Torstai 25.5.2023
Ohjelmakaista: Ihmiset ja yhteisöt
Pelikonsolista poliisin työväline?
Tänä päivänä lähes jokainen nuori on sosiaalisessa mediassa ja eri sovellukset valtaavat jatkuvasti alaa nuorten arjessa. Monet nuoret ovat läsnä myös digipelien pelaajien keskustelukanavissa, kuten Discord ja Twitch. Näillä foorumeilla esiintyy monenlaista rikollisuutta ja rikosten valmistelua. Osa tästä on nuorten välistä; osa liittyy ammattimaiseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole tavoitettavissa näillä foorumeilla. Voisiko tämä olla mahdollista ja jos niin miksi ja miten?
Tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen Poliisiammattikorkeakoulusta esitteli hankkeen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa polisiin osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen nykytilaa. Esityksessä korostui se, että some toimii hyvänä väylänä poliisin tiedottamisessa, vaikka siinä onkin riski maalittamiselle ja mahdollisuus ruokkia politisoituvaa vastakkainasettelua. Keskustelualustoja on suuri määrä, joten resurssit pitää osata kohdentaa oikein. Koska keskustelua käydään netissä joka tapauksessa, ei poliisi voi jäädä ulkopuolelle, vaan osallistuminen on tärkeää. Tietoa on paljon, mutta se ei aina ole riittävän jäsenneltyä tai analysoitua. Polisiin viestintä on ollut pääosion onnistunutta ja polisiin oma somevaikuttaja on suosittu. Esimerkit Hollannista ja Skotlannista ovat inspiroineet myös Suomen poliisia kehittämään ennalta ehkäisevää poliisitoimintaa pelialustoilla.
Tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen pp-esitys
Digitaaliset kaksoset ja sisäinen turvallisuus
Tutkija Marko Juutinen Poliisiammattikorkeakoulusta esitteli vuonna 2022 käynnistettyä Polamkin digikaksoshanketta. Digikaksosen avulla tutkitaan, miten viranomaistoimintaa voidaan kehittää ja toimivalmiuksia edistää digitalisoituvassa yhteiskunnassa.
Digitaalinen kaksonen viittaa todellisen tai suunnitellun prosessin tai tuotteen mallintamiseen digitaalisesti, ja siihen kuuluu olennaisesti fyysisen ja digitaalisen välinen vuorovaikutus. Digitaalisia kaksosia voidaan käyttää tekniikassa ja tuotannossa (esim. ilmailu, maatalous), yhteiskunnassa (kaupunkisuunnittelu, energiatehokkuus, koulutus) ja turvallisuusjohtamisessa (valvonta, rikosten ennaltaehkäisy). Polamkin Digital Twin –hanke toteuttaa Polamkin harjoituskaupungista digitaalisen kaksosen. Tavoitteena on mahdollistaa poliisin ja muiden turvallisuusorganisaatioiden koulutus kehitystyön tueksi. Digitaalinen kaksonen toteutetaan monien eri kumppanien kanssa (esim. pelastusopisto, puolustusvoimat, rajavartio ja toimittajat). Digitaalisen kaksosen avulla nostetaan turvallisuussuunnitelmien ja varautumisen tasoa, hyödynnetään digitaalista forensiikkaa, lisätään moniviranomaistoimintaa ja parannetaan tilannekuvaa kenttätoiminnasta ja johtamisesta. Tavoitteena myös koulutuksen laadun parantaminen sekä kyvykkyyden lisääminen digitaalisissa kaksosissa toimimiseksi.
Tutkija Marko Juutinen pp-esitys
Mikä edistää vaikuttavuutta? Oppeja Nuoret ja rikollisuus –sivuston kehitystyöstä
Sisäministeriön asiantuntija Eeva Koivunen kertoi uudesta tammikuussa avatusta nuorille suunnatusta nuoretjarikollisuus.fi-verkkopalvelusta. Suurin osa nuorten kohtaamasta rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon eikä näy tilastoissa.
”Nuoret ja rikollisuus” on uusi palvelu ja toiminnallinen sivusto, joka on suunnattu 12-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Sivuston tarkoituksena on edistää lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden rikosten ilmituloa ja sitä kautta heidän pääsyään avun piiriin. Sivuston on kehittänyt sisäministeriö yhdessä poliisin kanssa, ja sen yhteistyökumppaneina ovat Rikosuhripäivystys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuorten netti, Nuorten Exit sekä Sekasin-chat. Kehittämistyössä hyödynnettiin nuorisopaneeleita ja visuaalinen ilme suunniteltiin 12-18-vuotiaille.
