanhakijoiden korkean määrän aiheuttama turvapaikkaprosessien pitkittyminen, hakijoiden jättämät uusintahakemukset, vapaaehtoisen paluun houkuttelemattomuus ja palautusten haasteellisuus ovat pidentäneet aikaa, jonka hakijat viipyvät vastaanottopalveluiden piirissä.
Vastaanottojärjestelmän asiakkaista suuri osa on saanut Maahanmuuttovirastolta kielteisen turvapaikkapäätöksen ja odottaa valituksensa käsittelyä. Turvapaikkapäätöstä Maahanmuuttovirastolta odottaviin sisältyy myös uusintahakemuksen jättäneitä. Turvapaikkapäätöstä Maahanmuuttovirastolta odottavien ja myönteisen tai kielteisen päätöksen saaneiden jakauma on vuonna 2019 pysynyt lähes samana kuin vuonna 2018.

Vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevat henkilöt 30.12.2019

Ensimmäistä päätöstä Migriltä odottavat	18 %	1468
Kielteisen päätöksen saaneet	75 %	6291
Myönteisen päätöksen saaneet	7 %	590
Rauenneet	0 %	39
Yhteensä	100 %	8388

Lähde: Maahanmuttovirasto

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Käännytys- tai karkotuspäätöksen saaneiden maasta poistamisessa on edelleen haasteita.
Suurin osa maastapoistamispäätöksistä on viime vuosina tehty kielteisen päätöksen saaneille turvapaikanhakijoille. Viime vuosina kielteisiä turvapaikkapäätöksiä on tehty lukumääräisesti eniten Irakin, Venäjän, Afganistanin, Somalian ja Iranin kansalaisille, ja maastapoistamisprosessit ovat Venäjää lukuun ottamatta haasteellisia kaikkiin näihin maihin.
Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kiinnostus vapaaehtoiseen paluuseen on jo useamman vuoden ajan ollut laskeva.

Arvio tulevasta

Maahanmuutto Suomeen kasvaa edelleen. Kasvu painottuu jatkossakin työn, opiskelun tai perhesiteen perusteella tapahtuvaan lailliseen maahanmuuttoon.
Turvapaikanhakijoiden määrän kehitys riippuu monista tekijöistä, keskeistä on mm.:
- poliittinen, taloudellinen ja turvallisuustilanne keskeisissä turvapaikanhakijoiden lähtömaissa sekä kauttakulkumaiden tilanne
- EU:n yhteisen turvapaikkapolitiikan onnistuminen, mikä vaikuttaa osaltaan tulijoiden määrään ja tilanteen hallittavuuteen jäsenmaissa
Maastapoistamispäätösten täytäntöönpanossa on edelleen haasteita, mikä voi nostaa laittomasti maahan oleskelemaan jäävien määrää.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka on Suomessa tällä hetkellä asteikolla 1–4 tasolla 2 eli kohonnut. Maassamme esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa, mutta Suomi ei näyttäydy ensisijaisena terrori-iskujen kohdemaana (Kansallisen turvallisuuden katsaus 5.12.2019, Suojelupoliisi)
Terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden lukumäärä on noin 390 henkilöä. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 5.12.2019, Suojelupoliisi)
Poliisin rikosilmoitusjärjestelmästä tunnistettiin vuonna 2017 hieman alle 100 rikosta, joiden epäiltiin liittyvän väkivaltaiseen ekstremismiin. Näistä yli puolet liittyi väkivaltaiseen äärioikeistoon, noin kolmasosa uskonnolla perusteltuun ekstremismiin ja loput äärivasemmistolaiseen radikaaliliikehdintään (Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2018, sisäministeriö)
Turussa kesällä 2017 tapahtuneeseen puukotukseen liittyen tekijä sai syytteet kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä (P2017-01 Puukotukset Turussa 18.8.2017, Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus).
Vuonna 2016 Helsingin hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden langettamat ehdolliset vankeustuomiot Suomen ensimmäisessä terrorismirikosjutussa. Syytetyt vapautettiin, koska tekoaikaan voimassa ollut laki edellytti tietoa siitä, mitä nimenomaisia terrorismirikoksia rahoitettiin. (Helsingin hovioikeuden tiedote 23.3.2016)
Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin näkökulmasta arjen turvallisuuteen vaikuttavat eniten väkivaltaiseen äärioikeistoon liittyvät henkilöt, jotka käyttävät väkivaltaa vastustajikseen kokemiaan henkilöitä kohtaan. Suuren vakavan väkivallan, kuten joukkosurman, uhka liittyy yksittäisiin toimijoihin, joiden motiivit voivat olla henkilökohtaisia tai liittyä jonkinlaiseen väkivaltaiseen ääriajatteluun. (Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus 1/2018, sisäministeriö)
Merkittävimmän uhkan muodostavat yksittäiset henkilöt tai pienryhmät, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta, sekä mahdolliset konflikti¬alueelta palaavat vierastaistelijat. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 5.12.2019, Suojelupoliisi)
Kotimaisen ääriliikehdinnän vuosi 2018 sujui varsin rauhallisesti, eikä kansallista turvallisuutta merkittävästi vaarantavaa liikehdintää ilmennyt. (Supo vuosikirja 2018). Syyskuussa 2018 Turun hovioikeus päätti lakkauttaa Pohjoismaiden vastarintaliikkeen ja sen alueosastot sekä liikkeeseen kytkeytyvän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen. (Poliisihallituksen tiedote 28.9.2018)

