Valtakunnallinen turvallisuustapahtuma 2023
Puhujaesittelyt ja esitysten sisältö

Kehittämisjohtaja Harri Martikainen, sisäministeriö
Twitter: @harritm

Kehittämisjohtaja Harri Martikainen toimii sisäministeriössä strateginen ohjaus ja kehittäminen yksikön päällikkönä. Yksikön tärkein tehtävä on tukea ministeriön poliittista päätöksentekoa ja ylintä virkamiesjohtoa ministeriön ja hallinnonalan strategisessa suunnittelussa, ohjauksessa ja päätöksenteossa sekä vahvistaa tulosohjauksen ja päätöksenteon strategista otetta. 

Hallintojohtaja Jari Jokinen, Seinäjoen kaupunki

 

Seinäjoen kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen on toiminut puheenjohtajana työryhmässä, joka valmistelee Seinäjoen kaupungin uudet turvallisuussuunnitelmat. Turvallisuussuunnitelman päivittäminen on ajankohtaista muuttuneen toimintaympäristön ja turvallisuuskäsitteen laajentumisen vuoksi. Uuden turvallisuussuunnitelman valmistelussa hyödynnetään sisäisen turvallisuuden Tuovi-portaalista löytyvää turvallisuussuunnittelun työkalua. Seinäjoki on yksi neljästä kunnasta, joka pilotoi työkalua.

Esityksen sisältö

Paikkatiedon merkitys ja paikannusalan kasvu kiihtyvät yhteiskunnan digitalisaation myötä. Paikannusala kehittyy voimakasta vauhtia globaalissa ympäristössä. Sen vetureina toimivat suuryritykset kuten Google (Alphabet), Microsoft, Apple ja Huawei. Paikkatietoriippuvaisia sovellutuksia ovat muun muassa älyliikenne, metsätalouden ja maatalouden digitalisaatio sekä kaupunkien ja rakennusten digitaaliset kaksoset. Älyliikenteestä kaavaillaan globaalia kartoitustoimijaa, joka luo tieympäristöstä reaaliaikaisen paikkatietoihin pohjautuvan tilannekuvan. Reaaliaikaisen tilannekuvan synnyttäminen tuleekin ohjaamaan kaikkia digitalisaation luomia älysovellutuksia. Tässä mittavassa murroksessa paikka- ja paikannustiedoista tulee digitalisoituneen yhteiskunnan polttoainetta. Muutos asettaa täysin uusia vaatimuksia paikkatietojen yhteiskäyttöisyydelle, luotettavuudelle, tarkkuudelle ja turvallisuudelle. Nykyinen turvallisuustilanne sekä paikkatietojen ja paikannuksen merkitys tilannekuvasovellutuksissa (esim. älyliikenne) haastaa nykyisen käytäntömme paikkatietojen ja paikannuksen avoimuudesta.

Ylijohtaja Jarkko Koskinen, Maanmittauslaitos
Twitter: @JarkkotKoskinen

 

Jarkko Koskinen toimii Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) ylijohtajana. Paikkatietokeskus on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka tutkimusalueina ovat geodesia, laser-keilaus, kaukokartoitus, fotogrammetria, geoinformatiikka, paikannus ja navigointi. 

Kansliapäällikkö Kirsi Pimiä, sisäministeriö
Twitter: @Kirsipimia

Kirsi Pimiä on toiminut sisäministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2020 lähtien. Sisäministeriön kansliapäällikkönä hän toimii Sisäisen turvallisuuden kansallisen yhteistyöryhmän ja Rahapeliasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana.  Lisäksi hän toimii varapuheenjohtajana Maanpuoustusopetuksen neuvottelukunnassa. Hän on mm. EU-asioiden komitean, Turvallisuuskomitean, Arktisen neuvottelukunnan, Kestävän kehityksen toimiklunnan, Huoltovarmuusneuvoston, Tiedustelun ja tilannekuvan koordinaatioryhmän, Tullin neuvottelukunnan sekä Valtion virkamieseettisen neuvottelukunnan jäsen. 

Toiminnanjohtaja Maria Mekri, SaferGlobe
Twitter: @Mekri

Maria Mekri on suomalainen rauhanosaaja ja SaferGloben toiminnanjohtaja erityisosaamisalueinaan yhteiskuntavakauden tukeminen, turvallisuusuhkien ennaltaehkäisy, rauhanrakentaminen sekä haurailla alueilla toimiminen. SaferGlobe on riippumaton suomalainen ajatushautomo, joka tuottaa tietoa ja kehittää työvälineitä kestävän rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi.  Mekrin akateeminen tausta on kansainvälisestä politiikasta Cambridgen yliopistosta, politiikasta Brandeisin yliopistoista sekä kansainvälisestä yritystoiminnasta HaagaHeliasta.  Maria on saanut siviilikriisinhallinnan koulutuksen ja osallistunut Liberian vakauttamiseen. Vuonna 2019-2020 hän oli YK:n innovaatiolaboration rauhan ja turvallisuuden temaattinen johtaja. Mekri on varajäsen YKA ry:n hallituksessa sekä jäsen Eurooppalaisen Suomen hallituksessa. 

