Uusia mahdollisuuksia sisäisen turvallisuuden palveluiden kehittämisessä

Sisäisen turvallisuuden 2021 webinaarisarjan kolmas webinaari "Sisäisen turvallisuuden palveluja kehittämässä - Miten pidämme Suomen maailman turvallisimpana maana?" pidettiin 27.10.

Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Digi- ja väestötietoviraston johtava asiantuntija Sirpa Fourastie. Avauspuheenvuorossaan hän toi esiin, että webinaarissa saamme erilaisia näkökulmia ja uusia työkaluja erilaisille turvallisuustoimijoille. Suomi on nykyisin maailman turvallisin maa. Ympäristömme kuitenkin muuttuu koko ajan ja me ihmiset siinä mukana. Turvallisuuden ylläpitäminen tuleekin jatkossa vaatimaan erilaisia toimenpiteitä kuin mihin olemme aiemmin tottuneet, minkä vuoksi kehittämistyön on oltava jatkuvaa.

Digitalisaation ja sosiaalisen median vaikutukset turvallisuuteen

Webinaarin ensimmäinen puhuja, akatemiatutkija Rune Saugmann Andersen Tampereen yliopistosta kertoi, miten digitaalisuus ja visuaalisuus muuttavat sisäistä turvallisuutta. Sosiaalinen media on infrastuktuuri, jonka ongelmat tulisi ymmärtää, kertoi Saugmann. Sosiaalisen median kuvat saattavat olla käsiteltyjä ja silti vaikuttaa alkuperäisiltä. Sosiaalinen media suodattaa uutisia algoritmeilla, jolloin käytössämme on vain rajallinen määrä yksipuolista tietoa. Algoritminen keinoälyteknologia, esimerkiksi kuvantunnistus, toimii parhaiten enemmistöjen kohdalla, mikä voi uhata ihmisten yhdenvertaisuutta. 

Saugmann jakaa digitalisaation ja sosiaalisen median vaikutukset "input"- vaikutuksiin, kuten turvallisuuden keskustelukulttuuriin, suositteleviin algoritmeihin sekä visuaaliseen mediaan, ja edellä mainittujen vaikutusten muokkaamiin "output"-vaikutuksiin, joita ovat turvallisuuspäätökset sekä tekoälyn että konenäön käyttö hallinnossa.  Saugmann totesi lopuksi, että sosiaalisen median luotettavuus pitäisi voida testata samoin kuin autojen - autoja katsastetaan säännöllisesti, jotta ne voidaan todeta turvallisiksi ajaa.

How Digitization and Social Media affects Internal Security, pp-esitys

Hyvin sanottu -hanke

Toimitusjohtaja Laura Arikka Erätauko-säätiöstä kertoi Hyvin sanottu -hankkeesta.  Viisivuotisessa hankkeessa on mukana 150 toimijaa. Hanketta koordinoidaan yhdessä Ylen kanssa. Tarkoituksena on parantaa Suomen tämän hetkistä keskustelukulttuuria. 

Selvityksen mukaan 60 % suomalaisista kokee, että keskustelukulttuuri on huonontunut. OECD:n luottamusarvioinnin 2021 mukaan 66 % suomalaisista luottaa valtionhallintoon, mutta luottamuksessa on merkittäviä alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Jos luottamuksen eriytymiskehitys syvenee, saattaa se heikentää yhteenkuuluvuutta ja Suomen kykyä selviytyä mm. väestön ikääntymisestä, ilmastonmuutoksesta, digitalisaatiosta ja työn muutoksista johtuvista haasteista. 

OECD korostaa, että väestöryhmien mahdollista syrjäytymistä Suomessa olisi torjuttava edistämällä laajempaa sosiaalista vuoropuhelua. Juuri tähän Hyvin sanottu -hankekin pyrkii. Hankkeessa mukana olevat organisaatiot järjestävät keskusteluja eri aiheista Erätauko-mallia noudattavien rakentavan keskustelun pelisääntöjen mukaisesti. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä erilaisista aiheista ja ilmiöistä sekä tukea tasavertaisempaa ja rakentavampaa keskustelua.
 
Lisätietoa www.eratauko.fi 
OECD:n luottamusrapotti: https://www.oecd.org/publications/drivers-of-trust-in-public-institutions-in-finland-52600c9e-en.htm 

Horisontti Eurooppa

Erityisasiantuntija Hanna-Miina Sihvonen ja erikoissuunnittelija Eeva Koivunen sisäministeriöstä esittelivät Horisontti Euroopan turvallisuustutkimus- ja innovaatio-ohjelmaa. EU:n Horisontti Eurooppa -ohjelma rahoittaa tutkimusta ja innovointia 95 miljardilla eurolla vuosina 2021-2027. Suomen tavoitteet käynnistyneelle ohjelmakaudelle ovat viranomaisten osallistumisen lisääminen, kansallisten rakenteiden kuntoon saattaminen, hakemusmäärien ja rahoitettavien hankkeiden määrän nostaminen, tiedonjaon ja ratkaisujen hyödyntämisen parantaminen sekä vahvempi EU-vaikuttaminen. 

