Askeleen edellä - varautumisessa ja turvallisuudessa
Vuoden viimeinen sisäisen turvallisuuden webinaari järjestettiin torstaina 1.12. otsikolla Vakavat ja laajat häiriöt – askeleen edellä.
Varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija Ari Korhonen Suomen Kuntaliitosta
avasi tilaisuuden ja muistutti, että vakavat ja laajat häiriöt eivät ole vain kaukaista dystopiaa. Koronapandemian myötä elämme sellaisen keskellä, ja siksi varautumisen ja reagoimisen ymmärtäminen on hyvin ajankohtaista.
Tekoäly ja turvallisuus - mitä meidän täytyy ymmärtää?
Tietokirjailija Antti Merilehto puhui siitä, miten tekoäly liittyy sisäisen turvallisuuden kokonaisuuteen. Uudet teknologiat, data-analytiikka ja sosiaalinen media vaikuttavat maailmaan konkreettisilla tavoilla. Kukaan ei maksa sosiaalisen median käytöstä rahalla vaan datallaan. Tätä dataa hyödynnettiin vahvasti muun muassa Britannian EU-eroon johtaneessa poliittisessa kampanjassa.
Merilehdon keskeinen viesti: kaikki tekoäly, mitä hyödynnämme tänään, on kapeaa tekoälyä. Laajaa kaikkitietävää tekoälyä ei ole, vaan kapea tekoäly opetetaan datan avulla tiettyihin rajattuihin tehtäviin. Kuitenkin ihmisen rooli tekoälyn tulkinnassa on tärkeä: tekoäly voi esimerkiksi olla tarkka ja tehokas tapa diagnosoida sairauksia, mutta lääkärin on yhä tärkeää kohdata potilas ja päättää hoidosta.
Lopuksi Merilehto vinkkasi Helsingin yliopiston avoimesta Elements of AI -kurssista sekä turvallisuusteemoja sisältävästä uutuuskirjasta The Age of AI.
Keskustelussa nousi esiin, miten kansalaisten omatoimista varautumista ja tietoisuuden tasoa pitää nostaa sosiaalisen median turvallisuuden vahvistamiseksi. Ymmärtävätkö kaikki, mihin kaikkeen käyttöehtojen hyväksyminen antaa luvan?
Koronapandemian vaikutus kunnan turvallisuustilanteeseen
Myrskylän kunnanjohtaja Sam Vuorinen valotti omassa puheenvuorossaan koronapandemian vaikutuksia kunnan turvallisuustilanteeseen. Suomen 310 kuntaa ovat erilaisia. Vaikka jokaisella kunnalla on samat lakisääteiset tehtävät ja lähtökohdat niillä on erilaisia tapoja järjestää asioita sekä volyymit ja painotukset vaihtelevat. Myös kunnan sijainti ja kieliryhmät vaihtelevat. Tästä syystä myös koronakriisin vaikutukset vaihtelevat suuresti.
Osissa kunnista koronan riskiä ei aluksi tunnistettu tai se oli ulkoistettu muulle toimijalle. Haasteita on aiheuttanut myös kuntakohtaiset erot jopa vierekkäisissä kunnissa – aikaa on kulunut yhteensovittamiseen. Juridisessa osaamisessa on ollut myös puutteita ja sekava tilanne on johtanut epävirallisiin verkostoihin – onko tämä oikea tapa johtaa kriisiä? Henkilöstön jaksaminen, polarisaatio ja kriisin taloudelliset vaikutukset ja hyvinvointialueuudistuksen eteneminen samanaikaisesti on myös vaikuttanut tilanteen hallintaan.
Koronakriisillä on ollut myös positiivisia vaikutuksia. Tilanne auttoi priorisoimaan ja turha karsiutui pois. Myrskylän kunnan pienuus, joustavuus ja etupainotteisuus ovat olleet valttia. Myös alueellinen yhteistyö on ollut korvaamattoman tärkeää samoin se, että erilaisia tukitoimia saatiin liikkeelle heti kriisin alussa kuten maksu- ja vuokrahelpotukset. Tilanteen aiheuttaminen ”pakkodigitalisaatio” on myös osoittautunut hyväksi asiaksi.
