Torstai 25.5.2023
Ohjelmakaista: Vakavat ja laajat häiriöt
Miten Suomen osallistuminen kansainväliseen siviilikriisinhallintaan parantaa turvallisuutta kotimaassa? – vai parantaako?
Johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki Kriisinhallintakeskuksesta tarkasteli esityksessään Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisen suuntaviivoja ja pohti miten kriisinhallintaosallistumista tulisi kehittää sen vaikuttavuuden parantamiseksi.
Johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki pp-esitys
Mitä tapahtuu väestönsuojelun saralla? Riittävätkö väestönsuojat turvaamaan meidät kaikki?
Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen kertoi puheenvuorossaan väestönsuojelun nykytilasta. Väestönsuojien nykytilaa ja kuntoa on nyt selvitetty ja alustavien tulosten mukaan suojapaikkoja on riittävästi. Lopulliset tulokset saadaan elokuussa 2023.
Pelastusylitarkastaja Jakko Häyrinen pp-esitys
Paneelikeskustelu: Mitä on kansallinen turvallisuus - kenellä on vastuu?
Kansallinen turvallisuus syntyy yhteistyöstä, mutta huomioidaanko se laaja-alaisesti lainvalmistelussa, toimeenpanossa ja tutkimuksessa? Paneelikeskustelussa tätä kysymystä pohtivat Vaasan yliopiston apulaisprofessori Jyri Paasonen, sisäministeriön yksikönjohtaja Petri Knape sekä pääsihteeri Petri Toivonen Turvallisuuskomiteasta.
Yksikönjohtaja Petri Knape pp-esitys
Case: Varautuminen hyvinvointialueella
Mitä varautumisvelvollisuuksia hyvinvointialueella on? Entä kuinka velvollisuuksia toteutetaan lainsäädännön ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön näkökulmasta? Kuinka toimintaympäristön muutos on vaikuttanut alueen varautumiseen? Näihin kysymyksiin vastasi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Harri Setälä omassa puheenvuorossaan.
Perjantai 26.5.2023
Ohjelmakaista: Vakavat ja laajat häiriöt
Kansallinen riskiarvio 2023 – tunnistetut ja arvioidut riskit
Kansallisessa riskiarviossa tarkastellaan kriisinsietokykyä ja varautumista edellyttäviä äkillisesti kehittyviä häiriötilanteita ja uhkamalleja. Laaja-alaisessa yhteistyössä päivitetty kansallinen riskiarvio toimii varautumisen tukena ja sitä täydentävät alueelliset riskiarviot. Säännöllisesti laadittavat riskiarviot ovat osa normaalia varautumistyötä, jossa pyritään tunnistamaan mahdollisia riskejä ja ennakoimaan niiden vaikutuksia yhteiskuntaan.
Sisäministeriön erityisasiantuntija Anni Kurunsaari esitteli puheenvuorossaan keväällä 2023 julkaistua kansallista riskiarviota – miten ja miksi se laaditaan sekä mitkä ovat tunnistetut riskit?
Erityisasiantuntija Anni Kurunsaari pp-esitys
Kiina / taloudellisen yhteistyön turvallisuusuhat ja kriittiset riippuvuudet
Viime vuosina Kiinaan liittyvät turvallisuusuhat ovat saaneet yhä enemmän huomiota myös julkisuudessa. Maan haluttomuus tuomita Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä toistuvat Taiwanin asemaan liittyvät julkiset kommentit ovat kasvattanut keskustelun intensiteettiä. Kuinka riippuvainen Suomi on Kiinasta? Ja millainen toimija Kiina ylipäätään on Suomen kansallisen turvallisuuden näkökulmasta? Aiheesta alusti tutkija Teemu Naarajärvi suojelupoliisista.
Biometriikan hyödyntäminen rajavalvonnassa
Yksikönpäällikkö Matti Pitkäniitty Rajavartiolaitokselta käsitteli puheenvuorossaan rajaturvallisuuden ajankohtaisia uhkia ja mitä keinoja meillä on vastata niihin. Hän keskittyi eritysesti identiteetin tunnistamiseen rajoilla ja nosti esiin passin ja henkilökortin merkityksen rajatoiminnassa. Biometriset tunnisteet luovat turvallisuutta; kasvokuvaa ja sormenjälkiä on vaikeampi muuttaa. Passia hakiessa on tärkeää varmistaa, että oikea henkilö hakee passin, sillä jos saa passin väärillä tiedoilla, henkilöä on erittäin vaikea jäljittää. Pitkäniitty kertoi tapauksesta Saksassa, jossa rekkakuskilla oli ollut 14 identiteettiä, jotka eivät yksinään herättäneet epäilyjä. Yhdistämällä eri tietojärjestelmiä (interoperability) tämän kaltainen tilanne pyritään estämään.