Arvio tulevasta

Terroristijärjestö ”Islamilaisen valtion” (ISIL) toiminta ja pyrkimys rohkaista terroritekoihin ulottuivat konfliktialueen ulkopuolelle, vaikka järjestö on viime aikoina kokenut tappioita. ISIL ja sen kannattajat muodostavatkin turvallisuusuhan pitkällä aikavälillä, eivätkä aluemenetykset tuhoa sen muodostamia verkostoja. Vierastaistelijat ja heidän kansainväliset yhteytensä vaikuttavat terrorismin uhkaan Suomessa myös tulevaisuudessa. (Vuosikirja 2018)
Radikaali-islamistinen terrorismi on jatkossakin eniten Suomen kansalliseen turvallisuuteen vaikuttava terrorismin muoto. Radikaali-islamistisen terrorismin juuret ulottuvat kauas, ja vanhojen verkostojen pohjalle syntyy uusia yhteenliittymiä, vaikka osa järjestöistä kuihtuu. Terroristijärjestö ISIL:in heikentyminen Syyrian ja Irakin konfliktialueilla vaikuttaa tällä hetkellä terroristien järjestäytynyttä toimintaa heikentävästi, mutta radikaali-islamistinen ideologia on maailmanlaajuisesti edelleen voimissaan ja vaikuttaa myös Suomessa. Al Qaidan merkitys on edelleen keskeinen, ja se pyrkii mahdollisesti organisoimaan myös näyttäviä ja uhrimäärältään suuria terrori-iskuja. Viime vuosien suuntauksena olleet yksittäisten radikalisoituneiden toimijoiden yksinkertaisin menetelmin toteutetut terrori-iskut ovat olleet tyypillisiä nimenomaan ISIL:ille ja sen toiminnasta inspiroituneille terroristeille. (Vuosikirja 2018)
Teknologinen kehitys tarjoaa uusia toimintamahdollisuuksia myös terroristisille toimijoille. Koneoppiminen, tekoäly, robotit, autonomiset kulkuneuvot, bioteknologia, 3D-tulostus ja nanoteknologia ovat myös terrorististen toimijoiden ulottuvilla ja niiden sovelluksia tullaan todennäköisesti käyttämään myös terroristisiin tarkoituksiin. Tiedonvälityksen nopeutuessa ja laajentuessa terrori-iskuja voidaan toteuttaa yhä nopeammalla suunnittelulla, jolloin saadaan nopeasti myös palaute iskusta, ja toimijoiden mielenkiinto pysyy yllä. (Vuosikirja 2018)
Terrorismin uhka on kokonaisuudessaan kasvanut radikaali-islamistisen ideologian levittäytymisen ja radikalisaation syvenemisen myötä. Uhka saattaa monimuotoistua teknologian kehittymisen vaikutuksesta, mutta myös yksinkertaiset tekotavat säilyvät niiden helpon toteutettavuuden ja kopioitavuuden vuoksi. (Vuosikirja 2018)
Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi voi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen. Konfliktialueilta voi saapua myös väkivaltaisesti radikalisoituneita tai terrorismijärjestöihin kuuluneita henkilöitä (Suomesta maailman turvallisin maa, sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2018)
Terrorismin uhka säilyy Suomessa lyhyellä aikavälillä neliportaisella asteikolla tarkasteltuna todennäköisesti tasolla 2. eli kohonnut. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2019)
Turvallisuusviranomaisten toimintaa on tehostettu viime vuosien aikana monin tavoin. Se ei kuitenkaan yksin riitä torjumaan kaikkia iskuja, sillä terrorismille altistavat yksilö- sekä yhteiskunnalliset tekijät todennäköisesti säilyvät pitkällä aikavälillä. (Radikaali-islamistisen terrorismin trendit. Suojelupoliisin katsaus 2017)
Viha- ja väkivaltapuhe erityisesti sosiaalisessa mediassa luovat kasvupohjaa radikalisoitumiselle, väkivaltaiselle ekstremismille ja ääriliikkeiden toiminnalle. (Suomesta maailman turvallisin maa, sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2018)
Kotimainen ääriliikehdintä säilyy lyhyellä aikavälillä todennäköisesti pitkälti nykyisen kaltaisena, joskin yksittäiset toimijat muodostavat vaikeasti ennakoitavan potentiaalisen uhan. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2018)
Äärioikeistolainen ja äärikansallismielinen liikehdintä saa käyttövoimaansa maailmanlaajuisista muutoksista. Näiden ideologioiden suosio perustuu pitkälti muuttoliikkeiden aiheuttamiin huoliin ja jännitteisiin, vaikka taustalla on myös paljon muita tekijöitä, kuten syrjäytymisen pelkoa, rasismia ja nationalismia. Äärioikeistolainen liikehdintä tulee vaikuttamaan jatkossakin Suomen turvallisuustilanteeseen, sillä liikkeiden piirissä suhtaudutaan sallivasti vakavankin väkivallan käyttöön omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykymuodossaan kotimainen ääriliikehdintä ei kuitenkaan uhkaa kansallista turvallisuutta ja on todennäköistä, että tilanne ei olennaisesti muutu, vaikka liikehdinnän heikentymistä ei olekaan näköpiirissä. (Vuosikirja 2018)

