Ohjelmakaista: Yhteistyö ja ratkaisut

Torstai 25.5.2023
 

Case: Sisäasiainhallinnon ennakoinnin kehittäminen – Miten tulevaisuustyö on muuttanut toimintaa? 

Erityisasiantuntija Leena Seitovirta sisäministeriöstä esitteli sisäministeriön hallinnonalalla tehtävää ennakointityötä Kohti yhteistä strategista ennakoinnin mallia -kehittämishankkeen kautta. Hankkeessa rakennettiin uusi ennakointimalli, jonka mukaan strategista ennakointitoimintaa tullaan tekemään kolmella eri tasolla: lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Uutta mallia on jo hyödynnetty laajasti kaikilla eri tasoilla (lyhyen aikavälin skenaariot, trendikortit, keskipitkän aikavälin ”must win battles”, hallinnonalan tulevaisuuskuva vuoteen 2035). Työtä on tehty laajassa valmisteluryhmässä, jolloin mukana olleet toimijat ovat kokeneet itsekin oppineensa ja saaneensa sitä kautta uutta ajateltavaa omiin organisaatioihinsa. 

Erityisasiantuntija Leena Seitovirta pp-esitys

Case Seinäjoki: Uusi työkalu kuntien ja alueiden turvallisuussuunnitteluun

Sisäisen turvallisuuden Tuovi –portaalista löytyvä turvallisuussuunnittelun työkalu avustaa kunnallisen turvallisuussuunnitelman laatimisessa.  Työkalu esittelee turvallisuussuunnitelman laatimisen eri vaiheet ja tarjoaa taustatietoa työn eri vaiheiden sisällöstä. Työkalun pilotointi käynnistyi helmikuussa 2023 ja siihen osallistui neljä kuntaa. Pilotin tarkoituksena on kehittää työkalun sisältöä ja käytettävyyttä. Työkalu on kuntien ja hyvinvointialueiden käytettävissä veloituksetta. 

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Markus Alanko esitteli uutta turvallisuussuunnittelun työkalua kuntien turvallisuussuunnitteluun. Työkalun tavoitteena on tukea paikallista turvallisuustyötä ja kannustaa alueelliseen yhteistyöhön. Työkalun kehittämiseen on osallistunut sisäisen turvallisuuden strategian alla perustettu Paikallisen turvallisuustyön kehittämistarpeet –painopisteryhmä. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat erityisesti pienet ja keskisuuret kunnat, joissa turvallisuussuunnitelmaa ei ole laadittu tai edellisestä on jo kulunut aikaa. Case esimerkkinä käytiin läpi Seinäjoen kunnan turvallisuussuunnitelma. 

Erityisasiantuntija Markus Alanko pp-esitys

Seinäjoen kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen esitteli Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnittelua ja työkalun käyttöä sen tukena. Turvallisuussuunnittelun lähtökohtana ovat olleet paikallisesti tunnistetut turvallisuusongelmat ja niihin puuttuminen suunnitelmallisesti. Työ käynnistyi huhtikuussa 2023 rikoksentorjuntaneuvoston pohjaan perustuvalla turvallisuuskyselyllä, johon oli lisätty kysymyksiä Seinäjokea koskevista asioista ja ilmiöistä (kyberuhka, ilmastonmuutos, vastuuton liikennekäyttäytyminen. Kyselyn avulla selvitettiin asukkaiden näkemyksiä siitä, mistä turvattomuus aiheutuu. Asukkaiden oli myös mahdollista tehdä turvallisuutta parantavia ehdotuksia. 

Hallintojohtaja Jari Jokinen pp-esitys

Seinäjoen kaupungin turvallisuussuunnitelman painopistealueet ovat: liikkumisturvallisuus, syrjäytyminen, päihteet, väkivalta, työ- ja opiskeluturvallisuus, kyberturvallisuus. Suunnitelma etenee päätöksentekoon kesäkuussa 2023.

Tutkijan tuokio: Teknologia apuna luonnonkatastrofeihin varautumisessa

Kainuun pelastuslaitos kehittää toimintaansa EU-rahoitteisten projektien avulla. Näiden projektien avulla voidaan kohdistaa sekä henkilöresursseja, että tehdä kalustohankintoja toiminnan kehittämiseen.

Kainuun pelastuslaitoksen apulaispalopäällikkö Jaakko Schroderus esitteli Kainuun pelastuslaitoksen toimintaa ja kertoi kolmesta EU-hankkeesta, joihin pelastuslaitos on osallistunut. 
•    FASTER “First responder advanced technologies for safe and efficient emergency response”
•    DECIDO “Evidence and cloud for more informed and effective policies” 
•    TEMA “First responder advanced technologies for safe and efficient emergency response” 

Kainuun pelastuslaitos on hyötynyt EU-hankkeisiin osallistumisesta konkreettisesti. Luonnonkatastrofeihin varautumista käsitelleet pilotit olivat Suomen Kajaanissa tapahtunut metsäpalo, Keski-Euroopassa tapahtunut tulvatilanne, Kreikassa tapahtunut tulvatilanne ja maastopalo Italian Sardiniassa. Teknologia otettiin avuksi näissä kaikissa em. piloteissa.

