Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 24.1.2019
Turvallisuuden tekeminen maakuntien Suomessa
STM:n neuvotteleva virkamies Heli Hätönen kertoi hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuudesta. Kuten aiemmin on todettu, Suomi on monilla mittareilla mitattuna yksi maailman hyvinvoivimmista ja turvallisimmista maista. Kuitenkin eriarvoisuuden merkit väestön hyvinvoinnissa, terveydessä ja turvallisuudessa ovat lisääntyneet ja ongelmat kasaantuvat vain osalle ihmisistä. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia: tarvitaan rakenteellisia muutoksia, isoja ja pieniä arjen tekoja sekä ajattelutavan ja toiminnan muutosta. Ratkaisujen löytäminen ja toteuttaminen edellyttävät eri hallinnonalojen yhteisiä tavoitteita ja yhteistyötä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kohdentuu arjen turvallisuuden ongelmien juurisyihin. Valmisteilla olevassa hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä koskevassa periaatepäätöksessä linjataan toimia, joilla hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuutta saadaan vähennettyä vuoteen 2030 mennessä.
Heli Hätönen: Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
SPR:n projektisuunnittelija Janne Leskinen esitteli Pärjätään yhdessä kehittämishanketta, joka aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseen ja vapaaehtoistoimintaan. Pärjätään yhdessä -hankkeen toimintatapa on motivoiva kaikille. Yhteinen harjoittelu, valmiussuunnittelu, sopimukset ja tiedonvaihto paikkakunnilla ovat parantaneet koordinaatiota ja valmiutta. Hanke on auttanut muun muassa verkostojen rakentamisessa tuomalla erilaisia toimijoita yhteen ja saanut esim. asukasyhdistykset ymmärtämään oma roolinsa turvallisuuden tuottamisessa. Järjestöillä onkin tärkeä rooli ihmisten toimijuuden mahdollistamisessa sekä turvallisuusajattelun edistämisessä.
Janne Leskinen: Sote-järjestöt arjen turvallisuudessa ja häiriötilanteessa
Varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä avasi turvallisuussuunnittelun ja (alueellisen yhteisen) varautumisen eroja ja yhtäläisyyksiä. Turvallisuussuunnittelu on pitkäjänteistä, koordinoitua toimintaa rikosten, onnettomuuksien ja 
tapaturmien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä paikallisten asukkaiden turvallisuuden tunteen parantamiseksi. Varautumisella varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen ja mahdollisesti tarvittavat tavanomaisesta poikkeavat toimenpiteet normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Niin turvallisuussuunnittelu kuin varautuminen ovat tärkeää alue- ja paikallistason toimintaa, jotka edellyttävät laaja-alaista, pitkäjänteistä ja jatkuvaa yhteistyötä eri toimijoiden (julkinen sektori ja viranomaiset, yritykset, järjestöt) kesken. Usein turvallisuussuunnittelun ja varautumisen toimijaorganisaatiot, jopa henkilöt, ovat samoja tahoja. Korhosen mukaan toiminnot hyötyisivät yhteisestä koordinaatiorakenteesta ja suunnitteluprosessista. Toimintoja kannattaisi viedä eteenpäin yhdensuuntaisesti.
Jussi Korhonen: Turvallisuussuunnittelu, varautuminen vai molemmat?
Pohjois-Savon maakuntavalmistelun muutosjohtaja Elsa Paronen kertoi, että maakuntavalmistelussa tehdään Pohjois-Savon omaa kasvutarinaa. Pohjois-Savo haluaa tarjota laadukkaan ja turvallisen arjen kaikissa elämänvaiheissa. Turvallisuus on huomioitu myös maakunnan palvelulupauksessa, jonka mukaan riskit ennakoidaan ja elämä turvataan ympärivuorokautisesti kaikissa olosuhteissa koko maakunnan alueella. Maakunnalle on suunnitteilla varautumisen yhteensovittamisen rakenne, jonka runkona toimii valmiusfoorumi ja -sihteeristö sekä työryhmät. Malli muodostuu luontevasti nykyisen Pohjois-Savon valmiustoimikunnan pohjalta. Kunnat, järjestöt ja elinkeinoelämä kytketään entistä tiiviimmin mukaan varautumistyöhön.
Elsa Paronen: Turvallisuus maakunnan strategisena voimavarana - miten käytännössä
Seuraava valtakunnallinen turvallisuusseminaari pidetään Hämeenlinnassa 23.–24.1.2020. Lämpimästi tervetuloa Hämeenlinnaan!
Teksti: Leena Seitovirta
Kuvat: Roope Kuivalainen