Tapaturmat ovat merkittävä kansanterveysongelma. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten hoitojaksoja terveyskeskusten vuodeosastohoidossa. Tapaturmista seuraa paitsi inhimillistä kärsimystä myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle. (STM 2020.) Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tueksi onkin juuri julkaistu Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman 2021–2030 toimeenpanosuunnitelma vuosille 2021–2025 (STM 2022).
Eri ikävaiheissa erilaiset ehkäisykeinot
Lasten tapaturmien ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeää vanhempien esimerkki, valvonta ja turvallisuuskasvatus. Esimerkiksi ehkäistäessä hukkumisia erityisesti nuoremmat lapset tarvitsevat vesiturvallisuusvalistusta uimataidon merkityksestä ja veden ääressä ollessa jatkuvaa valvontaa. On hyvä muistaa, että lasten ja nuorten toistuvien tapaturmien taustalla voi olla myös väkivaltaa. Lasten ja nuorten tapaturmat -verkkosivut THL.
Nuorilla omaehtoinen liikkuminen lisääntyy. Tieliikenneonnettomuuksien ehkäisyssä on keskeistä monialaisen turvallisuustyön keinoin vaikuttaa ylinopeuksista ja muusta riskinotosta johtuvien onnettomuuksien määrän vähentämiseen. Työskentelyssä huomio kannattaa kiinnittää erityisesti nuoriin miehiin, joiden riski kuolla tai loukkaantua tieliikenteessä on tilastojen mukaan selvästi suurentunut.
Työikäisillä korostuvat erityisesti päihtyneenä tapahtuneet tapaturmat. Päihtyneenä tapaturmaisesti loukkaantunut työikäinen on useimmin mies. Työikäisten tapaturmia voidaankin ehkäistä vähentämällä alkoholin ja muiden päihteiden kulutusta sekä humalahakuista juomista. Ehkäisevää päihdetyötä tulisikin kohdistaa myös työikäisille. Lisäksi työpaikoilla voidaan panostaa päihdehaittojen ennaltaehkäisyyn yhdessä työterveyshuollon kanssa. Päihteiden käyttö olisi myös hyvä ottaa aina puheeksi, kun henkilö tulee tapaturman vuoksi hoitoon. Työikäisten tapaturmat -verkkosivut THL.
Kaatumiset ja putoamiset ovat iäkkäiden tyypillisimpiä tapaturmia. Kaatumisten ehkäisemiseksi iäkkäiden kaatumisvaara tulisi arvioida olemassa olevia mittareita käyttäen. Kaatumisten ehkäisemiseksi iäkkäälle tulisi neuvoa yksilölliset keinot tulevien kaatumisten ehkäisemiseksi. Usein tarvitaan monia toimenpiteitä. Joidenkin iäkkäiden kohdalla tämä saattaa merkitä esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvioita, näön tarkistusta tai neuvoa vähentää alkoholinkäyttöä. Myös kodin ympäristön turvallisuuden voi tarkistaa valmiita tarkistuslistoja apuna käyttäen. Voima- ja tasapainoharjoittelu on tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia. Esimerkiksi muistisairautta sairastava henkilö tarvitsee kuitenkin myös omaistensa ja läheistensä tukea turvallisen elämän ja asumisen varmistamiseksi. Iäkkäiden tapaturmat -verkkosivut THL.
Tapaturmien ehkäisy mukaan yhdistettyyn hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmaan
Tehokas tapaturmien ehkäisy edellyttää poikkihallinnollista, järjestöt ja muut alueen toimijat mukaan ottavaa turvallisuusjohtamista. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman, turvallisuussuunnitelman ja muiden ohjelmien ja strategioiden (kuten ikästrategian) yhdistämisellä voidaan hahmottaa yhteistä tilannekuvaa alueen tapaturmatilanteesta, kohdentaa tavoitteita, johtaa näyttöön perustuvien toimintatapojen juurtumista arjen käytäntöihin ja säästää näin toimien niukkoja resursseja. Mainioita esimerkkejä löytyy jo Suomesta.
Sosiaali- ja terveysministeriö (2020) Turvallisesti kaiken ikää: Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2021–2030 sekä selvitys kustannuksista. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8343-4
Sosiaali- ja terveysministeriö (2022). Turvallisesti kaiken ikää -ohjelman toimeenpanosuunnitelma vuosille 2021–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:8. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8683-1
Tapaturmien ehkäisy. THL.
Lapsen väkivallaton kasvuympäristö. THL.
Riitta Koivula, kehittämispäällikkö (iäkkäät)
Hanna Kettunen, erikoistutkija (työikäiset)
Ulla Korpilahti, kehittämispäällikkö (lapset ja nuoret)
Kari Haikonen, tutkija (tilastot)
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Twitter: @THLorg