Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma 2024
Puhujaesittelyt ja esitysten sisältö

Projektipäällikkö Anniina Autero, SURE-hanke, Tampereen kaupunki

HT, projektipäällikkö Anniina Autero johti kaupunki- ja tapahtumaturvallisuushanketta Smart urban security and event resilience Tampereella vuosina 2019-2023. Autero on johtanut kansallisia ja kansainvälisiä turvallisuushankkeita. Hän on tehnyt turvallisuustutkimusta Suomessa sekä Yhdysvalloissa University of Colorado Denverissa, Coloradossa sekä Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa. 

Esityksen sisältö

SURE-hankkeessa testattiin, kehitettiin ja konseptoitiin tapahtumaturvallisuuden ratkaisuja yhteistyössä turvallisuusekosysteemin toimijoiden kanssa suurtapahtumia varten. SURE-ratkaisu esiteltiin Dubain Maailmannäyttelyssä vuonna 2022 ja valittiin yhdeksi maailman parhaimmista turvallisuusteknologisista ratkaisuista Barcelonan Smart City Congressissa vuonna 2022.  

Kommenttipuheenvuoro 
Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio 

Ulla-Kirsikka Vainio on toiminut Rovaniemen kaupunginjohtajana toukokuusta 2020 lähtien.  Aiemmin Vainio on toiminut muun muassa Porin kaupungin ympäristö- ja lupapalveluiden toimialajohtajana, Nokian kaupungin johtavana rakennustarkastajana sekä perustamansa arkkitehtitoimiston Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy:n toimitusjohtajana.

 Vainio on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri (Tampereen yliopisto 2006) ja rakennusarkkitehti (Tampereen ammattikorkeakoulu 1996). Hän on syntynyt vuonna 1972 Rovaniemellä.

Järjestöyhteistyön asiantuntija Marika Mathlein, Lapin Hyvinvointialue

Järjestöyhteistyön asiantuntija Marika Mathlein, YTM, vastaa järjestöyhteistyön kehittämisestä ja valmistelusta Lapin hyvinvointialueella osana hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuutta ja yhdyspintatyötä. Mathlein on toiminut monipuolisissa TKI-tehtävissä niin aluekehityksen kuin järjestöyhteistyön strategisen kehittämisen parissa pohjoisessa. Sosiaalitieteen näkökulma erityisesti monialaiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön ovat olleet kantavia teemoja hänen eri työtehtävissään. Kiinnostus pohjoismaiseen ja rajat ylittävään yhteistyöhön ovat vieneet myös työtehtäviin Ruotsiin, missä Mathlein toimi kuusi vuotta Försäkringskassan palveluksessa ennen siirtymistään Lapin hyvinvointialueelle.  

Esityksen sisältö:

Turvallinen arki luodaan yhdessä. Miten hyvinvointialue voi vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia osana monitoimijaista verkostoyhteistyötä hyvinvoinnin, terveyden ja arjen turvallisuuden edistämistyössä. 

Toimitusjohtaja Pasi Anteroinen, Liikenneturva
@pasianteroinen

Liikenneturva on 53 jäsenyhteisön keskusjärjestö, jonka hallitukseen on nimetty valtioneuvoston toimesta lisäksi 4 viranomaisjäsentä sekä puheenjohtaja. Liikenneturva toimii kirjaimellisesti valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välissä.

Liikenneturvallisuudessa kiinnostavinta Pasi Anteroiselle on ihmisen käyttäytymiseen vaikuttaminen, liikennepolitikka ja vaikuttavuuden synnyttäminen tekojen, verkostojen ja viestinnän kautta. Suomalaisen liikenneturvallisuustyön lisäksi Anteroinen on ollut vuoden 2023 alusta myös European Transport Safety Councilin (ETSC) hallituksen jäsenenä, josta avautuu näköalapaikka eurooppalaiseen liikenneturvallisuuteen. Lisäksi Pasi Anteroisen sykettä nostaa jalkapallo ja rakkain - Rovaniemen palloseura.