Tiedustelu ja vieraiden valtioiden vihamielinen vaikuttamistoiminta

Suomessa on maan kokoon suhteutettuna varsin suuri määrä ulkomaisten tiedustelupalveluiden henkilöstöä. Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta on luonteeltaan sekä pitkäkestoista että jatkuvaa. Suomi kiinnostaa erityisesti Venäjän ja Kiinan tiedustelupalveluita. Ajankohtaisia ilmiöitä koskevat tiedustelukysymykset vaihtelevat, mutta kaiken taustalla on pitkäaikainen kiinnostus Suomea kohtaan. (Vuosikirja 2018)
Vieraiden valtioiden tiedustelutoiminnan tavoitteina on Suomen politiikan eri osa-alueiden ennakoiminen sekä poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi tiedustelupalvelut hyödyntävät laaja-alaisesti tiedonhankinnan eri keinoja ja menetelmiä, aina avoimien lähteiden seurannasta tietoverkkoihin murtautumiseen. Kuitenkin edelleen yhtenä merkittävimpänä keinona Suomessakin on pyrkiä löytämään ja hankkimaan salaisia henkilötietolähteitä toimittamaan tietoja, jotka eivät muutoin olisi saatavilla. Lisäksi vieraiden valtioiden tiedusteluorganisaatiot pyrkivät hankkimaan avustajikseen ihmisiä, joiden avulla on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan suoraan tai välillisesti poliittiseen päätöksentekoon sekä yleiseen mielipiteeseen. (Vuosikirja 2018)
Ulkomaisen tiedustelun keskeisiä kiinnostuksen kohteita Suomessa vuoden 2018 aikana olivat edellisvuosien tapaan muun muassa Nato-keskustelu, ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, Suomen asema EU:n pakotepolitiikassa ja Itämeren alueen turvallisuustilanne. Lisäksi Suojelupoliisi havaitsi viime vuonna, että ulkomaiset tiedustelupalvelut olivat kiinnostuneita myös Suomen toiminnasta Arktisen neuvoston puheenjohtajana, valmisteilla olleesta tiedustelulainsäädännöstä sekä Suomen harjoittamasta kansainvälisestä sotilasyhteistyöstä. (Vuosikirja 2018)
Suojelupoliisin havaintojen mukaan eräiden maiden turvallisuus- ja tiedustelupalvelut ovat jatkaneet Suomessa asuviin henkilöihin kohdistuvaa valvonta- ja häirintätoimintaa. Toiminnan kohteena ovat tyypillisesti ihmiset, jotka on kotimaassaan luokiteltu poliittisen oppositioon tai jotka kuuluvat tiettyyn etniseen vähemmistöön. Suojelupoliisi on jo muutama vuosi sitten esittänyt pakolaisvakoilun kriminalisoimista myös Suomessa. Pakolaisvakoilu vaarantaa sekä valtion turvallisuutta että loukkaa Suomen kansalaisten ja muiden täällä pysyvästi oleskelevien ihmisten perusoikeuksia. (Vuosikirja 2018)
Suomi on aktiivisen hybridivaikuttamisen kohde. Valtiollinen vaikuttaminen käsittää muun muassa sotilaallisen, poliittisen, taloudellisen sekä informaatio- ja kybersektorin toimia. Esimerkiksi taloudellisen voiman avulla pyritään ohjaamaan maiden välisiä suhteita vaikuttajan toivomaan suuntaan. Toivottu toiminta palkitaan taloudellisesti, kun taas ei-toivotusta toiminnasta voi seurata epäsymmetrisiä, niin taloudellisia kuin poliittisiakin, vastatoimia. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2019)
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS 2017) toteuttamassa haastattelututkimuksessa ilmeni, että kehitys Venäjällä aiheuttaa huolta paljon tai jonkin verran 62 %:lle vastaajista (v. 2016 72%), Itämeren alueen turvallisuustilanne aiheuttaa huolta paljon tai jonkin verran 64 %:lle (v. 2016 66%), tietoverkkoihin kohdistuvat uhkat eli kyberuhkat aiheuttaa huolta paljon tai jonkin verran 63%:lle vastaajista (v. 2016 60%),
Kyselyyn vastanneista 79 % oli sitä mieltä, että Suomessa on varauduttu aseelliseen hyökkäykseen hyvin (v. 2016 70%). Ulkomaiseen poliittiseen painostukseen oli 55 % mukaan varauduttu hyvin (v. 2016 52%). Tietoverkkoihin kohdistuviin hyökkäyksiin eli kyberhyökkäyksiin oli varauduttu hyvin 50 % mielestä (v. 2016 51%). Ulkomaiseen taloudelliseen painostukseen oli varauduttu hyvin 49% mielestä (v. 2016 51%). (MTS 2017)

