Turvallisuus 2.0 Valtakunnallinen turvallisuusseminaari

Ohjelmakaistat  24.1.2019

Ohjelmakaista 1. Tietopohja, kokeilut ja mittaaminen

Sitran johtava asiantuntija Marika Tammeaid kertoi kokeiluista turvallisuustyössä. Turvallisuuden ylläpitäminen ja luominen on helppoa, kun asioiden kulku on ennakoitavissa. Kompleksiseen maailmaan kuuluu se, että pienillä teoilla voidaan saada aikaan isoja vaikutuksia. Oman ajattelun avartaminen sen suhteen, millaiseksi maailma voi muuttua, on tärkeää. Liian helposti ihminen fakkiutuu omiin ajattelutapoihinsa ja projisoi ne tulevaisuuden visioihinsa. Usein tulevaisuusajattelu on teknologiaorientoitunutta, mutta suurempi merkitys oletettavasti on toimintamallien käyttäytymistapojen muutoksella ja sillä, millaisesta ajattelusta tulee valtavirtaa. Tammeaidin mielestä Suomessa kokeillaan liikaa ja samoja asioita uudestaan. Hyväksi havaittu malli täytyy ottaa laajasti käyttöön, eikä vain testata loputtomasti.

Marika Tammeaid: Kokeilut turvallisuustyössä

Lue lisätietoa:

Peter Tattersall blogi: Ilmiöt haltuun karttojen avulla

Sitran Ilmiölähtöisen suunnittelyn työkalupakki:
https://www.sitra.fi/julkaisut/ilmiolahtoisen-suunnittelun-tyokalupakki/

Ekstra-työkalupohjat:
http://hahmota.fi/ilmiot/ilmiokanvakset_ekstrat_1812.pdf

THL:n tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen puhui eriarvoistumisesta ja alueellisesta segregaatiosta viimeaikaisen tutkimuksen valossa. On näyttöä siitä, että yleinen taloudellinen eriarvoisuus heijastuu myös alueellisesti suurten kaupunkien sisällä. Voimakkaan syrjinnän vallitessa, puuttuminen tähän syrjintään voi olla keskeinen keino segregaatioon vaikuttamisessa. Merkittävää uudelleenryhmittymistä alueellisesti ei Suomessa ole kuitenkaan vielä toistaiseksi tapahtunut. Merkittävä haaste on ulkomaalaistaustaisten väestön nopea kasvu suurimmissa kaupungeissa. Asuntokanta, palvelut ja liikenneyhteydet luovat pohjan väestörakenteen alueelliselle eriytymiselle eli segregaatiolle. Tilastollisesti ei näytä siltä, että maahanmuuttajakeskittymiä syntyisi siksi, että maahanmuuttajat haluavat muuttaa asumaan tietyille alueille, vaan kun kantasuomalaiset muuttavat pois tietyiltä alueilta. Alueelle jäävät ne, joilla on huonoimmat mahdollisuudet päästä asumaan jollekin toiselle alueelle.

Timo Kauppinen: Alueellinen segregaatio ja turvallisuus

Hellonin johtava palvelumuotoilija Juha Kronqvist esitti palvelumuotoilun perusteita ja teoriaa helposti lähestyttävällä tavalla. Hänen puheenvuoronsa keskeinen kysymys oli: "Miten tehdä toimivia päätöksiä kompleksisessa ympäristössä, jossa maali muuttuu jatkuvasti, jossa muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa, jossa päätösten ja tulosten välinen suhde on epäselvä ja jossa isoimmat ongelmat vaativat ratkaistavakseen useiden toimijoiden välistä saumatonta yhteistyötä?". Usein toiminnan suunnittelua ohjaa tahtomatta olettamukset, joita voi olla hankala tunnistaa. Tuomalla keskusteluun käyttäjiltä saatua ymmärrystä näitä vääristymiä voidaan tuoda esiin ja korjata. Kronqvist avasi yleisölle työtään kolmen käytännön esimerkin kautta: Mahdollisuudet Suomelle –sprintit, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan painopisteiden valintaa valtionhallinnossa sekä sisäisen turvallisuuden ilmiölähtöisen ohjausjärjestelmän rakentaminen.