Esityksen sisältö

Oikeus liikkua turvallisesti kuuluu olennaisesti arjen turvallisuuden edistämistyöhön. Tässä työssä Liikenneturva tukee maakunnallista ja kunnissa tapahtuvaa liikenneturvallisuustyötä monen eri tavoin. Liikenneturva osallistuu kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien laadintaan ja liikenneturvallisuusryhmiin, perehdyttää eri hallintokuntien työntekijöitä liikenneturvallisuustyöhön, järjestää tilaisuuksia ja koulutuksia eri kohderyhmien tarpeisiin sekä tarjoaa suunnittelu- ja kouluttaja-apua tapahtumiin ja tempauksiin. Lisäksi Liikenneturva tuottaa aineistoja, oppaita, esitteitä eri kohderyhmille sekä kerää tietoa liikenneturvallisuuden tilasta ja taustatekijöistä. 

Hallintojohtaja Ari Inkinen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Ari Inkinen toimii SOSTEssa (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry) hallintojohtajana. Hän vastaa SOSTEn hallinto- ja jäsenpalveluista. Hän on mukana Turvallisuuskomitean järjestöverkoston toiminnassa SOSTEn edustajana.

 

 

 

Esityksen sisältö

On jotain mitä emme ole vielä tunnistaneet. Puheenvuorossa pohditaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen roolia ihmisten arjen sujumisen mahdollistamisessa poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa

Yksikönpäällikkö Henri Izadi, RISE

@HenriIzadi

Henri Izadi on koulutukseltaan sosiaalityöntekijä ja on työskennellyt lastensuojelun, päihde- ja väkivaltatyön, sosiaali- ja kriisipäivystyksen sekä kriminaalihuollon parissa. Nykyiseen työhönsä Rikosseuraamuslaitoksen yksikönpäällikkönä hän on siirtynyt Tervolan kunnan sosiaali- ja terveystoimen johtajan tehtävistä.

Esityksen sisältö

Esityksessä tullaan käymään läpi yhteistyön mahdollisuuksia ja merkitystä, keinoja yhteistyön lisäämiseksi ja mahdollisia sudenkuoppia yhdessä työskentelylle. Yhteistyötä tarkastellaan uusintarikollisuuden ehkäisyn näkökulmasta, mutta teemat pätevät yleisesti kaikkeen yhteistyön tekemiseen. Näkökulmaksi nostetaan mm. palveluiden yhteensovittamisen tärkeyttä, järjestöyhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita, turvallisuusnäkökulmia sekä yhteistyön hyötyjä ja etuja organisaatioille.

Erityisasiantuntija Noora Vahervaara, sisäministeriö
sisäisen turvallisuuden rahasto (ISF)

@NooraVahervaara

 

Noora Vahervaara työskentelee erityisasiantuntijana sisäministeriön kansainvälisten asioiden yksikössä. Hän vastaa sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ohjelman toimeenpanosta. Toimenkuvaan kuuluu käytännössä mm. rahoitushakujen järjestämistä, hakijoiden kouluttamista, hakemusten arvioimista ja rahoitettujen hankkeiden tukemista. 

 

Hankepäällikkö Juha Nieminen, oikeusministeriö (CERV)

Juha Nieminen toimii EU:n Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelman (CERV) kansallisen yhteyspisteen hankepäällikkönä oikeusministeriössä. CERV-ohjelman keskeinen tavoite on suojella ja edistää Euroopan unionin arvoja ja oikeuksia. Ohjelmalla tuetaan mm. kansalaisjärjestöjä, viranomaisia, koulutusinstituutioita, tutkimuslaitoksia ja kuntatoimijoita.

Esityksen sisältö

Esityksessä esitellään kahta EU-rahoitusvälinettä, Sisäisen turvallisuuden rahastoa (ISF) ja Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot -rahoitusohjelmaa (CERV). Esityksessä kerrotaan, minkälaisiin hankkeisiin näistä rahoituslähteistä voi hakea EU-rahoitusta. Lisäksi esitellään rahoitusta saaneiden turvallisuustoimijoiden hankkeita. ISF-rahaston tavoitteena on varmistaa korkea turvallisuuden taso mm. ehkäisemällä ja torjumalla vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, auttamalla rikosten uhreja sekä valmistautumalla turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin. CERV-ohjelman keskeinen tavoite on suojella ja edistää EU:n arvoja ja oikeuksia esim. ehkäisemällä naisiin- ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa, torjumalla rasismia ja vihapuhetta sekä edistämällä vähemmistöjen oikeuksia. Sekä ISF-rahoitusta että CEVR-rahoitusta voivat hakea mm. viranomaiset, järjestöt ja koulutusorganisaatiot.