Arvio tulevasta

Avoin yhteiskunta ja uhkien monimutkaistuminen tarjoavat mahdollisuuksia keskustelun kriisiyttämiseen ja yrityksiin manipuloida yhteiskunnallista ilmapiiriä sekä ihmisten turvallisuuden tunnetta. Eri tahot voivat pyrkiä vaikuttamaan yhteiskuntarauhaan ja vakauteen erilaisten haavoittuvuuksien kautta. (Suomesta maailman turvallisin maa, sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2018)
Suomea vastaan kohdistuva vieraiden valtioiden tiedustelutoiminta jatkuu aktiivisena lähivuosina. Tiedustelutoiminnan torjuminen on muuttunut aiempaa haastavammaksi. Erityisesti teknologian kehitys on tuonut lisähaasteita uhkan torjuntaan. Kybervakoilua ja -hyökkäyksiä kohdistetaan jatkossa yhä enemmän kohdeorganisaatioita lähellä oleviin, vähemmän tietoturvatietoisiin toimijoihin. (Kansallisen turvallisuuden katsaus 2018)
Kansainvälisesti katsottuna viime vuosille on ollut ominaista hybridivaikuttamisen keinovalikoiman monimuotoistuminen esimerkiksi vaalihakkeroinnin tai mittavien, tilastollista analyysia hyödyntävien somekampanjoiden muodossa. Tämänkaltaisen kehityksen odotetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa. Valtiollisten toimijoiden valmius käyttää voimakkaitakin hybridivaikuttamisen keinoja tavoitteidensa edistämiseksi säilyy korkeana, ja maltillisellakin tasolla oleva vaikuttamistoiminta voi muuttua nopeasti Suomen vakautta horjuttavaan suuntaan. Toisaalta länsimaiden panostus hybridivaikuttamisen torjuntaan vähentää osaltaan siitä aiheutuvaa uhkaa.(Kansallisen turvallisuuden katsaus 2019)
Nykyiset tietoverkot mahdollistavat uudenlaisia keinoja sekä perinteiseen poliittiseen, sotilaalliseen, taloudelliseen ja tieteellis-tekniseen tiedusteluun, että muunlaiseen valtiolliseen vaikuttamiseen. Esimerkiksi kyberhyökkäykset, sosiaalisessa mediassa levitettävät valeuutiset sekä tietovuodot ovat keinoja, joilla vieras valtio voi halutessaan pyrkiä vaikuttamaan kohdevaltion yhteiskunnalliseen ilmapiiriin ja päätöksentekoon. Tekoäly ja koneoppiminen tuovat tällaiseen toimintaan uusia ulottuvuuksia ja tehostavat sekä nopeuttavat tavoitteiden saavuttamista. (Vuosikirja 2018)
Demokraattisen järjestelmän perustoimintona vaalit ovat erityisen houkutteleva vaikuttamisen kohde. Erilaisia yrityksiä vaikuttaa vaaleihin tullaan todennäköisesti kohtaamaan Suomessakin. Puolueisiin, ehdokkaisiin ja keskusteluteemoihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan joko suoraan tai välillisesti. Kohdevaltioon voidaan pyrkiä vaikuttamaan myös taloudellisen toiminnan kautta, esimerkiksi yritysostoilla tai kiinteää omaisuutta hankkimalla. Erityisesti yhteiskunnan kriittinen infrastruktuuri on potentiaalinen vaikuttamisen kohde. (Vuosikirja 2018)
Tulevaisuudessa valtiollisen vaikuttamisen keinot todennäköisesti monipuolistuvat, muuttuvat hienosyisemmiksi ja niitä käytetään yhä uusilla tavoilla, jolloin haasteeksi muodostuu vaikuttamisyritysten tunnistaminen ja niiden vaikuttavuuden torjunta. Erityisesti kyberympäristössä haavoittuvuuksien tunnistaminen ja hyökkäyksiltä suojautuminen kasvattavat merkitystään. Kokonaisuutena valtiollisen vaikuttamisen määrä todennäköisesti lisääntyy, sillä useat valtiot pyrkivät kasvattamaan valtaansa, mutta haluavat välttää suoraa sotilaallista konfliktia. (Vuosikirja 2018)