Palaute sivustosta on ollut hyvää: se vastaa hyvin nuorten tiedon tarpeeseen. Sivustolla on ollut noin 25 000 kävijää ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ovat kokeneet sen hyödylliseksi. Työn alla ovat ruotsinkieliset sivut, sivuston kehittäminen ja tietopohjan täydentäminen.
Erityisasiantuntija Eeva Koivunen pp-esitys
Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus
Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alussa. Tärkein muutos on, että raiskauksen määritelmä perustuu nyt suostumukseen. Oikeusministeriön Seksuaalirikoslaki.fi-sivustolla vastataan arjen kysymyksiin yhdeksällä kielellä. Myös monet muut viranomaisten ja järjestöjen verkkopalvelut avaavat uudistuksen sisältöä esimerkiksi nuorten näkökulmasta. Mikä on viestinnän merkitys seksuaalirikosten ennaltaehkäisyssä?
Viestintäasiantuntija Riikka Kostiainen oikeusministeriöstä kertoi seksuaalirikoslakiuudistuksen tavoitteista sekä tehostetun viestinnän tarpeesta. Oikeusministeriö ylläpitää seksuaalirikoslaki.fi- verkkosivuja. Puheenvuorossa esiteltiin myös verkkosivuihin liittyvää kansalaisviestintä kampanjaa ja muita hyödyllisiä uutta lakia ja seksuaalirikoksia käsitteleviä tietopaketteja. Viestintä on tärkeä osa rikoksentorjuntatyötä. Vaikuttavaa viestintää tuotetaan tehokkaiden ja kohdennettujen kampanjoiden kautta, jolloin viesti on selkeä ja kampanjan vaikutukset voidaan arvioida.
Viestintäasiantuntija Riikka Kostiainen pp-esitys
Case: Miltä turvallisuus näyttää kouluissa?
Puheenvuorossa käytiin läpi yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan pohjautuvia käytännön toimenpiteitä, ideoita, kehittämisen mahdollisuuksia sekä pohdintoja oppilaitosten turvallisuussuunnitteluun ja turvallisuuskulttuuriin.
Törnävän koulun rehtori Kimmo Rantanen kertoi esityksen alussa näkemyksistään yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta yleisellä tasolla. Tämän jälkeen hän kertoi kouluissa tapahtuvasta käytännön turvallisuustoimista (henkilökunnan kouluttaminen, tarkistus- ja toimenpideluettelot), sekä erilaisista toimintamalleista ja yhteistyöstä. Koulujen väistöalueet syntyvät yleensä tarpeen ilmentyessä. Koulun rehtorin vastuulle kuuluvat mm. pelastussuunnitelman päivitys, henkilöstön ja oppilaiden perehdytys, turvakävelyt, poistumisharjoitukset, kriisisuunnitelmat, suojautuminen, sekä tulvaväistösuunnitelma.
Rehtori Kimmo Rantanen pp-esitys
Perjantai 26.5.2023
Ohjelmakaista: Ihmiset ja yhteisöt
Sentimentillä moniulotteista tietoa eri väestöryhmien turvallisuuden tunteesta
Erityisasiantuntija Sini Erholz sisäministeriöstä kertoi Taloustutkimuksen kanssa kehitetystä Sentimentti-tietotyövälineestä ja sen mahdollisuuksista. Sentimentti tarjoaa kattavan ja monialaisen menetelmän ihmisten turvallisuuden tunteen analysointiin, ennakointiin sekä seurantaan. Sillä voidaan tunnistaa eri väestöryhmien turvallisuuden kokemuksia ja siten vastata entistä hallinnonalan palvelujen kehittämisen tietotarpeisiin sekä arvioida yhdenvertaisuuden toteutumista.
Vuonna 2022 toteutettiin 3 valtakunnallista väestöotantaa toimintaympäristön muutosten vaikutusten seuraamiseksi. Tulosten mukaan turvallisuuden kokemus on kasvanut ja luottamus viranomaisiin on kohonnut huolimatta huolien lisääntymisestä. Eri väestöryhmien välillä on kuitenkin isoja eroja siinä, miten turvallisuuden kokemus ja luottamus viranomaisiin rakentuvat ja jakautuvat. Vastauksissa on myös alueellisia eroja. Maaseudulla ollaan kriittisempiä kuin kaupungeissa liittyen lisääntyvään maahanmuuttoon ja taloudelliseen turvallisuuteen. Lisäksi maaseudulla suhtaudutaan kansainväliseen avunantoon kielteisemmin vaikkakin kokonaisuudessaan kannatus sille ei ole Suomessa laskenut vuoden 2022 aikana.
