Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus uhkaa Suomen turvallisuutta aivan kuten muuallakin ja sen tutkiminen ja torjunta on tärkeää. Kuitenkin poliisien resurssipula yhdistettynä nopeasti kansainvälistyvään rikollisuuteen herättää kysymyksiä, varsinkin siviilissä.
Myös siviilissä pitäisi tunnistaa ilmiö ja seikkoja, joita siihen liittyy sekä se, miksi poliisi ei saa lisää määrärahoja ilmiön torjumiseen. Mediassa puhutaan juuri poliisien ja syyttäjälaitoksen määrärahojen ja resurssien riittämättömyydestä (1). Varsinkin järjestäytynyt rikollisuus sitoo paljon lainvalvonnan resursseja ja määrärahoja pitäisi nostaa tuntuvasti. Esimerkiksi nämä seikat lisäävät siviilien ihmetystä; eikö ilmiön torjuminen sitten olekaan tärkeää Suomessa? Pitäisikö tästä keskustella enemmän?
Jos asia ei olisi tärkeä Suomessa, voimme pohtia, mitä kaikkea tulevaisuudessa voisi tapahtua ilmiön osalta. Yksi suurimpia ongelmia liittyy länsimaisten arvojen vaalimiseen. Esimerkiksi länsimaiset arvot, kuten oikeudenmukaisuus, vapaus ja tasa-arvo ovat koetuksella rikollisverkostojen toiminnan vuoksi. Poliisin mukaan kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee (2) . Se tarkoittaa varmasti, että kaikki laiton liiketoiminta kasvaa ja mukaan tulee jatkuvasti lisää ulkomaisiakin toimijoita. Asioista tietämättömiä ihmisiä on helppo käyttää hyväksi. Ulkomailla myös ajatellaan usein, että ainoastaan lainvalvonnan toiminta ilmiön torjumiseksi ei ole riittävää; olisi väärin jättää lainvalvonta yksin ilmiön torjumiseksi, koska siviilissäkin, kuten akateemisessa maailmassa, on paljon tietoa siitä.
Ilmiön osalta eri rikostyypit luultavasti kasvavat. Esimerkiksi ympäristörikoksia voi nykyisin verrata tuotoiltaan laittomaan huumausainekauppaan. Koronan myötä ympäristörikokset, varsinkin laiton jätekauppa, on kasvanut valtavasti. Voimme myös kysyä, nouseeko laiton jätekauppa jopa huumausainekauppaa suuremmaksi ilmiöksi tulevaisuudessa ja kuinka paljon uusia toimijoita siihen liittyy mukaan jatkossa. Kuinka pitkälle tämän annetaan mennä Suomessa, että resursseja lisätään, edes poliisille ja tutkijoille? Myös esimerkiksi kyberrikokset, joita tehtaillaan ympäri maailmaa usein verkossa, koskettavat suomalaisia. Selvittämättömäksi jääneet rikokset rapauttavat siviilien kuvaa poliisin toiminnasta ja valtion kiinnostuksesta panostaa poliisin toimintaan. Se taas hyödyttää järjestäytyneitä rikollisverkostoja. Myös huumausainekaupan kasvaessa esimerkiksi laiton velanperintä luultavasti yleistyy; kaikki kansalaiset voivat joutua todistamaan sitä syyttöminä vaikkapa keskellä yötä, omalla tai naapurin ovella. Näin on jo käynytkin Suomessa. Ruotsissa ampumatapausten uhriluvut ovat nousseet ja vuosi 2022 on taas luultavasti viime vuotta verisempi (3). Ilmiö liittyy järjestäytyneen rikollisuuden kasvuun ja siihen, että rikollisverkostoilla on aina useita eri syitä käyttää väkivaltaa. Tämä voi olla tulevaisuuden kehityssuunta myös Suomessa. Jokaisen tapauksen selvittäminen vie usein paljon poliisin aikaa ja resursseja ja tapaukset voivat vaatia myös erikoisosaamista, kuten erityisiä tutkintatiimejä. Milloin tähän aiotaan satsata Suomessa?
