Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma 2023
Puhujaesittelyt ja esitysten sisältö
Perjantai 26.5.2023
Esityksen sisältö
CERV-rahoitusohjelmassa (Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot) on tarjolla runsaasti rahoitusmahdollisuuksia mm. kansalaisjärjestöjen, viranomaisten, kuntatoimijoiden, korkeakoulujen ja tutkimuslaitoksien hankkeille. Puheenvuorossa kerromme ohjelman perustiedot ja neuvomme kuinka rahoitusta voi hakea. Mukana on myös rahoitusta saaneen hankkeen esittely.
Hankepäällikkö Juha Nieminen, oikeusministeriö
Juha Nieminen toimii EU:n Kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot –rahoitusohjelman (CERV) kansallisen yhteyspisteen hankepäällikkönä oikeusministeriössä. CERV-ohjelman keskeinen tavoite on suojella ja edistää Euroopan unionin arvoja ja oikeuksia. Ohjelmalla tuetaan mm. kansalaisjärjestöjä, viranomaisia, koulutusinstituutioita, tutkimuslaitoksia ja kuntatoimijoita.
Sosiaalineuvos Marjo Malja, sosiaali- ja terveysministeriö
Twitter: @MarjoMalja
Sosiaalineuvos Marjo Malja työskentelee sosiaali- ja terveysministeriön turvallisuus- ja terveysosastolla. Maljan vastuualueisiin kuuluu muun muassa lapsiin kohdistuvan väkivallan vastainen työ ml. Barnahus-työ ja monialainen yhteistyö tällä alueella.
Erityisasiantuntija Saija Sambou, oikeusministeriö
Twitter: @SaijaSambou
Erityisasiantuntija Saija Sambou työskentelee oikeusministeriössä vastuualueinaan muun muassa nuorisorikollisuuden ehkäiseminen sekä monialaisen yhteistyön kehittäminen toistuvasti ja vakavia rikoksia tekevien nuorten toimintamallissa.
Esityksen sisältö
Nuorten kohtaaminen ja monialainen yhteistyö synnyttävät luottamusta ja lisäävät turvallisuutta Hansakorttelissa
Lauri Takkinen, turvallisuus- ja laatupäällikkö, Hansakortteli
Lauri Takkinen työskentelee Turun Hansakorttelin turvallisuus- ja laatupäällikkönä. Hän on työskennellyt kauppakeskusturvallisuuden parissa yli kymmenen vuotta.
Kirsi Kojonkoski, kehittämispäällikkö, Valo-Valmennusyhdistys ry
Kehittämispäällikkö Kirsi Kojonkoski Valo-Valmennusyhdistyksestä vastaa Varsinais-Suomen nuorten palveluiden kokonaisuudesta. Hän osallistuu myös valtakunnallisella sekä kansainvälisellä tasolla nuorierityiseen kehittämistyöhön. Hänen työtään ohjaavina arvoina ovat inhimillisyys, vastuullisuus, vaikuttavuus ja yhdessä onnistuminen.
.
Esityksen sisältö
Kansallisessa riskiarviossa tarkastellaan kriisinsietokykyä ja varautumista edellyttäviä äkillisesti kehittyviä häiriötilanteita ja uhkamalleja. Puheenvuorossaan Kurunsaari esittelee keväällä 2023 julkaistua kansallista riskiarviota – miten ja miksi se laaditaan sekä mitkä ovat tunnistetut riskit?
Laaja-alaisessa yhteistyössä päivitetty kansallinen riskiarvio toimii varautumisen tukena ja sitä täydentävät alueelliset riskiarviot. Säännöllisesti laadittavat riskiarviot ovat osa normaalia varautumistyötä, jossa pyritään tunnistamaan mahdollisia riskejä ja ennakoimaan niiden vaikutuksia yhteiskuntaan.
Erityisasiantuntija Anni Kurunsaari, sisäministeriö
Erityisasiantuntija Anni Kurunsaari työskentelee sisäministeriön pelastusosastolla varautumiseen, kuten kansallisen ja alueellisten riskiarvioiden kehittämiseen, liittyvissä tehtävissä.
Esityksen sisältö
Viime vuosina Kiinaan liittyvät turvallisuusuhat ovat saaneet yhä enemmän huomiota myös julkisuudessa. Maan haluttomuus tuomita Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä toistuvat Taiwanin asemaan liittyvät julkiset kommentit ovat kasvattanut keskustelun intensiteettiä. Kuinka riippuvainen Suomi on Kiinasta? Ja millainen toimija Kiina ylipäätään on Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta?
