In english: Preventing Transnational Organized Crime with Augmented Reality and Virtual Reality: Some Notices
Kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi uhkaavat Eurooppaa ja samanaikaisesti meidän pitäisi pohtia uutta tekniikkaa ilmiöiden torjumiseksi. Virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus edustavat moderneja tapoja tähän. Virtuaalitodellisuus tarkoittaa täysin luotua todellisuutta, jonka voi nähdä erityisten lasien läpi. Lisätty todellisuus taas lisää näkemäämme todellisuuteen asioita. Näitä voidaan käyttää kolmella eri tasolla suunniteltaessa ilmiöiden torjuntaa; strategisesti, operatiivisesti ja taktisesti.
Virtuaalitodellisuutta on käytetty jo useisiin eri tarkoituksiin, kuten viranomaisten kouluttamiseen. Lisättyä todellisuutta voidaan taas käyttää esimerkiksi rikospaikkatutkintaan. Monet viranomaiset liittäisivät mielellään biometrisia tunnisteita, kuten kasvojentunnistuksen, osaksi lisätyn todellisuuden ominaisuuksia, mutta ongelmia nousee liittyen yksityisyydensuojaan. Nämä huolet pitää ottaa vakavasti. Toisaalta toinen huolenaihe on, miten rikolliset voivat jatkossa käyttää tätä uutta teknologiaa. Koska järjestäytynyt rikollisuus on aina askeleen edellä viranomaisia, tätä pitää pohtia vakavien ja järjestäytyneiden rikollisverkostojen torjumiseksi.
Virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden käyttäminen koulutuksessa eri tieteen aloilla alkoi jo 1970-luvulla. Niitä on käytetty esimerkiksi ongelmanratkaisuun, suunnitteluun ja koulutukseen eri aloilla. Esimerkiksi pelejä voidaan käyttää myös eri käyttötarkoituksiin: kokemuksen kartoittamiseen ja viihteeseen. Esimerkiksi ”Bradley Trainer” on pelillistetty palvelu, jota armeija käyttää Yhdysvalloissa. Armeija onkin aloittanut pelillistetyn harjoittelun jo vuodesta 1981 (1). Yksi suurimmista eduista on pelillisten palveluiden joustavuus, koska ne tarjoavat eri harjoiteltavia skenaarioita, joihin voi harjoitella yksin tai ryhmässä ja harjoitus voidaan järjestää yhdessä luokkatilassa. Tällainen koulutus voi olla osa erillistä harjoittelua tai se voidaan liittää osaksi opetussuunnitelmaa viranomaisille. Lisäksi pelillistettyjen palveluiden kysyntä kasvaa eksponentiaalisesti, melkein 100% joka vuosi (2). Tutkijat ovat kuitenkin huomanneet, miten paljon viranomaiset kaipaavat mahdollisuutta harjoitella nähden osin todellista maailmaa. Lisätty todellisuus tarjoaa tämän mahdollisuuden.
Virtuaalitodellisuuden kautta viranomaisilla on paljon mahdollisuuksia monenlaiseen koulutukseen, koska sinne voidaan luoda erilaisia harjoitustilanteita. Viranomaiset voivat esimerkiksi harjoitella ja varautua vaikeisiin panttivankitilanteisiin, kyberhyökkäyksiin (3) ja ampumistilanteisiin (4). Kaikki skenaariot harjoitteluun voidaan luoda viranomaisten toiveiden mukaan (5). Harjoitusten jälkeen skenaarion tapahtumat voidaan purkaa yhdessä (6). Nämä kaikki edustavat tilanteita, joita voi ilmetä kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden levitessä Suomessa. Harjoittelu tapahtuu käyttäen virtuaalilaseja. Koulutus on edullista ja turvallista, koska harjoittelussa ei tarvitse esimerkiksi käyttää oikeita aseita. Koulutuksesta on hyötyä, jos näitä tilanteita tapahtuu oikeasti.
Lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi erillisten lasien, älypuhelimen tai tabletin (7) kautta. Sitä voidaan hyödyntää vaikkapa rikospaikkatutkinnassa etätyönä, jolloin tietty asiantuntija voi katsella rikospaikkaa ja antaa vinkkejä tutkijoille kokonaan etänä. Hän voi samalla katsella rikospaikkaa vaikkapa kotoa käsin ja tavallaan liikkua siinä turvallisesti (8). Tämän ominaisuus tukee viranomaisten operatiivista ja strategistakin suunnittelua.
