Ilmastoturvallisuus, turvallisuuden yhteistyörakenteet ja uusi ennakointimalli puhuttivat alueellisten turvallisuusverkostojen tapaamisessa

Joukko innokkaita alueellisen turvallisuuden tekijöitä kerääntyi vapaamuotoiseen iltatilaisuuteen Poliisiammattikorkeakoululle keskustelemaan johdantopuheenvuorojen siivittämänä ajankohtaisista turvallisuusteemoista.

Sisäministeriö järjesti 9.10.2019 yhteistyössä Pirkanmaan turvallisuusklusterin kanssa alueellisen turvallisuustyön toisen verkostotapaamisen. Tapaaminen pidettiin Poliisiammattikorkeakoululla Tampereella.

Ensimmäisen kerran alueelliset verkostot kokoontuivat toukokuussa 2019 Helsingissä, jolloin sovittiin, että verkostot kokoontuvat jatkossa muutaman kerran vuodessa vaihtamaan tietoa ja kokemuksia sekä suuntaamaan alueellisen työn tulevaisuutta.

Tilaisuuden aluksi ylikomisario Olavi Kujanpää toivotti osanottajat tervetulleiksi Tampereelle ja esitteli Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi pääsimme tutustumiskierrokselle kampusalueelle. Tämän jälkeen Strategiapäällikkö Ari Evwaraye kertoi sisäisen turvallisuuden ajankohtaisista asioista. Sisäisen turvallisuuden uusi kansallinen yhteistoimintamalli on käynnistymässä tulevina viikkoina. Työn tavoitteena on edistää ihmisten arjen turvallisuutta ja vahvistaa Suomessa asuvan väestön turvallisuuden tunnetta. Lisäksi Evwaraye kutsui kaikki perinteiseen valtakunnalliseen turvallisuusseminaariin Hämeenlinnaan 23.-24.1.2020. Seminaarin teemana on tällä kertaa: Maailman paras turvallisuuden tunne?  Sisäministeriössä on myös parhaillaan käynnissä innovaatiohaaste turvallisuuden tunteeseen liittyen.

Ensimmäisen johdantopuheenvuoron piti TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo Savonia-ammattikorkeakoulusta. Wuorisalo kertoi, että he etsivät kumppaneita ilmastoturvallisuuden verkostotyöhön. Ilmastoturvallisuus on koko ajan ajankohtaisempi aihe ilmastonmuutokseen varautumisen ja sopeutumisen näkökulmasta. Ilmastonmuutoksesta johtuvat sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ne vaikuttavat suoraan alueiden kehitykseen sekä elinkeinojen tulevaisuuteen. Pohjois-Savon ilmastoturvallisuushankkeen tavoitteena on luoda alueen maa-ja metsätalouden elinkeinoja tukeva ilmastoturvallisuuden liiketoimintaverkosto ja ilmastoturvallisuuden oppimisympäristö. Hanke edistää Pohjois-Savon maa-ja metsätaloussektorin ilmastoturvallisuuden osaamisen kautta alan elinkeinojen kilpailukyvyn kehittämistä ja elinvoimaisuuden edistämistä sekä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön turvaamista. Pilotti on kopioitavissa muillekin aluille ja teema voi olla muukin kuin metsätalous.

"Suomella on hyvän varautumistason ja teknologisten ratkaisujen näkökulmasta kaikki edellytykset ilmastoratkaisujen kärkimaaksi, jos vain osaamme tunnistaa business-mahdollisuudet ja markkinoida osaamisemme muille. Tämä voisi olla "sisäänheittotuote" alueellisille verkostoille, jotka voisivat opettaa nuorille, miten asioihin voi vaikuttaa. Näin voidaan vastata nuorten ilmastoahdistukseen ja lisätä heidän turvallisuuden tunnettaan", Wuorisalo totesi.