Erikoistutkija Teemu Naarajärvi, Suojelupoliisi
Esityksen sisältö
Puheenvuorossa Pitkäniitty käsittelee rajaturvallisuuden ajankohtaisia uhkia ja mitä keinoja meillä on vastata niihin.
Yksikönpäällikkö Matti Pitkäniitty, Rajavartiolaitos
Twitter-tili: @MPitkaniitty
Matti Pitkäniitty toimii Rajavartiolaitoksen esikunnassa kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkönä. Rajavartiolaitoksen esikunta toimii samalla Sisäministeriön Rajavartio-osastona. Pitkäniitty on työskennellyt myös EU-asioiden parissa sekä Suomessa että Suomen Pysyvässä EU-edustustossa Brysselissä. Hän on työskennellyt Rajavartiolaitoksen palveluksessa vuodesta 1997. Virkaurallaan hän on palvellut muun muassa Kaakkois-Suomen ja Pohjois-Karjalan rajavartiostoissa sekä Raja- ja merivartiokoululla.
Esityksen sisältö
Sisäministeriön Sentimentti-tietopohja keskittyy väestön turvallisuuden tunteen mittaamiseen, seurantaan ja ennakointiin.
Erityisasiantuntija Sini Erhotz, sisäministeriö
Twitter: @SErholtz
Erityisasiantuntija Sini Erholtz työskentelee erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen ja vaikuttamiseen liittyvän tutkimuksen ja kehittämisen parissa. Nämä ulottuvuudet konkretisoituvat Maailman paras turvallisuuden tunne -kokonaisuudessa, joka keskittyy väestön turvallisuuden tunteen mittaamiseen, seurantaan ja ennakointiin.
Esityksen sisältö
Turvallinen asuinalue on ikääntyneiden itsenäisen elämän ja kotona asumisen kulmakivi. Turvalliseksi koetussa ympäristössä uskalletaan lähteä ulos asioimaan, tapaamaan tuttuja, harrastamaan ja ulkoilemaan. Tarve ikäturvallisille asuinalueille kasvaa väestön vanhetessa. Puheenvuorossa käydään läpi ikääntyneiden turvallisuuteen asuinalueilla liittyviä tekijöitä, ikääntyneiden turvallisuuteen liittyviä riskejä, riskien ratkaisuksi kehitettyjä ratkaisuja sekä keinoja, miten ikääntyneitä ja erityisesti muistisairauksista johtuvia haasteita voidaan huomioida asuinalueiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa.
Vanhempi tutkija Erja Rappe, Ikäinstituutti
Twitter: @RappeErja
Vanhempi tutkija Erja Rappe työskentelee Ikäinstituutissa sekä dosenttiopettajana Helsingin yliopistossa. Hän on perehtynyt ikääntyneiden ympäristöihin ja asumiseen, erityisesti ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä tukevien ikä- ja muistiystävällisten asuinympäristöjen kehittämiseen. Rappe on sisäisen turvallisuuden asiantuntijaverkoston jäsen ja toimii Ikääntyneiden turvallisuus asuinalueilla -työryhmän puheenjohtajana.
Projektikoordinaattori Suvi Fried, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry
tw @suvifried
Projektikoordinaattori Suvi Fried on turvallisuuteen perehtynyt sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija ja gerontologi. Fried on työskennellyt Tampereen yliopiston terveystieteen laitoksella, vanhusalan järjestöissä ja toimii tällä hetkellä projektikoordinaattorina SPEKissä. Hänen viimeaikaisit julkaisut ovat käsitelleet hoitolaitosten poistumisturvallisuusselvitysten laatimista ja toimintarajoitteisten ihmisten kotona asumisen turvallisuutta.
Toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppala, Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistys
@MinnaHuhtamaki
Minna Huhtamäki-Kuoppala on Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja. Yhdistyksen Etelä-Pohjanmaan Muistiluotsin ja Muisti mukana menossa -hankkeen kautta tuetaan ja mahdollistetaan muistisairaiden ja läheisten osallistumista, tiedon saantia ja neuvontaa sekä aivoterveyden edistämistä alueella. Huhtamäki-Kuoppala on työskennellyt "muistiasioiden" parissa 30 vuotta. Yhdistys on ollut 35 vuotta neuvomassa ja tukemassa muistisairaiden ja heidän läheistensä arjen sujuvuutta ja rakentamassa eteläpohjalaista muistisairaiden palveluketjua yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa.