Suurin ongelma on, jos valtiolla ei riitä varat ilmiön torjuntaan. Silloin laittomasta kaupasta tulee osa valtion rahavirtaa esimerkiksi yritysten kautta, joissa pestään rahaa. Samalla valtiosta tulee salakavalasti riippuvainen ilmiöstä, rikolliset tavallaan rahoittavat valtion budjettia. Osa kansainvälisistä rikollisverkostoista saattaakin tehdä laitonta kauppaa muualla ja ainoastaan yritystoimintaa tietyissä maissa. Koska monet kansainväliset rikollisverkostot ovat äärimmäisen rikkaita, niillä on valtavat resurssit ja paljon toimijoita, ne voivat vallata kokonaisia laittomia tai laillisia toimialoja eri maissa muun liiketoiminnan ohella (4) . Näin on tapahtunutkin jo eräissä Euroopankin maissa. Lisäksi se, että rikollisverkostot voivat vaikkapa kontrolloida kaupunkien eri lähiöitä, on todellisuutta useissa maissa. Tämä ei päde Suomessa, ainakaan ihan vielä.
Valtion panostaminen kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden tutkimukseen ja torjuntaan on tärkeää myös siksi, millaisen kuvan annamme turvallisuuteen panostamisestamme ulkomaille. Ilmiön torjuminen on keskeisessä roolissa esimerkiksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa, joissa isot rikollisverkostot toimivat. Minkään tahon ei pitäisi kyseenalaistaa tahtoamme, resurssejamme ja osaamistamme torjua ilmiötä, varsinkaan nykyisessä turvallisuustilanteessa. Myöskään siviilejä Suomessa ja ulkomailla ei pitäisi enää pitää epätietoisina ainakaan resurssien riittävyyden suhteen ilmiön torjumiseksi, haluammehan edelleen olla länsimaisia arvoja vaaliva maa.
Siru Törnroos
(MA in Global Governance, Cultural Diplomacy and International Relations, University of Siena, Italy)
Projektitutkija
Oulun yliopisto
Viiteet:
1. Yle: Resurssipula vaivaa poliisia – rikosoikeuden professori: Erittäin suuri osa rikoksista jää tutkimatta. Kirjoittanut: Sannikka, Marja ja Nykänen, Petra, 22.1.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11751534 (luettu 15.8.2022).
2. Yle: KRP:n rikosylikomisario jengirikollisuudesta Suomessa: ”Kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee”. Kirjoittanut: Kosola, Leo, 20.10.2021. https://yle.fi/uutiset/3-12153377 (luettu 15.8.2021).
3. Iltalehti: Ruotsissa ammutaan joka päivä – kuolleita enemmän kuin koskaan. Kirjoittaja: Alentola, Anni Emilia, 24.6.2022 (luettu 19.8.2022).
4. Varese, Federico: Mafia syntymästä kuolemaan. Atena Kustannus Oy, Keuruu 2017.
Lähteet:
Iltalehti: Ruotsissa ammutaan joka päivä – kuolleita enemmän kuin koskaan. Kirjoittaja: Alentola, Anni Emilia, 24.6.2022 (luettu 19.8.2022).
Varese, Federico: Mafia syntymästä kuolemaan. Atena Kustannus Oy, Keuruu 2017.
Yle: KRP:n rikosylikomisario jengirikollisuudesta Suomessa: ”Kasvaa, kansainvälistyy ja kovenee”. Kirjoittanut: Kosola, Leo, 20.10.2021. https://yle.fi/uutiset/3-12153377 (luettu 15.8.2021).
Yle: Resurssipula vaivaa poliisia – rikosoikeuden professori: Erittäin suuri osa rikoksista jää tutkimatta. Kirjoittanut: Sannikka, Marja ja Nykänen, Petra, 22.1.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11751534 (luettu 15.8.2022).
Lähteinä on käytetty myös mm. useita eri yliopistoluentoja.