Ohjelmakaista 2. Uusi turvallisuustieto ja ennakointi

Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mika Susi kertoi Elinkeinoelämän keskusliiton yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa viime vuonna tekemästä tutkimuksesta: Turvallisuudesta kilpailuetua – Yritysten näkemyksiä ja viestejä turvallisuudesta. Turvallisuus on tärkeä osa laatua ja toimitusvarmuutta. Yritykset näkevät Suomen turvalliseksi sijaintipaikaksi, mutta tulevaisuus huolestuttaa. Vastaajista 95 % piti Suomea hyvänä sijaintipaikkana turvallisuuden näkökulmasta. Vastaajista 37 % kuitenkin arvioi, että turvallisuustilanne heikentyy seuraavan viiden vuoden aikana. Yritysten mukaan Suomi on onnistunut erityisesti viranomaisten luottamuksen ylläpitämisessä. Viranomaisten resurssien (erityisesti poliisi) kohdentamisessa ei sen sijaan ole onnistuttu Yritysjohtajien merkittävimmät huolenaiheet turvallisuutta koskien ovat kansainvälinen turvallisuuspoliittinen tilanne sekä maahanmuutto ja kotouttamispolitiikan onnistuminen (ja miten yritykset voisivat tukea kotoutumista). Susi totesi, että yritysturvallisuustyöllä alkaa olla strategisempi merkitys yhteiskunnan turvallisuuden kannalta. Yrityksen kaipaavat lisää tietoa yleisen turvallisuustilanteen kehityksestä ja niillä on sekä kykyä että halua ratkoa yhteiskunnallisia ongelmia.

Mika Susi: Turvallisuudesta kilpailuetua

Tilastotutkija Marko Merikukka THL:stä kertoi, että syrjäytyminen on usein pitkä prosessi, jossa riskit ja niiden kasautuminen johtavat ongelmallisiin olosuhteisiin, köyhyyteen ja hyvinvointivajeisiin eri elämän osa-alueilla. Kohortti 87 on THL:n Suomessa vuonna 1987 syntyneisiin lapsiin kohdistuva pitkittäistutkimus, jossa lapsia on seurattu sikiöajalta lähtien. Tutkimuksessa on yhdistetty aiempaa monipuolisemmin saatavilla olevaa suomalaista rekisteritietoa eri sosiaali- ja terveyspalveluiden käytöstä, koulutuksesta ja rikollisuudesta. Aineistossa on myös runsaasti tietoja lasten vanhemmista. Tutkimuksen yhtenä tarkoituksena on antaa yleiskuva tämän päivän nuorten aikuisten hyvinvoinnista ja myöhempään hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, siten että päättäjillä olisi tarjolla paras mahdollinen tieto siitä mihin ehkäiseviä toimia ja voimavaroja on suunnattava. Suurella osalla nuorista menee hyvin, mutta on huomattava joukko lapsia ja nuoria, jotka tarvitsisivat tukea päästäkseen kiinni yhteiskuntaan. Me-säätiö ja THL rakensivat kohorttiaineistoa hyödyntäen työkalun, jolla voi tutkia syrjäytymistekijöiden välisiä yhteyksiä ja ymmärtää niiden mittakaavaa, merkitystä ja voimakkuutta. Torjuaksemme lasten ja nuorten syrjäytymistä entistä tehokkaammin, on tarpeellista tietää, mitkä tekijät syrjäytymiskehitykseen vaikuttavat eniten ja missä elämänvaiheessa. Datamalli antaa viitteitä siitä, että perheitä tulisi tukea oikea-aikaisesti varsinkin lasten ollessa pieniä. Palvelu- ja etuusjärjestelmän tulisi pystyä ehkäisemään perheen ongelmien kasaantumista

Marko Merikukka: Missä vaiheessa syrjäytyminen syntyy?

Oikeuspsykologi Tom Pakkanen avasi mistä tekijöistä yksilöiden ja ryhmien turvallisuuden tunne ja toisaalta pelot muodostuvat käyttäytymistieteen näkökulmasta. Pakkasen mukaan olemme huonoja intuitiivisesti arvioimaan riskejä, koska olemme kehittyneet reagoimaan voimakkaasti uhkaan ja meillä on taipumus etsiä vahvistusta ennakkokäsityksillemme. Klikkaamme tuplasti herkemmin negatiivista uutisotsikkoa. Tästä tulee herkästi noidankehä, jossa koemme maailman turvattomaksi ja näemme joka puolella otsikoita ympärillä tapahtuvista kauheuksista. Mitä sitten voimme tehdä pelon vähentämiseksi ja turvallisuuden tunteen lisäämiseksi? Päätöksentekotutkimusten mukaan teemme päätöksiä intuitiivisesti ja rationalisoimme niitä itsellemme jälkeenpäin. Erityisen tärkeää turvallisuuskysymyksissä olisi palauttaa ajattelu Daniel Kahnemanin ajattelutavan mukaisesti systeemi 2:lle. Systeemi 1 (nopea, intuitiivinen) ja systeemi 2 (hidas, rationaalinen). Lähtökohta päätöksenteossa tulisi olla tieteessä ja tilastoissa. Mikä on laajempi kuva (kansallisesti, kansainvälisesti, historiallisesti)? Pakkasen mukaan turvallisuuden tunteen edistäminen on kiinni totuudenmukaisemmasta kokonaiskuvasta. Tässä tietoinen, systemaattinen ja proaktiivinen tiedottaminen on avainasemassa.