Esityksen sisältö
Keskustelu maahanmuutosta koetaan usein vaikeaksi. Sitä kuvataan jännitteiseksi ja ulossulkevaksi. Kuitenkin keskustelu ja vuoropuhelu – dialogi – on vahvan demokratian perusedellytys. Demokraattinen päätöksenteko ja yhteiskunnan toimivuus edellyttävät dialogia vaikeistakin aiheista. Puheenvuorossa Salgado ja Rundgren kertovat syksyn 2022 aikana järjestetystä Maahanmuuttodialogit -keskustelusarjasta, joka järjestettiin osana kansallisten dialogien -konseptia.
Palvelumuotoilija Mariana Salgado, sisäministeriö
Twitter: @Salgado
Mariana Salgado työskentelee maahanmuuton palvelumuotoilijana sisäministeriössä. Hän on työskennellyt maahanmuuton parissa 10 vuotta ja kansalaiset sekä osallisuus ovat olleet hänen pääkiinnostuksensa kohteita. Maahanmuuttodialogit on esimerkki siitä, miten voimme kuulla eri ihmisryhmiä ja sen perusteella tukea viranomaisten päätöksen tekoa ja lainsäädäntöä.
Erityisasiantuntija Anna Rundgren, sisäministeriö
Twitteri: @AnnaRundgren
Anna Rundgren työskentelee maahanmuuton erityisasiantuntijana sisäministeriössä. Viime vuosina hän on edistänyt etenkin moniäänisen ja osallistuvan maahanmuuttopolitiikan valmistelua valtionhallinnossa, josta maahanmuuttodialogit on hieno esimerkki.
Esityksen sisältö
Turvallisuustapahtuman osallistujista muodostetut tiimit ovat ratkoneet Rauhalan kunnan paikallista kriisiä edellisestä päivästä lähtien. On aika katsoa, minkälaisiin ratkaisuihin tiimit ovat päätyneet. Tapahtumayleisö pääsee osaltaan vaikuttamaan voittajaehdotusten valintaan. Tärkeää on myös reflektoida, mitä tunteita simulaation suorittaminen on herättänyt.
Palvelumuotoilija Pia Laulainen, sisäministeriö
Twitter: @LaulainenPia
Pia Laulainen työskentelee sisäministeriössä palvelumuotoilijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa sisäisten prosessien, prosessiin liittyvien käytäntöjen ja työvälineiden sekä sisäisen turvallisuuden portaalin TUOVIn kehittäminen. Laulainen innostuu erityisesti tutkimuksen tekemisestä, asiakastiedon tiivistämisestä ja mahdollisimman järkevien ratkaisujen löytämisestä.
Erityisasiantuntija Salla Huikuri, sisäministeriö
Salla Huikuri toimii sisäministeriössä erityisasiantuntijana. Hän johtaa Euroopan laajuista ARICA-konsortiota, joka kehittää poliisin teknisiä valmiuksia vastata lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan pimeässä verkossa. Lisäksi hän toimii sisäministeriön TKI-toiminnan tiimissä ja sen muiden Horisontti-projektien parissa.
Esityksen sisältö
Vaalit, Suomen tuki Ukrainalle ja NATO-jäsenyys, maahanmuutto… Isot aiheet synnyttävät keskustelua mutta myös avointa keskustelua vääristävää häirintää. Pahansuovat toimijat harhauttavat valheilla ja osatotuuksilla. Informaatiovaikuttaminen osuu ensin yksilöön vaikka lopullisena kohteena olisikin yhteiskunnan toimivuus. Mitä keinoja tavallisella ihmisellä ja viranomaisella on suojella informaatioympäristöään?
Johtava asiantuntija Antti Sillanpää, Huoltovarmuuskeskus
Twitter: @AnttiSillan
Johtava asiantuntija Antti Sillanpää työskentelee Huoltovarmuuskeskuksessa informaatioturvallisuuteen ja -resilienssin parissa. Hän siirtyi Huoltovarmuuskeskukseen Turvallisuuskomitean sihteeristöstä. Siellä hänen vastuualueisiin kuuluivat informaatiovaikuttaminen, kyber- ja hybridiasiat. Vuosina 2015-2018 Sillanpää oli Suomen edustajana NATOn strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa (NATO StratCom COE) Riiassa, Latviassa.