Suomi ei siis vielä merkitse luottamusyhteiskuntaa kaikille eikä turvallisuuden tunne ole korkea kaikissa väestöryhmissä ja kaikilla alueilla vaikka keskiarvot nousussa ovatkin. Jatkotyössä panostetaankin yhdenvertaisuuden kannalta olennaisiin vaikeasti tavoitettavat ryhmiin, jotka luottavat vähemmän viranomaisiin tai joista keskiarvotarkastelut eivät kerro tarpeeksi. Tärkeää on huomioida, että sama palvelu ja samat viestit eivät takaa samaa lopputulosta kaikille.
Erityisasiantuntija Sini Erholz pp-esitys
Miten parannetaan ikääntyneiden turvallisuutta asuinalueilla?
Vanhempi tutkija Erja Rappe Ikäinstituutista kertoi ikäturvallisen asuinalueen kehittämisen lähtökohtia. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti hyvinvointiturvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen. Lisäksi on syytä puuttua turvallisuusuhkiin ja häiriötekijöiden poistamiseen. Ikääntyneet kohtaavat harvemmin väkivaltaa, mutta pelko voi rajoittaa liikkumista. Turvallisuutta edistetään turvallisuussuunnittelun ohella sosiaali- ja terveyspolitiikalla, ikääntymis-, alue- ja asumispolitiikalla sekä yhdyskuntasuunnittelulla. Erityisen tärkeää on huomioida ikääntyneiden moninaisuus ja erilaiset osallistumisen mahdollisuudet. Tässä keskeiset tekijät ovat liikkumisen turvallisuus ja sosiaalinen turvallisuus.
Projektikoordinaattori Suvi Fried Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä kertoi erilaisista iäkkäiden kohtaamista riskeistä ja niihin varautumisesta monin työvälinein. Yksinasuvien tai toimintakyvyn muutoksen tilanteessa kodin tarkistuslistat tai asuinalueen turvallisuuskävely auttaa hahmottamaan iäkkään ihmisen yksilöllisiä tarpeita sekä tuottamaan turvallisuutta parantavia ratkaisuja.
Etelä-Pohjanmaan Muistiyhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Huhtamäki-Kuoppalan mukaan muistisairaita ihmisiä tulisi osallistaa turvallisuuspalvelujen suunnitteluun. Muistiystävällisyydellä tarkoitetaan ymmärrystä muistisairauksia kohtaan: millaisia haasteita muistisairaudet tuovat sairastuneen ja läheisten elämään ja arkeen. Muistisairailla on sairaudesta huolimatta oikeus omannäköiseen elämään, tukeen ja palveluihin. Muistisairaat voidaan ottaa mukaan esim. asuinympäristökävelyiden ja keskustelutilaisuuksien avulla. Myös yhteistyö paikallisten toimijoiden, yrittäjien ja muistiyhdistysten sekä niiden toimintaryhmien kanssa on tärkeää. Kaikille ikäryhmille kannattaa luoda avoimet palautteenantomahdollisuudet ja muodot – ei vain ”nettikyselyjä”, koska ne voivat olla saavuttamattomissa.
Maahanmuuttodialogit demokratiaa vahvistamassa
Erityisasiantuntija Anna Rundgren ja palvelumuotoilija Mariana Salgado sisäministeriöstä kertoivat syksyllä 2022 toteutetusta maahanmuuttoaiheisesta keskustelusarjasta. Maahanmuuttodialogien tavoitteena oli lisätä eri ihmisten ja ihmisryhmien välillä keskustelua ja ymmärrystä maahanmuutosta. Samalla pyrittiin avartamaan maahanmuuton kokonaiskuvaa erilaisten ja eri elämäntilanteissa elävien Suomeen muuttaneiden ja Suomessa syntyneiden ihmisten kokemusten pohjalta. Dialogeissa tavoiteltiin myös parempaa ymmärrystä siitä, mikä edistää maahan muuttavien kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.
Dialogeihin osallistui noin 700 ihmistä. Keskeisiksi aiheiksi nousivat Suomen kieleen liittyvät haasteet, tarve päästä mukaan ja kuulua itselle merkityksellisiin yhteisöihin, mielekäs työllistyminen ja seuraavan sukupolven kasvattaminen. Keskustelut tekivät näkyväksi, kuinka erilaisissa tilanteissa elävillä maahan muuttaneilla on erilaisia kysymyksiä ja tarpeita, ja siksi myös kotoutumiseen ja osallisuuteen liittyviin ratkaisuihin kaivataan joustavuutta.
Dialogit auttoivat lisäämään eri osapuolin luottamusta maahanmuuton eri puoliin. Yhteinen ymmärrys maahanmuutosta auttaa rakentamaan parempaa lainsäädäntöä, kotoutumispalveluita, yhteisöjä ja arkea Suomessa.
Erityisasiantuntija Anna Rundgren ja palvelumuotoilija Mariana Salgado pp-esitys