Yhteiskuntarauhan ja vakauden tulevaisuuskuva 2025

Viranomaisten toimintaan luotetaan toistaiseksi. Väestön luottamus viranomaisiin heijastelee yleistä yhteiskunnallista kehitystä, ja arvojen moninaistuminen tulee heikentämään luottamusta.
- Avainkysymyksiä ovat, miten viranomaiset kehittävät osaamistaan sekä järjestävät palveluita entistä yhdenvertaisemmin ja saavutettavammin suhteessa moninaistuvaan väestöön.
EU on Suomen tärkeimpänä turvallisuusyhteisönä on isojen haasteiden edessä.
- Eurooppaan suuntautuva laajamittainen maahanmuutto, EU:n sisäinen yhtenäisyys ja arvopohja, ympäröivät geopoliittiset ristiriidat, hidas talouskasvu ja euroalueen vakaus vaikuttavat yhteiskuntarauhaan ja koettuun vakauteen.
Maahanmuuttajiin kohdistuvat epäluulot, rikokset ja väkivaltainen ekstremismi ovat kasvavia ilmiöitä lisääntyneen maahanmuuton aikakaudella.
- Erityisesti laittomasti maassa oleskelevat sekä maasta poistamista odottavat ulkomaalaiset ovat haavoittuvassa asemassa sekä väkivaltaisen radikalisoitumisen, rikosten tekemisen että rikosten uhriksi joutumisen näkökulmasta.
- Osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ovat lähitulevaisuuden keskeisiä tavoitteita niin yhteiskuntarauhan, ihmisten hyvinvoinnin kuin kansantalouden kannalta.
Terroriuhka pysynee jatkossakin koholla Euroopassa. Terrorismi vaikuttaa ensisijaisesti pelon ja turvattomuuden tunteen kautta yhteiskuntarauhaan ja vakauteen.
- Polarisoituminen, arvojen moninaistuminen, disinformaatio ja kansainvälisen terrorismin tukiverkostojen syntyminen Suomeen lisäävät ääriliikkeiden ja niiden toiminnan näkyvyyttä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Arvomaailmaltaan heterogeeninen yhteiskunta on haavoittuvampi tarkoitukselliselle ja väärään tietoon perustuvalle informaatiovaikuttamiselle. Sosiaalisen koheesion ja väestösuhteiden kehityssuunta on tällä hetkellä epävarma.
- Eri tahot voivat vaikuttaa yhteiskuntarauhaan väestön haavoittuvuuksien kautta. Tämä voi ilmetä monella elämän ja yhteiskunnallisen toiminnan osa-alueella, joilla on kiinteä yhteys sisäiseen turvallisuuteen ja demokraattisen yhteiskunnan häiriöttömään toimintaan.

