Hyppää sisältöön

Yhteisillä alustoilla kohti parempaa turvallisuutta

Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -webinaari keräsi paljon osallistujia keskustelemaan tuoreesta sisäisen turvallisuuden selonteosta.

Vuoden 2021 valtakunnallinen turvallisuusseminaari järjestetään pandemiatilanteesta johtuen webinaarisarjana. Sarjan avasi Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -webinaari, jonka teemana oli 20.5. eduskunnalle luovutettu sisäisen turvallisuuden selonteko.

Webinaarin avasi sisäministeri Maria Ohisalo. Ministeri nosti puheessaan esiin, mitä 2020-luku ja uusi selonteko merkitsevät turvallisuudelle. Turvallisuus on henkilökohtaista ja yksilöllistä, minkä tulee näkyä siinä, miten turvallisuutta tuotamme. "Samaa kaikille"-periaate ei tuota samaa lopputulosta kaikille. Turvallisuuden tunteen merkitys on myös kasvanut. Pelkomme ja huolemme estävät meitä nauttimasta oikeuksistamme ja vapauksistamme siinä missä konkreettiset turvallisuusuhat. Erityisen tärkeää on pitää huolta siitä, että turvallisuusongelmat tai heikko turvallisuuden tunne eivät kasaudu tietyille ihmisille tai tietyille alueille.

Kansliapäällikkö Kirsi Pimiä pureutui omassa esityksessään siihen, miten teemme turvallisuutta yhdessä. Yhä suurempi osa turvallisuusongelmista on sellaisia, että niihin ei tyydyttävästi voi vastata yhden tai muutaman toimijan voimin.

- Yksittäisten hätätilanteiden tai rikosten hoitamisen lisäksi täytyy tunnistaa, mihin ilmiöihin ne liittyvät ja pyrkiä vaikuttamaan itse ilmiöihin. On helppo ajatella, että "tämä ei kuulu meille", mutta kaikkien ajatellessa niin työ jää tekemättä, Pimiä totesi.

Yhteistyön on oltava tekoja - ei vain sanoja. Jo ennen selontekoa on otettu askeleita yhteisten työkalujen ja alustojen rakentamiseksi. Paikallisella ja alueellisella turvallisuussuunnittelulla on vahvat perinteet, mutta työ on edelleen hajanaista. Yhteistä tietopohjaa on kehitetty muun muassa sisäisen turvallisuuden tilan seurannalla ja TUOVI-portaali tarjoaa ilmaisen sähköisen alustan monenvälisille turvallisuuden yhteistyöhankkeille. Uutena asiana kansliapäällikkö nosti esiin sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistoimintamallin.

- Yhteistoimintamalli korvaa yhdessä selonteon kanssa aiemman sisäisen turvallisuuden strategian sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmat. Tavoitteena on kyetä dynaamisemmin ja matalalla kynnyksellä yhdessä löytämään ratkaisuja tärkeimpiin arjen turvallisuuden haasteisiin. Pandemiavuonna 2020 valmisteltiin yhteensä seitsemän painopistettä, joiden toimeenpano on tällä hetkellä käynnissä, Pimiä kertoi.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani, professori Juho Saari kertoi sisäistä turvallisuutta koskevasta selvityksestään, joka laadittiin selonteon valmistelun rinnalla. Siinä keskeisenä kysymyksenä oli, miten sisäistä turvallisuutta tulisi kehittää ja ylläpitää koronapandemiaa seuraavan nousuveden aikana. Saaren mukaan Suomi lähtee pandemian jälkeiseen aikaan olosuhteisiin nähden hyvistä asemista. Vaikka pandemialla on ollut paljon vahingollisia seurauksia, ovat ne Suomessa jääneet kansainvälisesti vertaillen vähäisemmiksi. Erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää siihen, että niin kriiseissä kuin kriiseistä toipumisessa kuilu hyväosaisten ja heikompiosaisten välillä kasvaa - myös turvallisuudessa. 

Webinaarin jälkimmäisessä osiossa kuultiin kolme eri näkökulmaa sisäiseen turvallisuuteen ja siitä laadittuun selontekoon. Erityisasiantuntija Erja Saarinen SOSTEsta lähestyi turvallisuutta kansalais- ja järjestönäkökulmasta. Hän kertoi, että järjestöillä on paljon osaamista selonteon keskeisimmän linjauksen, turvallisuusongelmien ennaltaehkäisyn, toteuttamiseen. Ne toimivat lähellä ihmisten arkea ja usein hyvin kokonaisvaltaisesti. 

Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kertoi heidän alueellaan tehdystä turvallisuustyöstä, jossa hyvinvointia ja turvallisuutta edistetään rinnakkain viranomaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja oppilaitosten yhteistyönä. Lapissa on vuonna 2020 hyväksytty Suomen ensimmäinen maakunnallinen hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelma. 

Viimeisenä alustajana kuultiin maamme johtaviin ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoihin kuuluvan, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikaisen näkokulmia. Tiilikainen toi esiin, että Suomen sisäinen turvallisuus ei ole erotettavissa maailmanpoliittisista kehityskuluista, joihin taasen liittyy paljon epävarmuutta. Suomen menestyksen avaimia tässä ovat kokonaisvaltainen turvallisuusajattelu, tiivis kansainvälinen yhteistyö sekä yhteisten arvojen lujittaminen saman mielisten kumppanimaiden kanssa.

Webinaarin lopuksi oli paneelikeskustelu, johon osallistuivat alustajien lisäksi pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Markku Hassinen. Paneelissa keskusteltiin siitä, millä tavoin Suomen tulee toimia toisin kuin aiemmin, jotta säilytämme asemamme maailman turvallisimpana maana. Keskustelussa todettiin, että selonteossa linjattu ennalta ehkäisyn ensisijaisuus on tärkeä periaate, joka tulee siirtää käytäntöön. Tämä edellyttää selkeitä rakenteita ja määrätietoista johtamista. Vaikka turvallisuuteen kohdistuvat muutosvoimat luovat erilaisia haasteita, syntyy niiden myötä myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi teknologia ja automatisaatio tulevat mahdollistamaan uusia lähestymistapoja, jotka tällä hetkellä ovat liian vaikeita, kalliita tai hitaita toteuttaa.
 

Webinaarisarja jatkuu syksyllä kolmella eri teemawebinaarilla, joissa pureudutaan tarkemmin ja käytännönläheisemmin sisäisen turvallisuuden eri osa-alueisiin ja niissä meneillään oleviin asioihin:

29.9.2021  Ihmisen näköinen turvallisuus - kun "samaa kaikille" ei enää riitä

27.10.2021 Sisäisen turvallisuuden palveluja kehittämässä - miten pidämme Suomen maailman turvallisimpana maana

2.12.2021 Vakavat ja laajat häiriöt - askeleen edellä

Arjen turvallisuus kuuluu kaikille -webinaarin tallenne ovat katsottavissa täältä. Pyydämme ystävällisesti huomioimaan, että koska tilaisuutta ei ollut tällä kertaa mahdollisuutta tekstittää, on tallenne saavutettavuusmääräysten vuoksi näkyvissä ainoastaan 24.6.2021 asti.