Tom Pakkanen: Turvallisuuden ja turvattomuuden tunne

Ohjelmakaista 3. Digitaalinen verkostotyö

Johtava asiantuntija Ismo Parviainen sisäministeriöstä avasi ohjelmakaistan kertomalla sisäisen turvallisuuden digitaalisista palveluista. Parviainen totesi, että ministeriön tehtävänä on ensisijaisesti paneutua strategiaan ja lainsäädäntöön, joilla voidaan saada aikaan kyvykkyyden parantaminen. Palveluiden kehittämisen haasteena on  ihmisten erilaisuus turvallisuuden tunteen kokemisessa. Kun yhdelle turvallisuutta voi luoda poliisin näkyvyys alueella, toiselle turvallisuudentunne näkyy naapuriapuna. Viestinnän merkitys tässä on tärkeää. Jatkossa on myös tunnistettava ne kohdat, joissa teknoloia voi olla apuna. Suuri haaste onse, miten turvataan teknologian toimivuus kaikissa olosuhteissa.

Ismo Parviainen: Sisäinen turvallisuus ja digiyhteiskunta

Parviainen totesi, että seuraavan viiden vuoden aikana julkisen hallinnon palveluista suurin osa on yhä enemmän paikkariippumatonta. Älykkyys ja robotiikka tulee ohjaamaan käytäntöä. Seuraavan 10 vuoden aikana myös henkilöstön osaamisprofiili tulee muuttumana radikaalisti.

Lopuksi Ismo Parviainen esitteli sisäisen turvallisuuden opetuspelin eli STOP-pelin, joka opettaa nuorille taitoja ja tietoja turvallisesta elämästä digitaalisen korttipelin keinoin. STOP-peli eli Sisäisen turvallisuuden opetuspeli on digitaalinen korttipeli, joka löytyy osoitteesta www.arjenturvallisuus.fi . Yläkoululaisille suunnatun STOP-pelin tavoitteena on lisätä oppilaiden tietämystä sisäisestä turvallisuudesta ja antaa valmiuksia toimia hankalissa turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa.

Ohjelmakaistalla seuraavana oleva TUOVI-portaalin esittely sekä portaalityöpaja -osuudet olivat yhteneväiset edellisen päivän ohjelmassa olleiden vastaavien osuuksien kanssa, jotta mahdollisimman moni seminaariosallisuja pääsi tutustumaan uuteen TUOVI-portaaliin ja kehittämään sen jatkovalmistelua työapajassa.

Tarkastaja Sari Samula sisäministeriöstä esitteli TUOVI -portaalin, joka on tarkoitettu sisäisen turvallisuuden asiantuntijoiden ja toimijoiden verkostokäyttöön. Portaalin valmistelu perustuu sisäisen turvallisuuden strategian toimenpidekokonaisuuteen kahdeksan, jonka mukaisesti perustetaan sisäisen turvallisuuden palveluväylä vuorovaikutteiseksi yhteistyöalustaksi, jonka valmistelun ja ylläpidon päävastuu on sisäministeriöllä. Portaali valmisteltiin laajalla yhteistyöllä palvelumuotoilun keinoin Valtiokonttorin D9-tiimin avustamana.

Sari Samula: TUOVI - sisäisen turvallisuuden portaali

Käyttöliittymäsuunnittelija Saila Kurtti Ambientialta opasti osallistujat portaalin sisäänkirjautumiseen. Seminaarin aikana portaaliin kirjautuikin yli 60 käyttäjää, joista osa suunnitteli perustavansa Tuoviin omalle projektilleen työtilan.