Tulevaisuustaulukko: Yhteiskuntarauha ja vakaus

Luottamus viranomaisiin	EU:n yhtenäisyys turvallisuusyhteisönä	Maahanmuutto	Negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttajiin	Terroriuhka	Sosiaalinen koheesio
Lisääntyy	Pääosin yhtenäinen	Kasvaa	Kasvaa merkittävästi	Kasvaa merkittävästi	Lisääntyy
Vähenee	Rakoilee	Vähenee	Kasvaa jonkin verran	Kasvaa jonkin verran	Vähenee
	Yhteistyö vaikeaa		Laskee jonkin verran	Laskee jonkin verran
			Laskee merkittävästi	Laskee merkittävästi

Luottamus viranomaisiin

Perinteisten yhteiskunnallisten instituutioiden auktoriteetti vähenee ja rooli muuttuu.

Arvojen moninaistuminen ja yhteiskunnallinen kehitys heikentävät luottamusta myös viranomaisiin. Toki on hyvä muistaa, että tämän hetken “perinteiset instituutiot” ovat myös rakentuneet aikaisempien rakenteiden päälle ja haastaneet olemassa olevia instituutioita. Yhteiskunnallisten instituutioiden nopeutuva muutos on ollut läsnä länsimaisissa yhteiskunnissa jo satoja vuosia, mutta globalisaatio, arvojen monimuotoistuminen, kapitalismi ja digitalisaatio ovat nopeuttaneet muutosta entisestään. Kansalaisten digitaalinen vuorovaikutus on tarjonnut laajemmat mahdollisuudet hakea luottamusta uudenlaisista vertaisyhteisöistä. Esimerkiksi salaliittoteorioiden suosio voidaan nähdä sosiaalisena ilmiönä, jossa virallisia instansseja epäilevät ovat löytäneet verkon kautta uuden tavan muodostaa merkitysyhteisöjä.

Viranomaiset nauttivat Suomessa myös vuonna 2025 verrattain korkeaa luottamusta.

Luottamuksen säilyttäminen ja ylläpitäminen tulee kuitenkin riippumaan entistä vahvemmin viranomaisten kyvystä vastata yhteiskunnalliseen muutokseen. Tämä tarkoittaa erityisesti palveluiden järjestämistä yhdenvertaisemmin ja saavutettavuutta suhteessa moninaistuvaan väestöön. Tämä on merkittävä haaste, koska ymmärrettävistä syistä perinteiset yhteiskunnalliset instituutiot moninaistuvat hitaammin kuin väestö kokonaisuudessaan. Toisaalta digitaaliset työkalut tarjoavat laajemmat mahdollisuudet tarjota palveluita ja olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa.

EU:n yhtenäisyys

EU:n yhtenäisyys turvallisuusyhteisönä rakoilee.

Euroskeptismi ja populististen liikkeiden nousu Euroopassa haastaa EU:n kykyä toimia turvallisuusyhteisönä. Britannian ero EU:sta on merkittävä symbolinen takaisku EU:n yhtenäisyydelle, etenkin jos vastaavat kansanliikkeet saavat enemmän kannatusta muissa EU-maissa. Negatiivinen demokratiakehitys esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa sekä EU:n keskeinen erimielisyys pakolaisuuskysymyksissä haastavat EU:n kykyä toimia yhtenäisesti. Myös Ukrainan tilanne, hidas talouskasvu ja euroalueen epävakaus vaikeuttavat tilannetta.

Turvallisuusyhteistyötä merkittävästi rapauttavia tekijöitä ei kuitenkaan ole lyhyellä aikavälillä näköpiirissä (Brexitin kaltaiset, odottamattomat tapahtumat poislukien). Europol ja Frontex tulevat jatkossakin olemaan merkittäviä toimijoita esimerkiksi terrorismin, huumeiden ja luvattoman maahanmuuton ehkäisemisessä. Nämä instituutiot ovat kuitenkin merkittävien haasteiden edessä, kun Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto kasvaa ja EU:n sisäinen yhteinen arvopohja heikkenee. On kuitenkin mahdollista, että maahanmuuttoon suhtautumisesta löydetään uusi kova konsensus. Tällä saattaisi olla sisäisen turvallisuuden kannalta kielteisiä vaikutuksia, mikäli maahanmuuttokriittisyys ilmiönä kasvaa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttajiin kohdistuu entistä enemmän epäluuloja ja rikoksia.