Erikoissuunnittelija Inari Viskari THL

@inariviskari

Inari Viskari toimii asiantuntijana THL:n Päihteet ja tupakka -tiimissä. Hänen työtehtäviinsä kuuluu huumekuolemien ehkäisy, ehkäisevä päihdetyö sekä nuorten katuväkivallan ehkäisy. Lisäksi tehtäviin kuuluvat huumeiden käyttöön liittyvien lieveilmiöiden vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin ja turvattomuuden kokemuksiin ja erilaisten menetelmien kehittäminen turvallisuuden edistämiseksi.

 

Esityksen sisältö

Huumekuolemat ovat olleet Suomessa kasvussa jo pidemmän aikaa. Erityisen huolestuttavaa on ollut alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemien kasvu. Tilastojen takana on aina monta tragediaa ja turhaan menetettyjä elinvuosia. Suurin osa kuolemista olisi estettävissä. Maailmalla on olemassa tutkitusti tehokkaita menetelmiä huumekuolemien ehkäisemiseksi mutta miksi kaikki keinot eivät ole Suomessa käytössä? Puheenvuorossa käydään läpi eri menetelmien hyötyjä ja haasteita ja tarjotaan konkreettisia työkaluja siihen, miten huono suuntaus saadaan pysähtymään.

Tutkija, projektipäällikkö Pirjo Jukarainen, Poliisiammattikorkeakoulu

Pirjo Jukarainen työskentelee Poliisiammattikorkeakoulussa tutkimus- ja opetustehtävissä.   Tuoreimmat tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat liittyneet kriiseihin ja häiriötilanteisiin varautumiseen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä nuorten suojaamiseen verkkorikollisuudelta. Hankkeissa on tarkasteltu erityisesti sosiaalisen median ja digitaalisten pelien hyödyntämistä poliisin toiminnassa. Jukarainen on hallintotieteen tohtori ja Tampereen yliopiston dosentti.

Esityksen sisältö

Moniammatillisella ankkuritoiminnalla on onnistuttu tukemaan haastavassa elämäntilanteessa olevia nuoria ja auttamaan heitä irtautumaan rikollisuudesta.  Tarvitaan kuitenkin lisää matalan kynnyksen yhteydenottokanavia, joiden kautta nuoria voidaan ohjata ankkuritoimintaan ja muun tuen piiriin. PELIPOLIISI-hanke kehittää uutta moniammatillista toimintaa lapsiin kohdistuvan haitallisen toiminnan ja rikollisuuden ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan digipelimaailmassa. Tavoitteena on parantaa poliisin saavutettavuutta ja toimintavalmiuksia digipelialustoilla ja keskustelufoorumeilla sekä tarjota apua riskiryhmille ja rikosten uhreille. Olemalla läsnä poliisi voi myös parantaa ennakoivaa tilannekuvaa digipelimaailmassa esiintyvistä ilmiöistä ja trendeistä. Suomen poliisi kumppaneineen tulee olemaan yksi ensimmäisistä pelitoimintaa järjestävistä poliiseista Euroopassa. Jukarainen esittelee Suomen ja muiden maiden piloteista saatuja kokemuksia sekä alustavia luonnoksia pelitoiminnan konseptista ja koulutusmallista. 

Erityisasiantuntija Tero Toiviainen
Poliisiammattikorkeakoulu

Tero Toiviainen on työskennellyt liki kaksi vuosikymmentä erilaisissa kyberrikollisuuden torjuntaan liittyvien tehtävien parissa. Nykyään hän toimii Poliisiammattikorkeakoulussa kyberrikostorjunnan koulutus- ja tutkimusasioiden erityisasiantuntijana.

Esityksen sisältö

Nopea digitalisaatiokehitys haastaa kyberrikostorjuntaosaamisen kehittämistä ja ylläpitämistä. Kybertoimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Kyberrikollisuutta on kuvattu erääksi nopeimmin kasvavista rikollisuuden lajeista. Teknologisen kehityksen myötä uhkapinta-ala ja rikollinen potentiaali jatkaa kasvuaan.  Esityksessä käsitellään, miten Kyberosake-hanke torjuu kansainvälistä kyberrikollisuutta ja pyrkii vähentämään kyberrikollisuudesta aiheutuvia rikoshaittoja ja taloudellisia menetyksiä. Hankkeessa tuotetaan koulutusta kyberrikostorjunnan asiantuntijoille mm. pilotoimalla kyberrikostorjunnan erikoistumisopintokokonaisuutta sekä kehitetään erilaisia koulutuksellisia työvälineitä ja menetelmiä sekä tutkitaan tekoälyavusteista rikollisuutta.

