Maallikkoelvytystaidot korostuvat maaseudulla
Sisäministeriö käynnisti loppuvuonna 2019 arjen turvallisuuden hyvien käytäntöjen haun. Ensimmäisellä kierroksella paljastui 17 hyvää arjen turvallisuuden käytäntöä. Yksi hyviksi käytännöiksi valituista on Satakunnan Sydänpiirin Messiin -hanke, joka lisää maaseudun väestön maallikkoelvytystaitoja ja opastaa sydäniskureiden käytössä.
Sisäministeriö julkaisi tammikuussa 2019 Turvallisuutta kaikkialla − paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset, joiden tavoitteena on edistää ja tukea alue- ja paikallistason turvallisuusyhteistyötä. Loppuvuonna 2019 käynnistettiin arjen turvallisuuden hyvien käytäntöjen haku, jonka pääpaino on turvallisuuden tunnetta edistävillä sekä rikoksia ja onnettomuuksia ehkäisevillä käytännöillä, joiden toteuttaminen edellyttää eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja jotka ovat monistettavissa käyttöön muuallakin. Ensimmäisellä hakukierroksella paljastui yhteensä 17 hyvää arjen turvallisuuden käytäntöä ja neljä opasta, jotka löytyvät Tuovi-portaalista.
Yksi arjen turvallisuuden hyviksi käytännöksi valituista on Satakunnan Sydänpiirin Messiin -hanke, joka lisää maaseudun väestön maallikkoelvytystaitoja ja opastaa sydäniskureiden käytössä.
Kuva: Petra Söder/Uutisluotsi
Sydänpysähdys on yksi aikakriittisimmistä hätätilanteista. Mahdollisimman nopeasti aloitettu peruselvytys ja sydäniskurin käyttö parantavat autettavan selviytymismahdollisuuksia. Jos sydän pystytään käynnistämään 3-5 minuutin kuluessa elottomuudesta, jopa 50-70 % potilaista selviytyy. Taajamien ulkopuolella ammattiavun paikalle tulo kestää tavallisesti pidempään ja maallikkoelvytyksen merkitys korostuu.
Satakunnan Sydänpiiri käynnisti keväällä 2019 yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa Messiin- maaseudun väestön maallikkoelvytystaidot ja sydäniskurit esiin Satakunnassa -hankkeen. Hankkeen tarkoituksena on lisätä erityisesti maaseudulla asuvan väestön maallikkoelvytystaitoja ja opastaa sydäniskurin käyttöä eri yleisötapahtumissa. Lisäksi eri viestintäkanavia hyödyntämällä pyritään lisäämään väestön tietämystä sydäniskureiden sijainnista sekä maallikkoelvytyksen ja sydäniskurin käytön tärkeydestä.
Maallikkoelvytystaidot siis korostuvat erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja taajamien ulkopuolella. Satakunnan Sydänpiirin toiminnanjohtaja Susanna Lehtimäki, kuinka Messiin-hanke on onnistunut parantamaan maaseudun väestön elvytystaitoja ja tietoisuutta sydäniskureista?
Olemme hankkeen aikana tavoittaneet erilaisissa tilaisuuksissa tuhansia satakuntalaisia. Ihmiset ovat rohkeasti tulleet harjoittelemaan paineluelvytystä, mutta ennen kaikkea sydäniskuriin tutustuminen on herättänyt suurta kiinnostusta. Ihmiset ovat panneet kyllä merkille viime aikoina katukuvaan (kauppakeskuksiin, liikuntapaikoille ja muihin yleisiin tiloihin) ilmestyneet sydäniskurit, mutta olleet epävarmoja, kuka sydäniskuria saa käyttää ja miten sitä käytetään. Hankkeen järjestämissä opastuksissa he ovat paitsi saaneet varmuutta, olleet myös helpottuneita siitä, että laitetta on helppo käyttää ja se neuvoo käyttäjäänsä. Onnistuneen vaikuttamisviestinnän avulla olemme lisäksi tavoittaneet tämän tärkeän asian äärelle vielä laajemman joukon kansalaisia myös hankealueen ulkopuolelta.
Hankkeessa on hyödynnetty tehokkaasti eri viestintäkanavia. Mitä olette oppineet viestintäkanavien käytöstä?
Viestinnässä monipuolisuus on ollut selkeästi valttia. Olemme pyrkineet hyödyntämään mahdollisimman paljon maksuttomia viestintäkanavia, sosiaalista mediaa ja yhteistyökumppaneiden verkostoja. Vaikka edellä mainitut kanavat ovat olleet meille tärkeitä tiedotuskanavia, ilman maksettua mainontaa ja markkinointia emme olisi onnistuneet saavuttamaan hankkeelle näin laajaa ja myönteistä julkisuutta. Erityisesti hankkeen käynnistyessä toteutettu sisältömarkkinointikampanja toi hienosti näkyvyyttä aiheelle, herätti ihmisten ja yhteistyötahojen kiinnostuksen toimien ikään kuin ponnahduslautana toiminnan jatkolle. Puhelimet alkoivat soida ja meitä pyydettiin eri tapahtumiin mukaan.