Yksi skenaario, jota voidaan harjoitella virtuaalitodellisuuden tai lisätyn todellisuuden kautta, liittyy kriittisen infrastruktuurin suojeluun. Skenaariossa suuri määrä mielenosoittajia yrittää estää maahanmuuttoa lentokentän lähellä (9). Skenaariossa tärkeintä on tukea ja auttaa keskeisiä viranomaisia taktisella ja strategisella tasolla. Kriittisen infrastruktuurin turvaamisella on hälyttävä tarve, jos esimerkiksi yksilöt tai eri valtiolliset tahot hyökkäävät toiseen maahan (10). Myös NATO suhtautuu vakavasti hyökkäyksiin kriittistä infrastruktuuria vastaan, koska kyberhyökkäykset voivat vahingoittaa sitä, aivan kuten sodassa, sekä hyökkäyksistä vastuussa olevaa tahoa on hyvin vaikeaa todistaa (11). Tuntematon hyökkääjä voi olla esimerkiksi terroristisolu, valtiollinen toimija tai yksityinen / valtiopohjainen mafia.
Aseväkivalta on osa kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa. Näitä tilanteita varten viranomaiset voivat harjoitella virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden kautta. Rikollisverkostot voivat käyttää aseväkivaltaa esimerkiksi ihmisten pelotteluun tai vallan tavoitteluun. Aseen kanssa laittomasti liikkuva henkilö, tai edes epäilys sellaisesta, tarkoittaa normaalisti suurta poliisioperaatiota. Operaatioiden lukumäärä vastaa usein järjestäytyneen rikollisuuden laittomien operaatioiden määrää eri alueilla. Vaikka Suomessa ei ole vielä vahvasti rikollisten kontrolloimia alueita, voimme tavallaan nähdä jo kehityssuunnan, jossa alueet ovat alkaneet eriytyä. Tietyillä alueilla tehdään esimerkiksi nykyään enemmän huumekauppaa kuin muilla alueilla ja ihmiset osaavat nimetä nämä tietyt alueet (12). Meidän pitäisi nähdä nämä alueet peilaten siihen, miten kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus kontrolloi asuinalueita ulkomailla. Valmiiksi leimautuneita alueita voi järjestäytynyt rikollisverkost helposti ottaa omaan kontrolliin. Kuitenkin, myös varakkaammat alueet ovat riskivyöhykkeellä, varsinkin jos alueilla käytetään huumeita, kuten kokaiinia. Koska rikolliset voivat toimia milloin ja millä alueilla tahansa, lisättyä todellisuutta voitaisiin käyttää myös eri alueiden valvontaan (13).
Koska rikollisverkostot voivat toimia kaikilla eri asuinalueilla, viranomaisten pitää olla hyvin varautuneita ja kaikki lisätieto kohdealueesta tukee operatiivista suunnittelua. Lisätty todellisuus voisi tulevaisuudessa tarjota tähän apua; kentällä toimivat viranomaiset voisivat saada nopeasti vaikkapa alueen päivitetyn kartan kolmiulotteisena (14). Erityinen toive on, että viranomaiset voisivat nähdä talojen pohjapiirrokset lisätyn todellisuuden kautta (15) (vaikkapa panttivankitilanteessa), mutta tähän toiveeseen ei teknologia voi vielä suoraan vastata. Lisätty todellisuus haluttaisiin yhdistää myös biometriseen tunnistamiseen, kuten kasvojentunnistamiseen (16). Tämä voisikin antaa lisää painoarvoa viranomaisten taktiseen suunnitteluun. Esimerkiksi lisätyn todellisuuden yhdistäminen biometriseen tunnistamiseen ja poliisin vartalokameraan helpottaisi poliisia löytämään rikoksista epäiltyjä kadulta (17). Ongelmana kuitenkin on, ettei esimerkiksi passikuvarekisteriä saa käyttää kasvojentunnistukseen sellaisenaan kuin tietyissä vakavissa rikoksissa (18). Biometrisen tunnistamisen käyttäminen laajemmin on myös ongelmallinen yksityisyyden kannalta (19). Passikuvien käyttöä laajemmin vakavien rikosten tutkintaan on tosin pohdittu viime aikoina (20).