Toiminnanjohtaja Esa Aunola, Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry

Esa Aunola on toiminut kylätoiminnan kaikilla tasoilla (kylä, maakunta, valtakunta) yli 40 vuotta. Tällä hetkellä Pohjois-Pohjnamaan Kylät ry:n toiminnanjohtaja, Suomen Kylät ry:n turvallisuusjaoston puheenjohtaja, SPEKin valtuuston jäsen, Vapepan maakunta- ja keskustoimikunnan jäsen, turvallisuuskomitean järjestöverkoston jäsen. Muita toimia mm. Pohjois-Pohjanmaan liiton järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja ja Kansalaisaereenan hallituksen varapuheenjohtaja.

Valmiuspäällikkö Ari Soppela, Lapin pelastuslaitos

Pitkä ura (yli 45 v) pelastuslaitoksen eri tehtävissä palomiessijaisuuksista palopäällikköön. 
Tehtävissä erityisesti painottunut operatiivisten tehtävien ohella turvallisuusviestintä, sopimuspalokuntien ja vakinaisen henkilöstön  koulutustehtävät, pelastuslaitoksen sisäinen ja ulkoinen viestintä sekä varautumisasiat.
Viimeiset 2 vuotta varautumis- ja valmiussuunnittelutehtävät  sekä jatkunut verkostoyhteistyö turvallisuusviranomaisten sekä järjestötoiminnan saralla päätoimisena valmiuspäällikkönä.

Koulutuspäällikkö Tero Kuittinen Pohjoiskarjalan pelastuslaitos
@TKuittinen

Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen koulutuspäällikön virassa vuodesta 2016. Tätä ennen toimin pelastusalanliiton toiminnanjohtajana toukokuusta 2011 johon tehtävään siirryin perusterveydenhuollosta osastonhoitajan virasta. Työn ohessa olen kouluttautunut ensin YAMK-tutkinnon ja sittemmin ammatillisen opettajan pätevöitymisen. Vastaan sisäisen ja ulkoisen koulutuksen organisoinnista, rahoituksesta ja toteutuksen suunnittelusta. Tehtävääni kuuluu pelastuslaitoksen osalta vastata järjestötyön toteutumisesta sekä sivutoimisen pelastushenkilöstön koulutuksesta, sekä kehittää sisäistä- ja ulkoista koulutusta yhdessä oman organisaation, vapaaehtoisten ja ulkopuolisten asiakkaiden kanssa.

Esityksen sisältö

Paneeli "Kylien yhteisöllinen turvallisuus" - Keskustelu yhteisön merkityksen tunnistamisesta kokonaisturvallisuudelle, paikallisen tilannekuvan antajana ja toimiminen viranomaisten apuna sekä arjessa että erityisesti kriisitilanteissa. Yhteisön ja yhteisöllisten tilojen / kylätalojen toimiminen valmiuskeskuksina sekä paikallisten pelastusryhmien merkitys erilaisissa kriisitilanteissa.

Yliopistonlehtori Hanna Vakkala
Lapin yliopisto

Hanna Vakkala työskentelee hallintotieteen yliopistonlehtorina Lapin yliopistossa. Hän on julkisjohtamisen, erityisesti muutoksessa johtamisen dosentti. Hannan kiinnostuksen kohteissa painottuvat henkilöstöjohtamisen ja ihmisten johtamisen kysymykset muutosten, uudistusten ja kriisien tilanteissa – inhimillisesti tehokas johtaminen erilaisissa konteksteissa. Tutkimusaiheet ja asiantuntijuus kytkeytyvät näin myös laajempiin hyvinvointijohtamisen, turvallisuuden ja osallisuuden teemoihin.

Yliopistotutkija Marko Kesti
Lapin yliopisto

Marko Kesti on Lapin yliopiston tutkija ja dosentti erikoisalueena henkilöstötuottavuus. Tutkimuksessaan hän on erikoistunut työelämän laadun mittaamiseen sekä liiketoiminta-analytiikkaan, jossa huomioidaan työhyvinvointi tuotantotekijänä. Uusin tutkimusalue on organisaatioiden simulaatioanalytiikka ja tekoälyavusteinen tiedolla johtaminen.