Portaalityöpajassa kuulosteltiin käyttäjien ajatuksia ja kokemuksia työtilan toimivuudesta sekä ideoita Tuovin kehittämiseen jatkossa vastaamaan käyttäjien tarpeita. Mukana työpajoja vetämässä olivat Väestörekisterikeskuksen D9-tiimistä jo portaalin suunnitteluvaiheessa mukana olleet Sirpa Fourastie sekä Laura Järveläinen. Tärkeät kehittämisideat ja korjausehdotukset kirjattiin ylös ja niihin pureudutaan portaalin jatkokehittämistyössä.

Ohjelmakaistalla 4. Turvallisuussuunnittelu 2.0.

Kyläasiamies Merja Kaija esitteli Kehittyvät kylät palveluita tuottamassa -hankkeen kokemuksia kyläturvallisuuden lisäämiseksi. Koko hankkeen kokoavana tavoitteena oli kylä- ja asukasyhteisöjen sekä kirkonkylien elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kehittyminen kylä- ja lähipalveluiden kautta. Hanke alkoi v.2016 ja päättyi v. 2018. Turvalliset kylät oli yksi hankkeen teemoista. Hankkeessa järjestettiin erilaisia kyläturvallisuustapahtumia ja työpajoja, joissa tiedotettiin monipuolisesti turvallisuusasioista (tieturva, selviytyminen sähköttä, kylätalon pelastussuunnitelma) ja lisättiin kyläläisten erilaisia valmiuksia (mm. kotivara, hätäensiapu ja alkusammutustaidot) turvallisuutensa edistämiseksi. Hankkeen aikana tehtiin kyläturvallisuussuunnitelmia 16 kylällä ja muita kyläturvallisuuteen liittyviä toimia, kuten aggregaatin hankkimisia 32 kylällä. Kyläläisten koteihin tehtiin sijaintitietoja yht. 580 kpl ja kylätaloille kylä- sekä hätätilanne-infoja, joissa tärkeitä ohjeita hätätilanteiden varalle. Lisäksi tehtiin kyläturvallisuusvideo, joka on hyödyllinen muillekin kyläturvallisuuden edistämisestä kiinnostuneille. Hankkeen jälkeen Pohjois-Savon kylät ry on jatkanut yhteistyötä Pohjois-Savon pelastuslaitoksen kanssa mm. kyläturvallisuusyhteyshenkilöitä kokoamalla. Edelleen työn alla on mm. kylätalojen muuttaminen varautumiskeskuksiksi. Kylätoimijat tuntevat oman alueensa ja sen asukkaat. Tätä voimavaraa kannattaisi hyödyntää ja ottaa kyläturvallisuustoimijat ja kyläturvallisuussuunnittelussa kerätty tieto paremmin osaksi kuntien turvallisuussuunnittelutyöhön.

Merja Kaija: Kyläturvallisuus osana turvallisuussuunnittelua ja varautumista – Kehittyvät Kylät -palveluita tuottamassa, hankkeen kokemuksia kyläturvallisuuden lisäämiseksi

Strategiapäällikkö Ari Evwaraye ja projektipäällikkö Aki Pihlaja fasilitoivat ryhmäkeskustelun turvallisuussuunnittelun viheliäisistä ongelmista. Seminaarin osallistujat olivat ilmoittautumisen yhteydessä voineet toimittaa erilaisia kysymyksiä käsiteltäväksi ohjelmakaistan ryhmäkeskusteluun. Ehdotuksia tuli runsaasti, yhteensä 55 kappaletta, koskien mitä erilaisempia aihepiirejä. Työpajassa päädyttiin käsittelemään kolmea ideaa, jotka pureutuivat turvallisuussuunnittelun prosessien ytimeen: tuki ja ohjaus, johtaminen sekä suunnitelman toimeenpano. Keskustelun aikana kirjattiin useita aihioita hyvistä käytännöistä näihin kolmeen kokonaisuuteen liittyen. Työpajassa päätettiin, että työ jatkuu sähköisesti yhteisellä TUOVI-alustalla, jonne sekä ennakkoon toimitetut kysymykset että työpajassa yhdessä kehitetty aineisto viedään.

Sisäministeriö julkaisi sisäisen turvallisuuden strategiaan pohjautuvat kansalliset linjaukset alueelliselleja paikalliselle turvallisuussuunnittelulle tammikuussa 2019. Turvallisuussuunnittelun linjauksissa on erilaisia painopisteitä, joihin esitetään kiinnitettävän huomiota turvallisuussuunnittelussa maanlaajuisesti. Showroomissa näitä painopisteitä koskevien toimintamallien asiantuntijat esittelivät toimintamalleja ja vastasivat osallistujien kysymyksiin.