Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteet tulisi huomioida laajemmin viranomaisten toiminnassa

Julkaisupäivä 24.6.2021 10.55 Blogit

Sisäministeriössä käynnistettiin keväällä 2020 sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu. Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa selonteossa kuvataan Suomen sisäisen turvallisuuden tilaa ja siihen kohdistuvia muutosvoimia. Tavoitteena on, että Suomi on jatkossakin turvallinen maa kaikille. 

Osana selonteon valmistelua sisäministeriössä kaivattiin lisää tietoa eri väestöryhmien turvallisuudesta. Erityisesti haavoittuviksi arvioituja väestöryhmiä koskeva tieto vaikutti pirstaleiselta ja riittämättömältä. Sisäministeriö päätti toteuttaa itse selvityksen, jossa haavoittuviin ryhmiin kuuluvia ihmisiä kuultiin suoraan. Tavoitteena oli selvittää näiden ihmisten kohtaamia turvallisuushaasteita ja heidän kokemaansa turvallisuutta ja samalla luoda edellytyksiä suunnitella ja kehittää sisäministeriön hallinnonalan palveluita ja toimintaa ihmislähtöisestä näkökulmasta. Sisäministeriö toteutti tämän määrättyihin haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten kuulemisen paperisella kyselyllä, jonka toteutuksessa hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä. Kyselyn tuloksista julkaistiin kesäkuussa 2021 raportti

Mitä selvitys kertoi eri väestöryhmien turvallisuudesta? 

Haavoittuviksi arvioidut ryhmät olivat keskenään hyvin erilaisia, mutta vastauksista ilmeni yhdistäviäkin tekijöitä. Lähes kaikilla vastausryhmillä oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia turvallisuusviranomaisista. Luotto viranomaisiin oli kuitenkin, kuten valtaväestön keskuudessakin, suhteellisen korkea.

Selkeä enemmistö vastaajista valitsi turvallisuutta luovaksi tekijäksi kodin ja perheen. Usealle yhteiskunta sitä vastoin aiheutti onnettomuuksien ja tapaturmien lisäksi turvattomuutta. Kamerat ja valvonta toivat turvaa hyvin harvalle vastaajista. Huolenaiheina korostuivat ihmisillä taustasta riippumatta pandemia, ilmastonmuutos ja terrorismi, mutta lisäksi syrjintä ja häirintä, joka lieneekin yksi vähemmistöjen turvallisuutta eniten uhkaavista tekijöistä. Hälyttävän moni kertoi kohdanneensa syrjintää tai häirintää viimeisen vuoden aikana. Lähes kaikki vastaajaryhmät toivoivat oman ryhmän erityistarpeiden ja tilanteiden parempaa huomioimista ja osaamista viranomaisilta. 

Selvitys kertoo useiden muiden vähemmistöjen oikeuksien toteutumista koskevien selvitysten tavoin, että syrjintä ja häirintä ovat merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia, joihin turvallisuusviranomaisten tulee puuttua tehokkaasti ja määrätietoisesti. Se edellyttää viranomaisissa asennemuutosta ja herkkyyttä kuulla syrjintää ja häirintää kokeneita. Vain tämän ongelman kitkeminen vie meitä lähemmäs kaikille turvallista Suomea. Toki asennemuutokseen ja kasvatukseen on panostettava myös muiden kuin turvallisuusviranomaisten toiminnassa. Yhteispelillä tämäkin ongelma on taklattavissa. Se edellyttää sekä osaamisen lisäämistä syrjintä- ja häirintäkysymyksistä että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvonäkökulman huomioimista laajemmin osana kaiken toiminnan suunnittelua. Osana tätä työtä eri väestöryhmiin kuuluvia ihmisiä tulee myös kuulla ja osallistaa toiminnan kehittämiseen. 

Kuten selvityksen suosituksissakin todetaan, myös ennaltaehkäisevä turvallisuustyö ja kokonaishyvinvoinnin edistäminen ovat ensiarvoisen tärkeää, kun halutaan parantaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten turvallisuutta. Tämä edellyttää yhtä lailla viranomaisten nykyistä laajempaa yhteistyötä. Heikoimmassa turvallisuustilanteessa oleviin panostaminen toisaalta lisää pitkässä juoksussa kaikkien turvallisuutta. 