Esityksen sisältö

Esityksessä käsitellään kriisien kehitystä, alkuperää ja esitetään esimerkki kriisin eskalaatiosta. Esityksessä avataan keinoja vahvistaa organisaation kriisinkestävyyttä ja kerrotaan case-esimerkin tuottavuuden ja työhyvinvoinnin samanaikaisesta parantamisesta sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa.

Kommenttipuheenvuoro:

Toiminnanjohtaja Mervi Nikander, Suomen Punainen Risti, Lapin piiri
@MerviNikander

Mervi Nikander on Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajana hän vastaa SPR Lapin piirin toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä voimassaolevan SPR toimintalinjauksen mukaisesti. Nikander näkee ensiarvoisen tärkeänä ja Lapin supervoimana toimivan ja luottamuksellisen alueellisen yhteistyön turvallisuusverkostossa toimivien viranomaisten ja järjestöjen kesken. 

Onnistumisen ytimessä on hyvä johtaminen, jotta jokainen verkoston jäsen, viranomainen tai vapaaehtoinen,  tunnistaa merkityksensä ja roolinsa.

Mervi Nikander on ollut aikaisemmissa tehtävissään kiinteästi mukana Lapin Arjen Turvaa -mallin kehittämistyössä ja hänellä on pitkä kokemus verkostotyöstä, aluekehittämisestä sekä strategisesta johtamisesta mm. Kemin kaupungin elinvoimajohtajana sekä Lapin maakuntaliiton strategiapäällikkönä ja yhteysjohtajana. 
 

Pj pelastusylitarkastaja Jari Lepistö
sisäministeriö

Jari Lepistö on koulutukseltaan hallintotieteiden maisteri ja työskentelee pelastusylitarkastajana sisäministeriön pelastusosastolla. Hänen keskeisiin työtehtäviin kuuluvat turvallisuusviestintään, omatoimiseen varautumiseen, asumisen turvallisuuteen liittyvien tehtävien lisäksi harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden, sopimuspalokuntatoiminnan ja järjestötoiminnan asiat. Jarilla on huomattava kokemus pelastusalasta. Hän on entinen palokuntanuori, sopimuspalokuntalainen, palomies, paloesimies, palomestari ja riskienhallintapäällikkö. Ennen sisäministeriöön tuloa hän työskenteli Kuntaliitossa verkostotoiminnan koordinaattorina.

 

Tanja Sälevä, SPR Lapin piirin valmiuspäällikkö 8.1.2024 alkaen

Tanja Sälevä koordinoi Vapaaehtoisten pelastuspalvelun (Vapepa) sekä Punaisen Ristin valmiustoimintaa Lapin alueella. 
Hänen työhistoriansa sijoittuu pääasiassa sote-järjestökentälle, mutta hän on työskennellyt viimeiset vuodet ennen tähän tehtävään siirtymistä Lapin sairaanhoitopiirissä sekä Lapin hyvinvointialueella suunnittelijana. Sälevällä on pitkä historia myös vapaaehtoisena Vapepa-toiminnan parissa, jonka kautta hän on ollut aktiivisesti mukana valmiuden ja varautumisen toiminnassa sekä tiiviissä viranomaisyhteistyössä mm. pelastuspalveluseminaarien kautta.

Kehittämisneuvos Heli Hätönen
sosiaali- ja terveysministeriö

Heli Hätönen on toiminut monipuolisissa tehtävissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tutkimuksen alueella. Aiemmat tehtävät ovat auttaneet rakentamaan ja syventämään hänen osaamistaan laaja-alaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä poikkihallinnollisessa yhteistyössä osana kuntien, alueellisten toimijoiden ja valtionhallinnon toimintaa. Hätönen toimii tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä kehittämisneuvoksena. Koulutukseltaan hän on  Terveystieteen tohtori.

Valmiuspäällikkö Juha Narkilahti
Lapin hyvinvointialue

Juha Narkilahti on toiminut Lapin hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluiden valmiuspäällikkönä hyvinvointialueen liikkeellelähdöstä alkaen. Sitä aiemmin hän on ollut yli 20 vuoden ajan Kemijärven kaupungin sivistysjohtajana ja palvelualuejohtajana, silloin vastuullaan myös sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

 

 

 

 

Kehittämispäällikkö Ari Korhonen
Suomen Kuntaliitto

Ari Korhonen vastaa Kuntaliitossa kuntien varautumisesta ja turvallisuudesta. Korhonen toimii myös Kuntaliiton valtakunnallisen turvallinen- ja kriisinkestävä kunta -verkoston koordinaattorina.
 