Sam Vuorisen esitys webinaarissa
Ilmastonmuutoksen turvallisuusriskit
Tutkija Ilona Láng-Ritter puhui ilmastonmuutoksen turvallisuusriskeistä. Láng-Ritter tekee väitöskirjaa myrskyjen yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Ilmastonmuutoksesta seuraa myös turvallisuusvaikutuksia, joihin meidän on varauduttava. Esityksessään hän kertoi ilmastonmuutoksesta globaalilla tasolla, sen vaikutuksista Suomessa ja globaalisti sekä ilmastonmuutokseen liittyvistä turvallisuusriskeistä.
Ilmastonmuutos aiheuttaa Suomessa sekä alueellisia että kansallisen tason riskejä. Esimerkiksi helleaalloilla voi olla vakavia terveysvaikutuksia ja tulvat voivat kuormittaa pelastustoimintaa. Alueellisten riskiarvioiden tärkeys korostuu, sillä ilmasto muuttuu eri osissa maata hiukan eri tavoin. Riskejä heijastuu Suomeen myös rajojen ulkopuolelta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat osua esimerkiksi teollisuuden toimitusketjuihin tai vaikuttaa muuttoliikkeeseen.
Ilmastonmuutoksen hillintä on välttämätöntä, mutta hiilenpoistossa ja siirtymässä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa on myös riskejä. Yhteiskunnalliset muutokset voivat aiheuttaa vastakkainasettelua ja levottomuutta yhteiskunnassa. Nämä riskit kasvavat, mikäli niitä ei hallita ja pyritä aktiivisesti vähentämään.
Ilmasto on jo muuttunut meidän elinaikanamme ja tulevaisuudessa muutos tulee olemaan entistä nopeampaa. Siksi esimerkiksi remontoinnissa ja rakentamisessa olisi otettava muuttunut ilmasto huomioon jo nyt, esimerkiksi vaihtamalla mahdollisuuksien mukaan uusiutuvaan energiaan.
Suomessa olemme melko vahvoilla ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa ja sopeutumisessa. Suomalainen osaaminen ja teknologia ovat kilpailuvaltteja globaalilla varautumisen kentällä.
Ilona Láng-Ritterin esitys webinaarissa
AVAK -toimintamalli - mitä tekee kunnan alueellinen valmiuskeskus?
Nurmijärven kunnan palvelupäällikkö Kati Aaltio kertoi kunnan alueellisesta valmiuskeskus AVAKista ja sen toiminnan perusteista. AVAK on tila, jonka kunta varaa häiriötilanteiden paikallista hoitamista ja palveluiden turvaamista varten. Kunta päättää toiminnan käynnistämisestä joko normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa. Yhteinen tilannehuone mahdollistaa useiden eri toimijoiden palveluiden järjestämisen samassa tilassa ja sitä kautta esim. tilannekuvan ylläpitämisen valmiuskeskuksen alueella. Valmiuskeskus perustetaan nopealla aikataululla häiriötilanteen vakavuudesta, annetusta tehtävästä ja tilanteen kestosta riippuen. Henkilöstön tarve vaihtelee tilanteen mukaan.
AVAK-toiminnassa kunta vastaa toimintavaltuuksista, ohjeistuksesta ja häiriötilanteen tukitoimista. Tilannehuone luo puitteet, tukee sekä koordinoi palveluntarjoajien toimintaa. Tehtäviin kuuluu myös tilannekuvan ylläpito. AVAK puolestaan tuottaa kuntalaisille häiriötilanteen vaatimia palveluita ja palveluntuottajat (esim. sote, SPR) toimittavat palvelut.
Kati Aaltion esitys webinaarissa
Tavara- ja logistiikkaturvallisuus 2020-luvulla
Tullin valvontajohtaja Petri Lounatmaa kertoi nykyajan tavara- ja logistiikkaturvallisuudesta. Esityksessään hän käsitteli ajankohtaisia ilmiöitä, riskejä logistiikan alueella sekä mahdollisia ratkaisuja.
Ajankohtaisiksi ilmiöiksi kentällä Lounatmaa nosti muun muassa yksityisen ja julkisen roolit, datan volyymin ja lähteet sekä uudet teknologiat ja teknisen kehityksen. Datan lähteet ja hallinta ovat entistä useammin yksityisellä sektorilla. Myös innovaatiotoiminnan resurssit ovat suurilta osin yksityisellä sektorilla ja julkisen sektorin rooliksi jää yksityisten innovaatioiden hyödyntäminen. Kaupan muutos on nopeaa ja sääntelyn on pysyttävä tämän muutoksen perässä.