Apulaispalopäällikkö Jaakko Schroderus pp-esitys

Tekoälyn aiheuttama murros ja vaikutukset turvallisuuteen

Tekoälyavusteiseen toimintaan kohdistuu valtavia odotuksia. Lupausten mukaan elinkeinoelämän, viranomaistoiminnan ja kansalaisten arjen vakuutetaan muuttuvan sen ansiosta muun muassa entistä turvallisemmaksi. Lupauksia luonnosteltaessa on tarkasteltava myös tavoitteiden saavuttamisen varjopuolta.

Professori Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta pohti esityksessään mm. mitä tekoäly on, millaisia kehitysnäkymiä ja uhkakuvia on olemassa, kuinka tekoäly toimii turvallisuuden tukena - ja sen heikentäjä sekä lopuksi pohdintaa siitä, mikä neuvoksi?

Tekoäly on nopeuttanut prosesseja, mutta aina se ei tehosta toimintaa. Prosessit saattavat muuttua läpinäkymättömiksi. Palveluiden automatisoiminen voi tehdä asioiden hoitamisesta lähes mahdotonta ja sopivan laitteen puuttuminen sulkee palveluiden ja yhteyksien ulkopuolelle. Jokaisen on jatkuvasti opeteltava uusia taitoja. On luotu itsepalveluyhteiskunta. Tekoäly on ihmisen luoma apuväline, jonka kehittämisestä ja käytöstä me ihmiset olemme vastuussa. Eettisesti kestävä tekoäly on keskeinen yhteiskunnan turvallisuustekijä.

Professori Jaana Hallamaa pp-esitys

Perjantai 26.5.2023

Ohjelmakaista: Yhteistyö ja ratkaisut

Rahoitusmahdollisuuksia turvallisuustyölle ja monille ja muille teemoille: EU:n kansalaisuus, tasa-arvo, perusoikeudet ja arvot – rahoitusohjelma

Oikeusministeriön hankepäällikkö Juha Nieminen esitteli EU:n kansalaisuutta, tasa-arvoa, perusoikeuksia ja arvoja koskeva rahoitusohjelmaa (CERV). Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää unionin perusoikeuksia ja arvoja oikeuksiin perustuvan, demokraattisen, tasa-arvoisen, osallistavan ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuvan yhteiskunnan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen. Rahoitus ohjelmakaudelle 2021-2027 on 1,56 miljardia euroa. Kohderyhmät ovat erityisesti kansalaisjärjestöjä, mutta myös julkisen sektorin toimijat valtio/kunta/alueelliset voittoa tavoittelemattomat yhteisöt esim. kirjastot, kansalaisopistot sekä koulutus- ja tutkimuslaitokset. Suomen yhteyspisteen CERV-verkkosivut ovat osoitteessa https://oikeusministerio.fi/cerv-rahoitusohjelma

Hankepäällikkö Juha Nieminen pp-esitys

HEUNIn hankehallinto- ja talousasiantuntija Ieva Silinevica esitteli pakkoavioliittoja käsittelevää EASY-hanketta (EASY – “It is never easy to talk about this” – Increasing dialogue, awareness, and victim-centred support for victims of forced marriages). 

Hankkeen kohderyhmänä ovat ensisijaisesti naiset ja yli 14-vuotiaat tytöt, jotka ovat joutuneet tai vaarassa joutua pakkoavioliiton uhriksi; sekä viranomaiset ja muut ammattilaiset, jotka saattavat työssään kohdata pakkoavioliiton uhreja (poliisit, maahanmuuttoviranomaiset, sosiaali- ja nuorisotyöntekijät, opettajat ja järjestöjen edustajat). 

Kaksivuotinen hanke käynnistyi maaliskuussa 2023. Hankkeen koordinaattorina toimii Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) ja kumppaneina on Lleidan yliopisto (ES), Associació Valentes I Acompanyades (ES), Solwodi (DE), Immigrant Council of Ireland (IE). Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 450 000 euroa.

Hankehallinto- ja talousasiantuntija Ieva Silinevica pp-esitys

Katu- ja nuorisojengit – ehkäisemistä ja irrottautumista tukevat ajankohtaiset toimet

 

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Saija Sambou ja sosiaalineuvos Marjo Malja sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoivat Suomen nuorten rikollisuudesta ja jengien tilanteesta. Nuorten tekemät rikokset ovat yleisesti ottaen vähentyneet, mutta vuoden 2015 jälkeen erityisesti alle 15 -vuotiaiden tekemät vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet. Rikokset kohdistuvat valtaosin toisiin alaikäisiin henkilöihin. Yhä useampaan nuorten väkivaltarikokseen liittyy teräaseita, nöyryyttämistä ja videoiden jakamista sosiaalisessa mediassa. Rikokset keskittyvät pienelle osalle nuoria, joilla paljon riskitekijöitä taustalla. 