 

 

 

Esityksen sisältö

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kolminaisuus muodostaa pohjan jokaisen elämälle. Uuden hallintouudistuksen myötä hyvinvointialueiden tehtävänä on terveyden- ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen palveluiden tuottaminen. Kuntien tehtäväksi jäivät terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kokonaisuus vaatii yhteistä työtä eri viranomais- ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kesken. Monialainen paneeli pohtii, millaisilla toimilla hyvinvointi- ja turvallisuustyö yhdistetään käytännössä. Miten luodaan puitteet hyvälle elämälle?

Case 1: Maakunnan yhteinen varautuminen Etelä-Savossa
Riskienhallintapäällikkö Jani Jämsä
Etelä-Savon hyvinvointialue

Jani Jämä toimii riskienhallintapäällikkönä Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastustoimessa. Hän vastaa Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn palveluista, niihin kuuluvat onnettomuuksien ehkäisy ja varautuminen.  Etelä-Savossa Pelastus- ja turvallisuuspalvelut toimialalta ohjataan koko hyvinvointialueen konsernin turvallisuutta ja varautumista. Jämsän vastuulla on hyvinvointialueen konsernin varautumisen ohjaus, tukeminen, toimialojen avustaminen ja yhteensovittaminen sekä alueen kuntien varautumisen tukeminen yhdessä hyvinvointialueemme valmiuspäällikön kanssa. Etelä-Savossa tehdään todella tiivistä yhteistyötä yhteisessä varautumisessa, häiriötilanteiden ennakoinnissa sekä niiden hoitamisessa. Jämsä on työskennellyt pelastustoimessa kohta 24 vuoden ajan. Ennen Etelä-Savoon siirtymistään hän toimi yli 16 vuotta vanhempana opettajana Pelastusopistolla ja sitä ennen pelastustoimen tehtävissä Pohjois-Savossa.

Esityksen sisältö

Esityksessä kerron alueellisen riskinarvion yhteistyöstä, yhdessä tekemisestä ja sen jalkauttamisesta Etelä-Savon maakunnan alueella.

Alueellinen riskinarvion on maakunnallisen, yhteisen varautumistyömme pohja. Hyvinvointialueemme, alueen kuntien ja muiden toimijoiden varautumistyö ja yhteiset mallit pohjautuvat siihen. Alueellisen riskinarviotyön yhteydessä laadimme myös maakunnan alueelle yhteistyössä keskinäisiä roolejamme ohjaavat toimintaohjekortit eri häiriötilanteisiin. Ne ohjaavat varautumistamme, valmiussuunnittelua ja toimintaa eri viranomaisten, kuntien, kriittisen infran toimijoiden, elinkeinoelämän ja vapaaehtoistoimijoiden kesken.

Alueellinen riskinarvio ja laaditut toimintaohjekortit ohjaavat myös kaikkea varautumiseen liittyvää koulutusta ja valmiusharjoituksia alueella. Keskeiset elementtimme häiriötilanteiden ennakoinnissa, niihin varautumisessa ja laajojen häiriötilanteiden yhteistoiminnassa ovat alueelliset valmiusrakenteemme valmiusjohtoryhmä ja valmiusfoorumi. Valmiusjohtoryhmä on Etelä-Savossa myös toiminnallinen yhteistyöryhmä vaikutukseltaan laajemmissa häiriötilanteissa, sen merkitys korostuu varsinkin silloin kun ei ole selkeää yleisjohtajuutta tilanteessa.

Etelä-Savossa suunnittelemme ja toteutamme parhaillaan myös häiriötilannekeskusmallia yhteistyössä kuntien, hyvinvointialueen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa. Se on yhteinen työkalu, skaalautuva malli avunsaanti-/tukipaikaksi kuntalaisille eri normaaliajan häiriötilanteista poikkeusoloihin saakka.
 

Case 2: Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen raja-alueyhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa
Pelastuspäällikkö Harri Paldanius
Lapin pelastuslaitos

Pelastuspäällikkönä Harri Paldanius vastaa Lapin hyvinvointialueen pelastuslaitoksen pelastuspalvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä sekä pelastustoimintaan liittyvästä viranomaisyhteistyöstä. Erityisesti rajaseutukunnissa lisäapua voidaan saada myös naapurivaltion, Ruotsin ja Norjan, alueelta. Vastavuoroisesti Lapin pelastuslaitos antaa tarvittaessa apua myös näiden rajanaapurivaltioiden puolelle.