Maahanmuuttajien määrä lisääntyy pakolaisuuden ja globalisaation myötä. Pitkällä aikavälillä suomalaisista yhä suurempi osa on ei-valkoisia ja puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea. Jos rasismi ja ksenofobia lisääntyvät tai pysyvät entisellään, on rasismi entistä suuremmalle joukolle suomalaisia jokapäiväiseen elämään vaikuttava uhka. Viranomaisten on jatkossa ymmärrettävä paremmin moninaisuutta ja vastattava tehokkaammin rasismin eri muotoihin. Moninaisuuden on toteuduttava jatkossa myös viranomaisten henkilöstössä.

Suomeen hiljattain tulleet henkilöt ovat haavoittuvaisessa asemassa myös rikollisuuden, rikosten uhriksi joutumisen ja radikalisaation näkökulmasta. Tulevaisuudessa Suomessa on entistä enemmän laittomasti maassa oleskelevia, mikä on turvallisuusongelma yhteiskunnallisesti sekä heille itselleen.

Tulevaisuudessa on keskeistä edistää ihmisten osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jos maahanmuuttajat koetaan uhkaksi, on se riski paitsi maahanmuuttajille myös koko yhteiskunnan koheesion kannalta. Tähän liittyy toki kysymyksiä myös hyvinvoinnin yhdenvertaisuudesta ja työvoimapolitiikasta.

Terrorismi

Terroriuhka on vuonna 2025 edelleen koholla Euroopassa ja Suomessa.

Terrorismin uhka aiheuttaa pelkoa ja lisää turvattomuuden tunnetta, mikä heikentää yhteiskuntarauhaa ja vakautta. Vuoteen 2025 mennessä Suomi on kiinteä osa kansainvälisiä terrorismin tukiverkostoja ja esimerkiksi oikeuslaitos on vuotta 2019 tottuneempi käsittelemään terroristisia rikoksia oikeudenkäynneissä.

Terrorististen ääriliikkeiden toiminta on tullut näkyvämmäksi Suomessa ja siten myös normalisoitunut. Viranomaisille on osoitettu lisää resursseja nimenomaan terrorismin torjuntaan. Yhteiskunnan polarisoituminen, arvojen moninaistuminen ja disinformaatio ruokkivat myös radikalisoitumista ja terrorismia erityisesti sellaisille, jotka tuntevat ulkopuolisuutta yhteiskunnasta ja kärsivät monista ongelmista.

Viranomaistoiminnan haasteena on se, että kaikkia iskuja ei pystytä estämään. Ennaltaehkäisyyn ja radikalisoitumisen estämiseen pitäisi pystyä panostamaan jo varhaisessa vaiheessa kouluissa, terveydenhuollossa ja muissa ihmisten arjen palveluissa. Asuinalueiden eriytymisen ehkäisy on keskeinen terrorismin torjunnan keino.

Sosiaalinen koheesio

Vuonna 2025 Suomi on moninaisempi ja arvoiltaan heterogeenisempi kuin ennen.

Viranomaisten on entistä vaikeampi saada viestittyä oikeaa tietoa, ja yhteiskunta on haavoittuvampi väärään tietoon perustuvalle vaikuttamiselle. Yhteiskunnan sosiaalinen koheesio on heikentynyt vuoteen 2019 verrattuna, mikä vaikuttaa sekä sisäisen että ulkoisen turvallisuuden tulevaisuudennäkymiin.

Rauhallinen demokraattinen yhteiskunta edellyttää korkeaa luottamusta.

Vuonna 2025 on tavallista, että eri tahot pyrkivät rapauttamaan demokratian toimintaa ja horjuttamaan yhteiskuntarauhaa vaikuttamalla haavoittuvimpaan väestöön eli niihin, joille kasaantuu eniten sosioekonomisia ongelmia. Tätä mahdollistaa tietoverkkorikollisuuden lisääntyminen ja tiedonvälityksen avoimuus. Viranomaisten haasteena on erottaa ja torjua väärää informaatiota sekä osallistua laajempaan keskusteluun “totuudenjälkeisellä ajalla” siitä, mikä on oikeaa tietoa ja miten otetaan huomioon myös sellaiset ihmiset, joiden kokemusten kanssa tieto on ristiriidassa.

