Julkaisupäivä
13.6.2022 10.43
Blogit
Sydänliitto julkaisi maaliskuussa 2022 Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelun. Palvelusta on mahdollista tarkistaa Suomen sekä sen jokaisen kunnan ja hyvinvointialueen sydänturvallisuuden taso. Lisäksi palvelu tarjoaa toimintaohjeita sydänturvallisuuden parantamiseksi. Sydänturvallisuuden taso muodostuu neljän eri sydänturvallisuuden osa-alueen yhteistuloksesta. Mittaristo on kehitetty yhteistyössä VTT:n kanssa.
Erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden päättäjille suunnatun palvelun tarkoituksena on konkretisoida ja tuoda kuntien sydänturvallisuus näkyväksi sekä toimia työkaluna sydänturvallisuuden parantamiseksi.
Mitä on sydänturvallisuus?
Sydänturvallisuus muodostuu eritoten ihmisten elvytysosaamisesta sekä mahdollisuudesta saada sydäniskuri eli defibrillaattori käyttöön minuuttien sisällä. Kun olemme sydänturvallisessa maassa, kunnassa tai vaikkapa työpaikassa, olemme paikassa, jossa sydänpysähdystilanteesta selviäminen on todennäköistä.
Sydänturvallisuutta voidaan parantaa lisäämällä sydäniskurien saavutettavuutta ja määrää sekä kohentamalla ihmisten elvytysvalmiutta ensiapukoulutuksissa tai elvytysvalmennuksissa. Sydänturvallisessa paikassa sydäniskuri on saatavilla käyttöön alle viidessä minuutissa.
Sydänturvallisuudessa on siis kyse sydänpysähdystilanteisiin varautumisesta nimenomaan maallikkoelvytyksen kautta, jonka merkitys potilaan selviytymisen kannalta on kaikkein kriittisin.
Sydänturvallisuus Suomessa
Joka päivä vähintään kahdeksan suomalaisen sydän pysähtyy yllättäen sairaalan ulkopuolella. Heistä vain alle puolet saa elvytystä ennen ensihoidon saapumista paikalle.
Sydänliiton yhdessä Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa hallinnoimassa sydäniskurien paikannus- ja rekisteröintipalvelussa defi.fi:ssä on tällä hetkellä noin 6 000 sydäniskuria, kun esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan vastaavissa palveluissa on kummassakin noin 20 000 laitetta.
Suomessa ei myöskään ole monen Euroopan maan tavoin käytössä järjestelmää, jossa vapaaehtoiset ja elvytyskoulutuksen saaneet maallikot pystyttäisiin hälyttämään elvytystilanteeseen hätäkeskuksen kautta. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että panostamalla maallikkoelvytyksen kehittämiseen ja sydäniskurien saatavuuteen, sydänpysähdyksestä selviytyminen pystytään jopa kaksinkertaistamaan.
Väestö Suomessa ikääntyy ja keskittyy yhä enemmän kaupunkeihin. Tämä tuo painetta ensihoidolle toimia yhä vahvemmin kaupunkialueilla, mutta samaan aikaan harvaanasutun maaseudun tavoittamisviive on vaarassa kasvaa entisestään. Ensihoidon haasteena on turvata palvelut riittävän tasapuolisesti koko maahan. Siksi kuntien yhdessä hyvinvointialueiden kanssa on tärkeä olla tietoisia omasta sydänturvallisuuden tasostaan sekä keinoista parantaa sitä.
Sydänturvallisuus osaksi kuntien turvallisuussuunnitelmia
Sydänturvallisuus on Suomessa vielä varsin uusi ja tuntematon käsite, eikä sitä ole vielä huomioitu esimerkiksi kuntien turvallisuussuunnittelussa. Siksi Sydänliitto käynnisti syyskuussa 2020 yhteistyön Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kanssa sydänturvallisuuden mittareiden määrittämiseksi, joiden pohjalta Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelu toteutettiin.
Kun kunnille ja hyvinvointialueille voidaan osoittaa niiden sydänturvallisuuden taso ja samalla tarjota konkreettisia toimintaehdotuksia sen parantamiseksi, on työhön helpompi lähteä. Sydänturvallinen Suomi -palvelun myötä sydänturvallisuus nähtäneen useammin osana kuntien turvallisuussuunnitelmia tai hyvinvointikertomuksia, miksei myös sydänturvallisten kuntien markkinoinnissa.
Mari Blek-Vehkaluoto
Asiantuntija, elvytys ja riskitekijät
Esa Takala
Asiantuntija, markkinointi ja viestintä
Sydänliitto
Tarkista kuntasi taso Sydänturvallinen Suomi -verkkopalvelusta
Sydänturvallinen Suomi -video
Sydäniskureista Sydänliiton verkkosivuilla
Defi.fi – Sydäniskureiden paikannus- ja rekisteröintipalvelu
Löydä lähin sydäniskuri 112 Suomi -sovelluksesta