Esityksen sisältö

Lapin alueen kunnat (Inari, Utsjoki, Enontekiö, Muonio, Kolari, Pello, Ylitornio ja Tornio) ovat 1990-luvulla sopineet pelastustoimen kuntakohtaisesta yhteistyöstä Ruotsin Norrbottenin, Norjan Tromsan ja Finnmarkin alueen rajakuntien kanssa. 

Yhteistyön keskeisenä tavoitteena pelastuspalveluissa on hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaasti molemmin puolin rajaa siten, että apua tarvitsevat saavat nopeasti apua rajoista huolimatta. Tavoitteena on tehokkaan pelastustoiminnan lisäksi onnettomuuksien ennaltaehkäisy, tilannekuvan ylläpito ja raja-alueiden turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Toimintojen ylläpidon ja kehittämisen muotoja ovat mm. yhteistoimintaharjoitukset ja koulutukset sekä tietojen vaihtaminen.
 

Hallitusneuvos Johanna Hakala,
sisäministeriö

Esittely

Hakala on tehnyt pitkän uran sisäasianhallinnossa laaja-alaisesti eri tehtävissä. Hän työskentelee parhaillaan hallitusneuvoksena sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikössä, joka edistää kansallista turvallisuutta poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Hakalan vastuualueisin kuuluvat säädösvalmistelu, suojelupoliisin ja siviilitiedustelun ohjaukseen osallistuminen sekä valvontaan liittyvät kysymykset. 

Esityksen sisältö

Esitys sisältää kriittisten toimijoiden häiriönsietokyvystä annetun direktiivin (CER-direktiivi) kansalliseen toimeenpanoon liittyviä näkökulmia. Mitä uutta direktiivi tuo ja miten sen toimeenpanoon liittyy yhteys  varautumiseen ja kansallisen turvallisuuden näkökulmaan. Hallitusohjelman tavoitteena on, että kansallista turvallisuutta ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistetaan.
 

Poliisitarkastaja Tuomas Pöyhönen

poliisihallitus

Tuomas Pöyhönen työskentelee Poliisihallituksessa rikostorjunnan vastuualueella ja hänen työtehtäviinsä kuuluvat keskeisesti ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden, katujengirikollisuuden ja nuorisorikollisuuden torjunnan suunnittelu, kehittäminen ja ohjaaminen, PTR-yhteistyön kehittäminen ja edistäminen sekä salaisten pakkokeinojen- ja tiedonhankintakeinojen käytön seuraaminen, kehittäminen ja ohjaaminen valtakunnallisetsi poliisiyksiköiden suuntaan.

Tutkija Petri Danielsson, KRP

Petri Danielsson toimii tutkijana Keskusrikospoliisin strategisen analyysin toiminnossa. Danielssonin vastuualueelle kuuluu rikollisverkostoihin, erityisesti katujengeihin liittyvä analyysi.

 

 

 

Esityksen sisältö

Nuorten vakavassa rikollisuudessa ja jengirikollisuudessa on poliisin havaintojen mukaan tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Esitysten aiheina ovat poliisin toimenpiteet ja tilannekuvatyö nuorten väkivaltarikollisuuden ja katujengirikollisuuden torjumiseksi niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Esityksissä tarkastellaan nuoriso- ja katujengirikollisuuden kehitystä ja piirteitä sekä näiden rikosilmiöiden eroja ja yhtymäkohtia. Lisäksi arvioidaan havaitun kehityksen taustatekijöitä sekä erilaisia näkökulmia ja ratkaisuja nuoriso- ja jengirikollisuuden torjuntaan.

Kommenttipuheenvuoro:
Rikosylikomisario Pälvi Suokas
Lapin poliisilaitos

Pälvi Suokas on tehnyt pitkän uran poliisissa. Tällä hetkellä hän toimii Lapin poliisilaitoksella Rikostorjuntasektorin johtajana. Aiemmin urallaan hän on työskennellyt mm. tutkinnan eri tehtävissä (ajoneuvorikokset, huumeet, järjestäytynyt rikollisuus), lähipoliisina sekä Ankkuritoiminnan että muissa esimiestehtävissä.