Sisältömarkkinointi toteutettiin yhteistyössä Alma Median ja Satakunnan Kansan kanssa. Teimme yhteistyössä verkkoartikkelin, jossa haastateltiin muun muassa sydäniskurilla pelastettua nuorta miestä, joka kertoi oman tarinansa. Artikkeliin upotettiin myös yhteistyökumppanien kanssa toteuttamamme opastusvideo maallikkoelvytyksen tapahtumaketjusta. Myös videolla kuultiin koskettavia tarinoita sydäniskurilla pelastetuista. Artikkeli keräsi kampanja-aikana (26.-30.6.2019) yli 8000 klikkausta ollen kuukauden luetuimpia verkkoartikkeleja. Linkki videoon https://youtu.be/V-zu1Wrambo
Alueen valta- ja paikallismedioille toimitettiin säännöllisesti ennen yleisötapahtumia mediatiedotteita aiheeseen liittyen ja uutiskynnys ylittyi useasti. Jopa maakunnan valtalehdet kirjoittivat lehtijuttuja aiheesta ja olivat mielissään, kun pystyimme osoittamaan heille haastateltaviksi henkilöitä, jotka olivat itse sydänpysähdyksen kokeneet ja tulleet sydäniskurilla autetuiksi. Tarinat ennen kaikkea koskettavat lukijoita.
Hanke on toteutettu yhteistyössä alueen kymmenen sydänyhdistyksen, SPR:n Satakunnan piirin, Satasairaalan ensihoidon ja päivystyksen vastuualueen, Pelastuslaitoksen, VPK:n, kuntien, SataKylien ja Lions Clubien kanssa. Lisäksi hankkeeseen on saatu asiantuntija-apua Suomen Sydänliitosta. Hankkeen rahoittajana on neljä Satakunnan Leader-ryhmää. Miten laaja yhteistyöverkosto on auttanut hankkeen toteuttamisessa?
Laaja yhteistyöverkosto on ollut ehdottomasti hankkeen rikkaus. Olemme pystyneet hyödyntämään yhteistyökumppaneidemme järjestämiä, valmiita tilaisuuksia ja sitä kautta päässeet jalkautumaan mitä erilaisempiin tapahtumiin valmiiden yleisöjen äärelle. Sydän- ym. yhdistysten vapaaehtoiset ovat toimineet myös apukäsinä tapahtumien järjestelyissä tehden arvokasta talkootyötä hankkeen omarahoituksen keräämiseksi. Sisältömarkkinoinnissa ja opastusvideon toteuttamisessa yhteistyökumppaneilla (SPR Satakunnan piiri, Satasairaala, Pelastuslaitos) oli myös merkittävä rooli. Lisäksi monet yhdistykset lähtivät hankkimaan lisää sydäniskureita kylille. Iloksemme olemme huomanneet, että defi.fi rekisteriin ilmoitettujen sydäniskurien määrä on Satakunnassa hankkeen aikana yli tuplaantunut.
Kunnat ovat tarjonneet tiloja maksutta käyttöömme. Lisäksi kuntien hyte (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ) – yhteyshenkilöiden kanssa on käyty läpi kunnan sydäniskuritilannetta, ja käyty keskustelua, miten kunta voi omilla toimillaan olla lisäämässä kuntalaisten sydänturvallisuutta osana turvallisuussuunnittelua. Yhdessä Sydänliiton kanssa laadimme kuntien turvallisuussuunnittelutyön tueksi myös toimenpidekortin maallikkoelvytyksestä ja sydäniskurin käytöstä.
Luonnollisesti suuri kiitos kuuluu myös rahoittajille, eli EU:n maaseuturahastolle ja Satakunnan neljälle Leader-ryhmälle (Karhuseutu, Ravakka, Pyhäjärviseutu ja Joutsentenreitti) sekä Satasairaalan Ensihoidon ja päivystyksen vastuualueelle, joka myös antoi taloudellista tukea hankkeelle. Ilman rahoitusta ei sydänpiirillä olisi ollut mahdollista näin mittavaa hanketta toteuttaa. Eli kaiken kaikkiaan Satakunnassa on saatu aikaiseksi mukava yhteinen pöhinä maallikkoelvytysteeman ympärille.
Lopuksi, mikä on Messiin -hankkeen keskeisin oppi sydänturvallisuutta ja maaseudun turvallisuustyötä ajatellen?
Koska sydänpysähdystilanteessa on aina kyse minuuteista, on tärkeää, että kunnassa ja kuntalaisilla on vahva valmius ja mahdollisuudet maallikkoelvytykseen ja defibrillointiin. Toiminta sydänpysähdystilanteessa, soitto hätänumeroon, peruselvytys ja sydäniskurin käyttö tulisi olla kansalaistaito.
Kuka tahansa osaa ja saa käyttää sydäniskuria. Kuitenkin säännöllinen elvytyksen harjoittelu kehittää elvytystaitojen lisäksi myös auttamisvalmiutta ja -halukkuutta. Nopean sydäniskurin käytön edellytyksenä on, että laite on helposti ja aina saatavilla. Sydäniskureita suositellaan hankittavaksi erityisesti paikkoihin, joissa ihmisiä liikkuu paljon ja toisaalta sinne, minne ensihoidon saapuminen kestää kauan. Lähimmän sydäniskurin löytää defi.fi-palvelusta ja 112 Suomi -sovelluksesta.
Kunta voi olla aktiivinen toimija sydänturvallisuuden lisäämisessä. Turvallisuussuunnittelu ei ole kuitenkaan yksin kuntien asia, vaan vaatii yhteistyötä eri sektorien ja toimijoiden kesken. Esimerkiksi kuntalaisten elvytys- ja sydäniskurin käytön opastuksessa järjestöt ovat mielellään kuntien apuna.
Tärkein vinkki yksittäiselle kuntalaiselle on korostaa, että elvytystilanteessa ei voi tehdä mitään väärin, paitsi tietysti kulkea ohi ja poistua paikalta. Peräänkuulutammekin rohkeutta toimia. Kun sydän pysähtyy, uskalla auttaa.
Sisäministeriön julkaisu: Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset
Arjen turvallisuuden hyviä käytäntöjä