Entä kansainväliset rikollisverkostot ja terroristit? Mitä jos he alkavat käyttää virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta ennen lainvalvontaviranomaisia? Pelkona on, että rikolliset alkavat käyttää / käyttävät jo virtuaalitodellisuutta omaan koulutukseensa. Rikolliset voisivat käyttää lisättyä todellisuutta löytääkseen tyhjiä asuntoja tai nähdäkseen vaikkapa viranomaisten piilotettuja aseita (21). Jos rikolliset käyttäisivät virtuaalitodellisuutta verkostonsa jäsenten harjoitteluun, he olisivat paremmin valmistautuneita eri tilanteisiin, kuten terroritekoihin tai ammuskeluihin. Tällä hetkellä kansainvälisten rikollisverkostojen halu kouluttaa uusia jäseniä vaihtelee eri organisaatioiden välillä. Uusia jäseniä voidaan esimerkiksi viedä metsään harjoittelemaan aseiden käsittelyä (22). Paras harjoittelu tapahtuu kuitenkin joidenkin rikollisten mukaan juuri kentällä (23). Mahdollisuus harjoitella virtuaalitodellisuuden kautta nostaisi sitä käyttävän rikollisverkoston mahdollisuuksia toisia verkostoja tai viranmonaisia vastaan.
Tietysti meidän on kysyttävä, onko tämä realistista. Alkavatko kansainväliset rikollisverkostot oikeasti käyttää virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta suoriutuakseen paremmin rikollisista operaatioista? Yleensä rikolliset ottavat uuden teknologian nopeasti käyttöön. Jos viranomaiset eivät ala käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen nopeasti, kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus sekä varsinkin valtiolliset toimijat, tekevät sen. Myös poliitikkojen pitää nähdä tämä uhka ja antaa viranomaisille resursseja tähän liittyen! Koska taistelu rikollisverkostoja vastaan käy koko ajan vaikeammaksi viranomaisille muutenkin, uusi teknologia voi antaa rikollisille paljon etumatkaa.
Oulun yliopisto ja Kaunas University of Technology osallistuvat projektiin, jossa suunnitellaan koulutusta eri lainvalvontaviranomaisille, jotta he voisivat ottaa käyttöön uusia teknisiä apuvälineitä järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaan. Koska virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus ovat vain pieni osa uutta tekniikkaa rikollisuuden torjunnassa, projektissa huomioidaan paljon muitakin teknisiä apuvälineitä. Kaikki tämän artikkelin kirjoittajat olivat osa projektia keväällä 2022 ja projekti jatkuu yhä.
Siru Törnroos, Panos Kostakos ja Paulius Klikunas
Oulun yliopisto ja Kaunas University of Technology
Lisätietoja:
Paulius Klikunas, Deputy Head of Fr0g lab, Kaunas University of Technology,
[email protected]
Panos Kostakos, Head of the Cyber Security Informatics (CSI) group, Center for Ubiquitous
Computing, ITEE, University of Oulu, [email protected]
Viitteet:
1) Bradley Trainer: http://www.arcade-history.com/?n=bradley-trainer&page=detail&id=330 (February 2013).
2) Laamarti, Fedwa, Eid, Mohamad, El Saddik, Abdulmotaleb & quot; An Overview of Serious Games" International Journal of Computer Games Technology, vol. 2014, Article ID 358152, 15 pages, 2014. https://doi.org/10.1155/2014/358152 .
3) CEPOL: The TARGET Project Using AR and VR to improve Police Training. https://bulletin.cepol.europa.eu/index.php/bulletin/article/view/343.
4) Giessing, Laura, University of Heidelberg, Germany: The Potential of Virtual Reality for Police Training under Stress: A SWOT Analysis. https://archiv.ub.uni-heidelberg.de/volltextserver/30103/13/Giessing_%282021%29.pdf (pp.102-124).
5) Florea, Ciprian, Alavesa, Paula, Arhippainen, Leena, Huang, Weiping, Haukipuro, Lotta, Väinämö,Satu, Niemelä, Arttu, Orduña, Marta Cortés, Pakanen, Minna A, Ojala, Timo: Extending a User Involvement Tool with Virtual and Augmented Reality. 2019 IEEE Conference on Virtual Reality and 3D User Interfaces, March 23-27, Osaka, Japan.https://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=8798299 (pp.925).
6) Giessing, Laura, University of Heidelberg, Germany: The Potential of Virtual Reality for Police Training under Stress: A SWOT Analysis. https://archiv.ub.uni-heidelberg.de/volltextserver/30103/13/Giessing_%282021%29.pdf (pp.102-124).