Neuvotteleva virkamies Saija Järvinen
Oikeusministeriö

Saija Järvinen työskentelee oikeusministeriössä rikoksentorjuntaan ja erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvien kysymysten parissa.

 

 

 

 

 

 

Sosiaalineuvos Marjo Malja
Sosiaali- ja terveysministeriö

Marjo Malja työskentelee sosiaalineuvoksena sosiaali- ja terveysministeriössä. Hän on pitkän linjan sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, jonka tehtäviin kuuluu tällä hetkellä erityisesti lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ, mukaan lukien nuorten katu- ja jengiväkivallan vastainen työ. Marjo Malja on myös poikkihallinnollisen, kansallisen Väkivallaton lapsuus –suunnitelman ohjausryhmän puheenjohtaja sekä toimii Euroopan neuvostossa lapsen oikeuksien johtokomiteassa.

Esityksen sisältö

Esitellään nuorisorikollisuutta, nuorten vakavaa väkivaltaa ja katujengirikollisuutta ehkäisevien kansallisten ohjelmien keskeisiä toimia ja rahoitusmahdollisuuksia, joilla pyritään tukemaan esimerkiksi moniammatillista yhteistyötä kunnissa ja hyvinvointialueilla.

Projektipäällikkö Jonna Laitonen, THL

Jonna Laitonen YTM työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella projektipäällikkönä nuorten katuväkivaltaa ennaltaehkäisevässä ja turvallisuutta lisäävässä Turvalliset kadut -kokonaisuudessa. Jonna Laitonen on sosiaalialan ammattilainen ja erityisenä osaamisena hänellä on väkivaltatyö ja lastensuojelu sekä moniammatillinen poikkihallinnollinen työote. Jonna Laitonen on muu muassa ollut kehittämässä moniammatilliseen työhön perustuvaa Ankkurimallia Hämeenlinnassa 2000-luvun puolivälissä.  

 

Neuvotteleva virkamies Saija Järvinen
Oikeusministeriö

Saija Järvinen työskentelee oikeusministeriössä rikoksentorjuntaan ja erityisesti nuoriso- ja jengirikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan liittyvien kysymysten parissa.

 

 

 

 

 

 

Kommenttipuheenvuoro
Projektipäällikkö Mari Kaltemaa-Uurtamo. VASA 2-hanke, Lapin hyvinvointialue

Projektipäällikkö Mari Kaltemaa-Uurtamo, Lapin hyvinvointialue, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus; VASA 2-hanke (RRP)
Projektipäällikkö Mari Kaltemaa-Uurtamo YTM vastaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyvässä Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle VASA 2-hankkeessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämisosuudesta Lapissa. Kehittämisen kohteena on useita monialaisia toimintamalleja, joilla pyritään parantamaan lappilaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta. Toimintamalleissa on mukana mm. Lapin hyvinvointilähete, Arkeen Voimaa ja Arjen turvan kokonaisuuteen kuuluvat viranomaismallit; Ankkuri, Hoito syytteen sijaan ja MARAK.
 

Tutkijatohtori Markus Kaakinen,  Helsingin yliopisto / Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen (YTT) toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopistossa ja yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimuksensa liittyy nuorten rikos- ja riskikäyttäytymiseen sekä rikoksentorjunnan arviointiin.

Johtaja Teija Tiilikainen, Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus
@HybridCoE

Teija Tiilikainen on Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja. Hän oli Ulkopoliittisen instituutin johtajana vuosina 2010-2019 ja on ollut Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja vuosina 2003-2009. 

 

 

 

 

 

 

Esityksen sisältö

Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne on epävakaampi kuin vuosikymmeniin. Suurvaltojen välinen kilpailu johtajuudesta kiristyy ja saa alati aggressiivisempia muotoja. Valtioiden etuja ajetaan nyt tavalla, joka hälventää sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajan ja tekee myös  kansalaisista ja kansalaisyhteiskunnista suurvaltapolitiikan maalitauluja. Tavanomaisista välineistä poikkeavat hybridiuhat ovat arkipäiväistyneet myös Suomessa. Tilanne vaatii meiltä uudenlaista kriisinsietokykyä sekä parempaa ja yhteisempää tilannetietoisuutta ja nopeampaa kykyä reagoida alati muuttuviin uhkiin. Tässä varautumisessa sekä kansallinen että kansainvälinen yhteistyö tulee virittää uudelle aaltopituudelle.