Yhteiskuntarauha ja vakaus: menetelmät

Luottamus viranomaisiin

Poliisibarometritutkimus 2018 erosi aiemmista vastaavista tutkimuksista siten, että siinä käytettiin ensimmäistä kertaa ruotsin- (kaksikieliset kunnat) ja englanninkielisiä (yli 100 000 asukkaan kunnat) haastattelulomakkeita. Siksi mukana on nyt ensimmäistä kertaa kohtuullinen määrä muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä vastaajia.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että muiden kuin suomen- ja ruotsikielisten osalta vertailua aiempiin tutkimuksiin ei voi tehdä. Määrä on aiemmissa tutkimuksissa niin pieni.

Määrä on pieni myös uusimmassa aineistossa 2018 ja jakaumatulkinnassa on väistämättä epävarmuutta. Siksi sitä ei ole missään raportoitu. Kieli- ja kulttuuritausta tässä pienessä joukossa on erittäin heterogeeninen.

Yleinen järjestys ja turvallisuus

Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (YJT) käsite on laaja ja pitää sisällään kaiken yleisellä paikalla tapahtuvan häiriökäyttäytymisen. Häiriökäyttäytyminen voi olla häiritsevää metelöintiä, uhkaavaa käyttäytymistä tai vaarallisen esineen tai aineen hallussa pitämistä.

Maahanmuuton hallinta

Sisäisen turvallisuuden kannalta tarkasteltuna maahanmuutto on hallittua kun
- Maahanmuuton lupaprosessit ovat nopeita ja oikeusvarmoja.
- Maahan saapuvat turvapaikanhakijat identifioidaan, majoitetaan ja heille järjestetään tarpeen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Turvapaikkahakemukset saadaan käsiteltyä sujuvasti.
- Päätökset toimeenpannaan sen jälkeen kun ne ovat lainvoimaisia.

Vastaanottojärjestelmän asiakasmäärä

Vastaanottokeskuksen tehtävänä on huolehtia turvapaikanhakijan majoituksesta, toimeentulosta ja hyvinvoinnista sillä aikaa kun hänen turvapaikkahakemuksensa on käsittelyssä. Vastaanottopalvelut päättyvät pääsääntöisesti silloin kun hakemukseen on saatu täytäntöönpanokelpoinen ratkaisu.

Maastapoistamispäätösten täytäntöönpano

Maastapoistamispäätös tarkoittaa käännytys- tai ja karkotuspäätöstä
- Käännytyspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella ei ole ollut oleskelulupaa ja hänet päätetään poistaa maasta. Suurin osa käännytyspäätöksistä tehdään kielteisen turvapaikkapäätöksen yhteydessä.
- Karkotuspäätös tehdään silloin kun ulkomaalaisella on tai on ollut oleskelulupa ja hänet päätetään poistaa maasta.
Maastapoistamispäätöksen saatuaan hakijan on yleensä mahdollista palata kotimaahansa vapaaehtoisesti. Jos hakija ei palaa kotimaahansa vapaaehtoisesti, päätöksen toimeenpanosta vastaa poliisi.

Terrorismin uhka ja väkivaltaiset ääriliikkeet

Terrorismin torjunnan kohdehenkilöt toimivat aktiivisesti terrorismin tai siihen liittyvän aatemaailman hyväksi. Tällaista toimintaa voi olla osallistuminen terroristiseen toimintaan, kouluttautuminen tai kouluttaminen, propagandan tuottaminen tai levittäminen, rahoittaminen, värväys tai terroristijärjestön tukeminen. Jos Suojelupoliisin tietoon tulevalla tai tiedossa olevalla henkilöllä on esimerkiksi edellä mainitun kaltaisia yhteyksiä terrorismiin tai terroristiseen toimintaan, hänet voidaan erityisessä arviointiprosessissa määritellä terrorismin torjunnan kohdehenkilöksi. Määrittely pohjautuu aina laajasti kerättyyn tietoon, jota arvioidaan suhteessa tarkkaan kriteeristöön ja tapauskohtaiseen harkintaan. Henkilöarviota päivitetään tarpeen tullen uuden tiedon valossa.

Terrorismin uhkatasot

Uhkatasoilla kuvataan Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne. Luokittelun tarkoituksena on antaa selkeä kuva siitä, millainen terrorismin uhka Suomeen kohdistuu ja onko uhkatasossa tapahtunut muutosta aiempaan arvioon verrattuna.