7) Florea, Ciprian, Alavesa, Paula, Arhippainen, Leena, Huang, Weiping, Haukipuro, Lotta, Väinämö,Satu, Niemelä, Arttu, Orduña, Marta Cortés, Pakanen, Minna A, Ojala, Timo: Extending a User Involvement Tool with Virtual and Augmented Reality. 2019 IEEE Conference on Virtual Reality and 3D User Interfaces, March 23-27, Osaka, Japan.https://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=8798299 (pp.925).
8) Bang, Junseong, Lee, Youngho, Lee, Yong-Tae and Park, Wonjoo: AR/VR Based Smart Policing For Fast Response to Crimes in Safe City. 2019 IEEE International Symposium on Mixed and Augmented Reality Adjunct (ISMAR-Adjunct), https://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=8951963 (pp.474-475), read: April 27, 2022.
9) The Target Project: Vallès, Lola, Moriana, Alicia & Garcia, Rotger: Using VR and AR to improve police training. View of The TARGET Project (europa.eu) (pp.183), (read: March 6. 2022).
10) Arsene, Liviu: The Importance of Critical Infrastructure Security. https://www.cipsec.eu/content/importance-critical-infrastructure-security (read: May 12, 2022).
11) Arsene, Liviu: The importance of critical Infrastructure Security. https://www.cipsec.eu/content/importance-critical-infrastructure-security (read: May 12, 2022).
12) Iltalehti: Helsingissä on kolme pahamaineista huumekeskittymää – tältä niissä näyttää. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7392b5a1-4bc2-4f5f-85bc-00c353e0a6a0. Writer: Lapinkangas, Jatta. Published: September 25, 2022.
13) INC., James Paine: 10 Real Use Cases for Augmented Reality. https://www.inc.com/james-paine/10-real-use-cases-for-augmented-reality.html , (read: April 22, 2022).
14) GowThink: How Law Enforcement is Planning on Using Augmented Reality Technology. https://www.govthink.com/2019/09/how-law-enforcement-is-planning-on-using-augmented-reality-technology/ Author: Steve Seoane (Read: 4th April 2022).
15) Poliisiammattikorkeakoulu (POLAMK): Mikkonen, Antti & Pakkanen, Petteri: Lisätty todellisuus ja sen hyödyntäminen poliisitoiminnassa. Final thesis. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/123358/ON_Mikkonen_Pakkanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y, published: February 17, 2017, read: April 25, 2022 (pp. 23-45).
16) Miranda, Diana: Body-worn cameras ´on the move`: exploring the contextual, technical and ethical challenges in policing practice. Full article: Body-worn cameras ‘on the move’: exploring the contextual, technical and ethical challenges in policing practice (tandfonline.com), (published: April 8, 2021).
17) YLE: Ortamo, Simo: Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan - testasimme, miten kone toimii. Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan – testasimme, miten kone toimii (yle.fi)
18) YLE: Ortamo, Simo: Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan - testasimme, miten kone toimii. Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan – testasimme, miten kone toimii (yle.fi) (published: August 1, 2020), (read: February 23, 2022).
19) Hoevers, Myrthe: The Potential of AR Glasses in the Practice of Street Policing: an Experimental Study among Dutch (mounted) Police Officers. Thesis, the University of Twente, 2021. http://essay.utwente.nl/86103/1/Hoevers_MA_faculty.pdf (pp. 26-28).
20) Etelä-Suomen Sanomat, Uhari, Markku: Lomamatkaa varten annettu passisormenjälki voisikin päätyä rikostodisteeksi, jos poliisin toiveet toteutuvat – professori näkee ongelmia: ”Olisimme kaikki rikoksesta epäiltyjä”. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/4549239 (Published: April 12, 2022, read: September 9, 2022).
21) FBI: Cowper, Thomas J. and Buerger, Michael E.: Police Augmented Reality Technology. https://www.fbi.gov/file-repository/stats-services-publications-police-augmented-reality-technology-pdf/view (pp. 1 - 54) (read: 1st April 2022).
22) Monti, Anton: ’Ndrangheta. S&S, Suomi 2021.
23) Grillo, Ioan: Huumesota Latinalaisen Amerikan Rikollisjärjestöjen parissa. Published: Gummerus Kustannus Oy, Scandbook, Sweden 2017 (p.148).
Lähteet:
Arsene, Liviu: The importance of critical Infrastructure Security. https://www.cipsec.eu/content/importance-critical-infrastructure-security (read: May 12, 2022).
Bang, Junseong, Lee, Youngho, Lee, Yong-Tae and Park, Wonjoo: AR/VR Based Smart Policing For Fast Response to Crimes in Safe City. 2019 IEEE International Symposium on Mixed and Augmented Reality Adjunct (ISMAR-Adjunct), https://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=8951963 (pp.474-475), read: April 27, 2022.