Sisäministeriön pelastusosaston johtava asiantuntija Joni Henttu kertoi, että arviointiraportit keväällä päättyneestä maakuntavalmistelusta ovat valmistuneet. Henttu toivoi, ettei uudessa valmistelussa unohdettaisi edellisestä saatuja hyviä oppeja. Vielä ei ole selkeää näkymää siitä, mikä tulee olemaan alueellisen yhteisen varautumisen perusyksikkö. Aiemmin ajateltiin, että maakuntaan syntyy alueellisen turvallisuuden rakenteet. Nyt joudutaan miettimään uudelleen, mikä on alueellisen varautumisen pohja. Tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein toimivia alueellisia koordinaatiorakenteita siten, että aluehallintovirastojen asettamat valmiustoimikunnat ja muut (maakuntatason) rakenteet muodostavat tarkoituksenmukaisen ja toisiaan tukevan kokonaisuuden. Noin 70 %:lla alueista tällaiset rakenteet ovat jo olemassa, mutta tärkeää olisi saada minimitason vaatimukset täyttävät rakenteet kaikkialle. Alue- ja paikallistasolla usein samat ihmiset vastaavat niin varautumisesta kuin turvallisuussuunnittelusta. Jos on olemassa toimivat rakenteet, sama porukka voi keskustella eri teemoista tai ilmiöistä, mutta tärkeää on, etteivät rakenteet sulje pois varautumisen tai turvallisuussuunnittelun kannalta keskeisiä toimijoita. Sisäministeriö tulee osoittamaan syksyn tulosneuvotteluissa aluehallintovirastoille tulostavoitteen alueellisen yhteisen varautumisen ja turvallisuussuunnittelun edistämiseksi.

Erikoistutkija Riitta Molarius VTT:ltä esitteli valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoittamaa MATTI-hanketta (Alueellista varautumista ja turvallisuussuunnittelua tukeva seuranta-, arviointi-ja ennakointimalli). Hankkeessa kehitetään toimintamalli, jolla tuetaan alueellista turvallisuussuunnittelua ja varautumista häiriötilanteisiin. Seurannassa hyödynnetään alueellisia indikaattoreita, joiden avulla tunnistetaan turvallisuushaasteiden juurisyitä ja kohonnutta riskitasoa osoittavia ilmiöitä sekä kyetään ennakoimaan erilaisia häiriötilanteita. Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto sekä EK-Turva verkosto pilotoivat MATTI-ennakointimallin talven 2019-2020 aikana. Molarius kutsui meidät kaikki liittymään TUOVI:sta löytyvään MATTI-hankkeen työtilaan, jonne hän lupasi viedä hankkeessa tunnistettuja indikaattoreita verkoston arvioitaviksi. Sisäministeriö puolestaan lupasi, että TUOVI:iin tehdään äänestystoiminto, jolla indikaattoreista voi äänestää mielestään olennaisimpia.

Illan päätti Business Tampereen liiketoiminnan kehitysjohtaja Petri Nykäsen puheenvuoro. Hän kertoi Tampereen haluavan profiloitua niin kansallisesti kuin kansainvälisesti turvallisena paikkana sekä edelläkävijänä turvallisuuden kehittämisessä. Viimeisen vuoden aikana on kehitetty älykkään kaupungin ratkaisuja (Smart Tampere), joissa turvallisuus on poikkileikkaavana teemana. Tampereen kaupunkiseutu tukee ja mahdollistaa alueen yritysten kasvua toimimalla uusien turvallisuusratkaisujen ja prosessien kokeilualustana. Fokus on ollut pitkälti teollisuus- ja kyberturvallisuuden törmäyttämisessä, mutta terveyden ja arjen turvallisuus kiinnostavat myös. Nämä teemat on toistaiseksi jätetty odottamaan sote-uudistusta.

Lisäksi Nykänen kertoi eurooppalaisten turvallisuusklustereiden kartoituksesta, jossa esiteltiin ja analysoitiin kuutta merkittävää eurooppalaista turvallisuusklusteria. Tyypillistä näille mm. Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa sijaitseville klustereille oli, että niissä on erillinen voittoa tavoittelematon organisaatio, jäsensopimuksen allekirjoittanut jäsenistö joka maksaa vuosittaista jäsenmaksua, strategian määritys ja operatiivinen toiminta erotettu toisistaan ja toimenpiteet klustereissa liittyvät verkoston fasilitointiin sekä yritysten tukemiseen.

Nykäsen johdantopuheenvuoron jälkeen käydyssä keskustelussa todettiin, että myös yritykset ovat tervetulleita TUOVI-portaaliin ja mukaan sisäisen turvallisuuden tekemiseen.