Sihvonen kertoi, että komission tavoite ja EU:n puiteohjelmat rakentuvat yhteistyön varaan ja sen johdosta myös Suomessa pyritään vahvistamaan kansallista yhteistyötä. Ohjelmarahoituksen hakemisessa on monia hyötyjä: saatu ohjelmarahoitus hyödyttää organisaation omaa kehittämistä, erilaisten ideointien eteenpäin vientiä, ajantasaisen ja uuden tiedon saamista, mahdollistaa muiden osaamisesta hyötymisen sekä teknologisen suvereniteetin ja tai riippumattomuuden tavoittelua. Vuoden 2022 hakuaiheet löytyvät työohjelmasta, ja ensi vuoden hakuun voi lähteä valmistautumaan hetimiten, toteaa Sihvonen.

Horisontti Euroopan turvallisuustutkimus - ja innovaatio-ohjelmasta pontta yhteistyölle? , pp-esitys
Business Finland Horisontti Eurooppa ohjelma
Horizon Europe Civil Security for Society
Kansallinen EU-rahoitusneuvontapalvelu

Turvallisempi tulevaisuus - kuntien ja järjestöjen näkemyksiä

Erityisasiantuntija Markus Alanko Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöstä kertoi kuntien ja järjestöjen näkemyksistä kansallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta ja rikoksentorjunnan tulevaisuudesta. Rikoksentorjuntaneuvosto laati Kansallisen rikoksentorjuntaohjelman vuosille 2016-2020 paikallisen rikoksentorjunnan kehittämiseksi. Ohjelman tavoitteena oli lisätä asukkaiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä edistämällä paikallista osallisuutta. 

Turvallisesti yhdessä -rikoksentorjuntaohjelmassa oli 29 erillistä toimenpidettä, joilla mm. haluttiin selkeyttää rikosten ehkäisyn kytkeytymistä kunnan muihin suunnitelmiin sekä parantaa rikosten ehkäisyyn kytkeytyvää yhteistyötä ja verkostoitumista viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. 

Alanko toteaa, että rikoksentorjunnan käsite mielletään edelleen liian usein viranomaisvetoiseksi poliisin toiminnaksi. Moni toimija tekee rikoksia ehkäisevää työtä, tukee rikoksen uhreja ja ehkäisee rikoksen uhriksi joutumista ja rikoksentekijäksi päätymistä, mutta rikoksentorjunnan käsite on heille vieras.

Turvallisempi tulevaisuus: Kuntien ja järjestöjen näkemyksiä kansallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta ja rikoksentorjunnan tulevaisuudesta, pp-esitys

Turvallisesti yhdessä, Kansallinen rikoksentorjuntaohjelma 2016-2020

www.rikoksentorjunta.fi


Tekoälyllä turvallisuutta ja hyvinvointia

Erityisasiantuntija Aleksi Kopponen valtiovarainministeriöstä kertoi kansallisen tekoälyohjelma Aurora AI:n kehittämisestä. Aurora on tekoälyjen ja autonomisten sovellusten muodostama verkko, joka luo edellytyksiä ihmiskeskeiselle ja ennakointikykyiselle yhteiskunnalle. Samalla Aurora vauhdittaa julkisen hallinnon siirtymistä tekoälyaikaan.

Suomessa asiat ovat hyvin, ja ihmiset kokevat olonsa turvalliseksi. Turvallisuus on kuitenkin vain yksi osa hyvinvoinnin kokonaisuudesta, muistutti Koponen. Yhteiskunta pyrkii toimimaan tehokkaasti hajottamalla viranomaisten valtaa eri toimijoille - on esimerkiksi poliisin vastuualueet, oikeuslaitoksen ja Digi- ja väestötietoviraston vastuualueet. Kun asiaa katsoo ihmisen näkökulmasta, tilanne muuttuu toiseksi. Ihmisen arki viranomaisluukulta toiselle juostessa muuttuu monimutkaiseksi ja tehottomaksi, totesi Kopponen.

Hallinnon pitäisi nähdä ihminen kokonaisuutena. Palveluiden tulisi olla oikea-aikaisia ja niitä pitäisi tarjota proaktiivisesti. Haasteena on tällä hetkellä se, että palvelut tuotetaan organisaatiokeskeisesti ja kukin organisaatio keskittyy omiin tehtäviinsä. Tavoite on, että asiakkaan eli ihmisen palvelupolku olisi yhtenäinen ja sujuva.  Näiden tavoitteiden takia myös Aurora AI -ohjelma olemassa, totesi Kopponen. 

Lisätietoa https://vm.fi/auroraai 

Lopuksi webinaarin osallistujat vastasivat kysymykseen "Mitä webinaarista jäi päällimmäiseksi mieleen":