Väkivallan ja rikosten ehkäisytyötä tehdään kolmella tasolla: 
1)    koko väestöön kohdistuvin ennaltaehkäisevin toimin (primääripreventio), 
2)    riskiyksilöihin tai -ryhmiin kohdistuvalla varhaisella puuttumisella (sekundääripreventio) ja 
3)    rikosten uusimisen ehkäisyllä (tertiääripreventio). 

Toistuvasti ja vakavia rikoksia tekeville nuorille on tarjolla toimintamalli; koordinoitu, intensiivinen ja pitkäjänteinen moniammatillisen tiimin tarjoama tuki rikos- ja päihdekierteen katkaisemiseksi (myös perheelle vanhemmuuden tuki). 

Esityksessä korostettiin tarvetta kokonaisvaltaisen vastuu ottamisesta nuoren tilanteessa. Nuoren ja hänen tarpeiden tulee olla keskiössä. Tukena on moniammatillinen tiimi ja vastuutyöntekijä kulkee koko ajan nuoren rinnalla.

Oikeusministeriö yhteistyössä muiden toimijoiden (OKM, SM, STM, VM, Kuntaliitto, hyte-alueet) kanssa valmistelee rikoksentorjunnan uudelleen organisointia kansallisesti ja hyvinvointialueita tukemaan sekä toimenpideohjelmaa. Raportti ja työryhmän ehdotus julkaistaan kesäkuussa 2023.

Erityisasiantuntija Saija Sambou ja sosiaalineuvos Marjo Malja pp-esitys

Case: Ennaltaehkäisevä nuorisotyö kauppakeskusympäristössä

Turun Hansakorttelin turvallisuus- ja laatupäällikkö Lauri Takkinen ja Valo-Valmennusyhdistyksen kehittämispäällikkö Kirsi Kojonkoski esittelivät Turun keskustan kauppakeskus Hansassa tapahtuvaa nuorisotyötä. Lähtötilanne oli seuraava: Loppuvuodesta 2021 havaittiin Turun ydinkeskustassa paljon nuorten aiheuttamia järjestyshäiriöitä, joihin liittyi toisten nuorten ahdistelua ja varkauksia. Häiriökäyttäytyminen nousi laajasti esiin eri medioissa (Yle ja HS) ja sosiaalisen median kanavissa alkuvuodesta 2022. Esiin nousi mm. huoli siitä, onko liikkuminen Hansakorttelissa ja Turun keskustassa turvallista.

Tilanteen ratkaisemiseksi valittiin ennaltaehkäisevä näkökulma, avoimuus ja moniammatillinen yhteistyö. Sen sijaan, että nuoret häädettäisiin pois Hansakorttelista, ryhdyttiin tukemaan ajatusta, että Hansakortteli on paikka, jossa on tilaa kaikille. Häiriökäytöksellä oireilevat nuoret tarvitsevat tukea ja monialaista sekä tiivistä yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Esiin nostettiin ilmiöitä, jotka näkyvät nuorten pahoinvointina. Nämä ilmiöt eivät kosketa vain Hansakorttelia tai Turun ydinkeskustaa vaan kaikkia yhteiskunnassamme. 

Valo-Valmennusyhdistys on tuottanut palvelua nuorisotoiminnan muodossa Turun kaupungille v. 2020–2023. Hansan nuorisotilassa on kolme vakituista ohjaajaa + harjoittelijoita. Nuorisotilassa on tarjolla biljardia, pingistä, videopelejä, pöytäfutista, kortti- ja lautapelejä, ruuanlaittoa, musiikkia, harrastuskokeiluja ja retkiä, keskusteluja muiden nuorten sekä tilan ohjaajien kanssa, ja mahdollisuus palveluohjaukseen. Nuorten mielipiteet ovat tärkeitä toiminnan kehittämisessä. Päivittäin nuorisotilassa käy 40-70 nuorta. Viikoittaista yhteistyötä tehdään esim. järjestyksenvalvojien, poliisin ja etsivän nuorisotyön kanssa. Järjestyksenvalvojat käyvät juttelemassa ohjaajien ja nuorten kanssa, jolloin tullaan tutuiksi ja kynnys pyytää apua ja olla yhteydessä madaltuu. Yhteistyön avulla viranomaisvastaisuus vähentyy ja nuorilla on mahdollisuus myös palveluohjaukseen. Häiriökäytökseen puututaan sen vaatimalla tavalla. Nuorten käyttäytymisen voidaan katsoa hieman rauhoittuneen Turun keskustan Hansa-kauppakeskuksessa.

Turvallisuus- ja laatupäällikkö Lauri Takkinen ja kehittämispäällikkö Kirsi Kojonkoski pp-esitys