CEPOL: The TARGET Project Using AR and VR to improve Police Training. https://bulletin.cepol.europa.eu/index.php/bulletin/article/view/343.
Etelä-Suomen Sanomat, Uhari, Markku: Lomamatkaa varten annettu passisormenjälki voisikin päätyä rikostodisteeksi, jos poliisin toiveet toteutuvat – professori näkee ongelmia: ”Olisimme kaikki rikoksesta epäiltyjä”. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/4549239 (Published: April 12, 2022, read: September 9, 2022).
FBI: Cowper, Thomas J. and Buerger, Michael E.: Police Augmented Reality Technology. https://www.fbi.gov/file-repository/stats-services-publications-police-augmented-reality-technology-pdf/view (pp. 1 - 54) (read: 1st April 2022).
Florea, Ciprian, Alavesa, Paula, Arhippainen, Leena, Huang, Weiping, Haukipuro, Lotta, Väinämö,Satu, Niemelä, Arttu, Orduña, Marta Cortés, Pakanen, Minna A, Ojala, Timo: Extending a User Involvement Tool with Virtual and Augmented Reality. 2019 IEEE Conference on Virtual Reality and 3D User Interfaces, March 23-27, Osaka, Japan.https://ieeexplore.ieee.org/stamp/stamp.jsp?tp=&arnumber=8798299 (pp.925).
Giessing, Laura, University of Heidelberg, Germany: The Potential of Virtual Reality for Police Training under Stress: A SWOT Analysis. https://archiv.ub.uni-heidelberg.de/volltextserver/30103/13/Giessing_%282021%29.pdf (pp.102-124).
GowThink: How Law Enforcement is Planning on Using Augmented Reality Technology. https://www.govthink.com/2019/09/how-law-enforcement-is-planning-on-using-augmented-reality-technology/ Author: Steve Seoane (Read: 4th April 2022).
Grillo, Ioan: Huumesota Latinalaisen Amerikan Rikollisjärjestöjen parissa. Published: Gummerus Kustannus Oy, Scandbook, Sweden 2017 (p.148).
Hoevers, Myrthe: The Potential of AR Glasses in the Practice of Street Policing: an Experimental Study among Dutch (mounted) Police Officers. Thesis, the University of Twente, 2021. http://essay.utwente.nl/86103/1/Hoevers_MA_faculty.pdf (pp. 26-28).
Iltalehti: Helsingissä on kolme pahamaineista huumekeskittymää – tältä niissä näyttää. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/7392b5a1-4bc2-4f5f-85bc-00c353e0a6a0. Writer: Lapinkangas, Jatta. Published: September 25, 2022.
INC., James Paine: 10 Real Use Cases for Augmented Reality. https://www.inc.com/james-paine/10-real-use-cases-for-augmented-reality.html , (read: April 22, 2022).
Laamarti, Fedwa, Eid, Mohamad, El Saddik, Abdulmotaleb & quot; An Overview of Serious Games" International Journal of Computer Games Technology, vol. 2014, Article ID 358152, 15 pages, 2014. https://doi.org/10.1155/2014/358152 .
Miranda, Diana: Body-worn cameras ´on the move`: exploring the contextual, technical and ethical challenges in policing practice. Full article: Body-worn cameras ‘on the move’: exploring the contextual, technical and ethical challenges in policing practice (tandfonline.com), (published: April 8, 2021).
Monti, Anton: ’Ndrangheta. S&S, Suomi 2021.
Poliisiammattikorkeakoulu (POLAMK): Mikkonen, Antti & Pakkanen, Petteri: Lisätty todellisuus ja sen hyödyntäminen poliisitoiminnassa. Final thesis. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/123358/ON_Mikkonen_Pakkanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y, published: February 17, 2017, read: April 25, 2022 (pp. 23-45).
The Target Project: Vallès, Lola, Moriana, Alicia & Garcia, Rotger: Using VR and AR to improve police training. View of The TARGET Project (europa.eu) (pp.183), (read: March 6. 2022).
YLE: Ortamo, Simo: Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan - testasimme, miten kone toimii. Poliisi on saanut rikollisia kiinni kasvoja tunnistavan tekoälyn avulla ja haluaisi laajentaa valtuuksiaan – testasimme, miten kone toimii (yle.fi) (published: August 1, 2020), (read: February 23, 2022).