Selvityksessä ikävimmistä kokemuksista kertoivat vastaajat, jotka vastasivat kyselyyn A-klinikkasäätiön, Sininauhaliiton tai Kriminaalihuollon tukisäätiön lähettämien kyselyjen kautta. Monilla heistä oli päihde- tai rikostaustaa, josta olivat kuntoutuneet tai kuntoutumassa. Taustansa johdosta he kokivat, etteivät turvallisuusviranomaiset usko heitä hädän tullen ja moni kertoi tulleensa kohdelluksi ”kuin ihmisroskaa” tai ”B-luokan kansalaisena”. Nämä vastaajat eivät kuulu perinteisiin, niin sanottuihin syrjinnän vaarassa oleviin vähemmistöryhmiin, mutta vastausten karu kieli kertoo, että viranomaisten on jatkossa parannettava palvelua myös näiden väestöryhmien osalta ja kohdeltava kaikkia ihmisiä taustasta riippumatta ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. 

Muotoilumenetelmien laajempi hyödyntäminen viranomaistyössä olisi hyödyllistä jatkossa 

Selvitys toteutettiin muotoilumenetelmiä hyödyntämällä, sillä ihmislähtöisen näkökulman tutkiminen ja esille tuominen on osa muotoilun pitkää perinnettä. Erilaiset muotoilun menetelmät tukevat ihmisten aitoa kuulemista. Laadullisia vastauksia pidettiin selvityksessä tärkeinä, jotta haavoittuvassa asemassa arvioitujen ihmisten kokemukset ja toiveet pääsivät kuuluviin.

Ministeriöiden erilaisissa asioiden valmisteluprosesseissa ei aina kuulla eri väestöryhmiä tai heitä kuullaan vain edunvalvontajärjestöjen kautta. Nyt sisäministeriö halusi kuulla suoraan ihmisiä. Kysely lähetettiinkin järjestöistä edelleen heidän jäsenilleen vastattavaksi ja osa kyselyistä tehtiin kadulla leipäjonon läheisyydessä. 

Ihmisten osallistaminen ja kuuleminen on osa merkityksellistä prosessia ja näin myös eri ryhmien erilaiset tilanteet ja tarpeet tulevat esille. Tämä on tärkeää oikeuksien toteutumisen kannalta. Muotoilu on kuulemisessa oiva menetelmällinen työkalu, sillä muotoilussa ihmisten osallistaminen on osa teoreettista lähestymistapaa. Tätä tulisikin hyödyntää viranomaistoiminnassa laajemmin.

Kun ihmisiä kuullaan suoraan, on tärkeää huomioida saavutettavuus ja ymmärrettävyys. Toteutettu kysely suunniteltiin niin, että vastaukset ovat vertailukelpoisia huolimatta siitä, että vastaajien välisissä haavoittuvuustekijöissä oli suuria eroavaisuuksia. Kyselyssä käytettiin paljon visuaalisia elementtejä ja sillä haluttiin aktivoida vastaajien mielikuvitusta ja luovuutta. Tämä edesauttoi ymmärtämään paremmin subjektiivisia tunteita, kuten pelkoa tai turvallisuuden tunnetta. Muotoilussa käytettävän niin kutsutun luotaimen avulla oli mahdollista avata myös sellaisia hankalasti hahmotettavia aiheita, kuten tulevaisuuteen liittyvät palvelutarpeet. Kerätty tieto teki mahdolliseksi tunnistaa sellaisia vastaajien palvelutarpeita, joihin ei tällä hetkellä vastata riittävästi. 

Valmisteluprosesseissa on usein kiire, mutta koska valmistelua tehdään ihmisiä varten, ei erilaisten väestöryhmien tarpeita ja tilanteita voi sivuuttaa. Näiden tunnistamisessa kuuleminen ja osallistaminen ovat avainasemassa. Luovien muotoilumenetelmien käyttö on suotavaa, sillä näin on mahdollista saada sellaista tietoa ja syvempää ymmärrystä, jota ei perinteisellä lausuntokierroksella ole mahdollista saavuttaa. 
Selvitys haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuuden kokemuksista

Selvitys haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuuden kokemuksista

https://intermin.fi/-/selvitys-haavoittuviin-ryhmiin-kuuluvien-ihmisten-turvallisuuden-kokemuksista 

 

 

 

 Heidi Lempiö
Erityisasiantuntija
Sisäministeriö
@lempihei

 

 

 

 

 

Erkki Mäntymäki
Asiantuntija
Sisäministeriö
@ErkkiMantymaki

 

 

 

Mariana Salgado, 
Palvelumuotoilija, TaT
Sisäministeriö
@Salgado


 

Blogit Pelastustoimi Poliisi Syrjäytyminen Turvallisuuden tunne