Uudet teknologiat haastavat paitsi sääntelyä, myös käsitystämme tavaraturvallisuudesta. Onko meidän lähetettävä tavaroita toiselta puolelta maailmaa, vai voisiko joitain tavaroita esimerkiksi 3D-tulostaa kotimaassa? Uudet teknologiat tuovat kuitenkin mukanaan myös riskejä väärinkäytöstä.
Puheenvuorossaan Lounatmaa painotti sääntelyyn vaikuttamisen tärkeyttä. Viranomaisten yhteistyö niin lainsäätäjien kuin yksityisen sektorin kanssa on tärkeää turvallisuutta tukevan sääntelyn kehittämiseksi niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla. Myös kyvykkyyksien rakentaminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa on tärkeää tavara- ja logistiikkaturvallisuuden edistämiseksi.
Keskustelussa esiin nousi erityisesti keskinäisriippuvuuden keskeisyys tavara- ja logistiikkaturvallisuudelle. Globaaleissa arvo- ja kuljetusketjuissa on mukana useita toimijoita ja niiden usein risteäviäkin intressejä.
Petri Lounatmaan esitys webinaarissa
Alue 2030 -ohjelma - miten turvaamme häiriöttömän arjen?
Valmiusasiamies Ville Anttila kertoi Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Huoltovarmuuskeskus ylläpitää ja kehittää yhteistyötä huoltovarmuuden turvaamiseksi, kehittää valmiuskäytäntöjä ja parantaa kansalaisten valmiuksia toimia häiriö- ja poikkeusoloissa.
Keskinäisriippuvaisessa yhteiskunnassa on tärkeää ottaa huomioon, miten vakavat häiriöt vaikuttavat yhteiskunnan eri toimijoihin. Jotta huoltovarmuus- ja varautumistyö on vaikuttavaa, on tärkeää tehdä yhteistyötä eri tasoilla kansainvälisestä paikalliseen. Yhteinen ymmärrys riskeistä on tärkeää, mutta myös ratkaisuja on kehitettävä yhdessä.
Isot muutokset vaativat isoja ratkaisuja. Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt toimintaohjelmat muun muassa energia- ja aluetyöhön. Anttilan mukaan aluetyön ohjelma Alue 2030:n tarkoituksena on toimia teemaan liittyvien projektien toteutusalustana ja rahoituksen lähteenä. Projekteja toteuttavat erityisesti ulkopuoliset kumppanit, kuten aluehallintovirastot, Kuntaliitto, hyvinvointialueet ja muut alueelliset varautumisen yhteensovittamisen rakenteet. Alueohjelma mahdollistaa uudenlaista yhteistyötä alueellisessa huoltovarmuustyössä.
Anttila summasi, että ohjelman kautta Huoltovarmuuskeskus vastaa tunnistettuihin alueellisiin riskeihin ja tukee suorituskyvyn kehittämistä alalla. Lisäksi ohjelma osaltaan lisää tietoisuutta huoltovarmuuden teemasta ja sen alla toteutetut projektit parantavat kansalaisten arkea konkreettisilla tavoilla.
Ville Anttilan esitys webinaarissa
Erikoistutkija Jouni Pousi Turvallisuuskomitean sihteeristöstä kommentoi Anttilan puheenvuoroa ja korosti etenkin ennakoinnin ja yhteistyön tärkeyttä. Pousin mukaan yhteiskunnan toimintakyky häiriötilanteissa vaatii yhteistyötä eri tasojen kesken, minkä Huoltovarmuuskeskuksen alueohjelma ottaa hyvin huomioon. Yhteistyö myös tehostaa varautumista auttamalla välttämään päällekkäistä työtä.
Webinaari päätti vuoden 2021 webinaarisarjan, joka korvasi vuosittaisen sisäisen turvallisuuden valtakunnallisen seminaarin. Seuraava valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään koronatilanteen salliessa 19.-20.5.2022 Porvoon Taidetehtaalla.
Tervetuloa Porvooseen!