Ylijohtaja Jarkko Koskinen, Maanmittauslaitos
Twitter: @JarkkotKoskinen

Jarkko Koskinen toimii Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) ylijohtajana. Paikkatietokeskus on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka tutkimusalueina ovat geodesia, laser-keilaus, kaukokartoitus, fotogrammetria, geoinformatiikka, paikannus ja navigointi. 

Dosentti Frank Martela, Aalto-yliopisto
Twitter: @frankmartela

Hyvinvoinnin psykologian dosentti Frank Martela toimii yliopiston lehtorina Aalto-yliopiston Tuotantotalouden laitoksella. Hänen poikkitieteelliset tutkimuskohteensa keskittyvät hyvinvoinnin, sisäisen motivaation ja merkityksellisyyden psykologiaan ja filosofiaan sekä niiden edistämiseen yhteiskunta- ja organisaatiotasolla. Tieteellisen tutkimuksen lisäksi Martela on kirjoittanut useita tietokirjoja, joista tuorein Elämän tarkoitus - Suuntana merkityksellinen elämä on käännetty 29:lle eri kielelle. 

TuoviCast -juontajat:

Strategiapäällikkö Ari Evwaraye, sisäministeriö
Twitter: @aevwaraye

Ari Evwaraye työskentelee sisäministeriössä strategiapäällikkönä ja toimii sisäisen turvallisuuden poikkihallinnollisen politiikka-alueen johtavana asiantuntijana. Ilmiöt, ennakointi, ihmislähtöisyys ja yhdessä tekeminen saavat hänet innostumaan. Aiemmin urallaan Evwaraye on työskennellyt turvallisuuskysymysten parissa laidasta laitaan, aina yritysturvallisuudesta ja terrorismin torjunnasta lähisuhdeväkivaltaan. Ari Evwaraye on sisäisen turvallisuuden podcastin eli TuoviCastin juontaja ja tuottaja.

Asiantuntija Eeva Koivunen, sisäministeriö
Twitter: @eekoivun

Eeva Koivunen työskentelee asiantuntijana sisäministeriössä, jossa hänen tehtävänään on hallinnonalan konsernitasoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Koivunen tukee tehtävissään myös sisäisen turvallisuuden strategisen toiminnan suunnittelua ja toimii asiantuntijajäsenenä EU:n Horisontti Euroopan turvallisuusohjelmakomiteassa. Hänet tunnetaan myös sisäministeriön sisäisen turvallisuuden podcastin eli TuoviCastin toisena juontajana ja tuottajana!

Mitä tapahtuu aloitusinfossa?
Kuvitteellinen Rauhalan kunta sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Seinäjoelta. Pitkään jatkuneilla sateilla ja inhimillisellä erehdyksellä on kohtalokkaat seuraukset, ja Rauhala on sekasorron partaalla. Kunnanjohtaja lähettää Valtakunnalliseen turvallisuustapahtumaan avunpyynnön ja kertoo sen astiset tilannetiedot. Ryhmät saavat aloitusinfossa tiedot, mistä he löytävät lisätietoja ja tarkan tehtävänannon. 

Mitä tapahtuu aloitusinfon jälkeen?
Kaikkia halukkaat muodostavat keskuudestaan maksimissaan 8-hengen moniammatilliset tiimit. Tehtävässä saa pisteitä muun muassa sekä ryhmän jäsenmäärästä että erilaisista ammateista.

Palvelumuotoilija Pia Laulainen, sisäministeriö
Twitter: @LaulainenPia

Pia Laulainen työskentelee sisäministeriössä palvelumuotoilijana. Hänen työnkuvaansa kuuluu muun muassa sisäisten prosessien, prosessiin liittyvien käytäntöjen ja työvälineiden sekä sisäisen turvallisuuden portaalin TUOVIn kehittäminen. Laulainen innostuu erityisesti tutkimuksen tekemisestä, asiakastiedon tiivistämisestä ja mahdollisimman järkevien ratkaisujen löytämisestä. 

Erityisasiantuntija Salla Huikuri, sisäministeriö

Salla Huikuri toimii sisäministeriössä erityisasiantuntijana. Hän johtaa Euroopan laajuista ARICA-konsortiota, joka kehittää poliisin teknisiä valmiuksia vastata lapsiin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan pimeässä verkossa. Lisäksi hän toimii sisäministeriön TKI-toiminnan tiimissä ja sen muiden Horisontti-projektien parissa.
 

Esityksen sisältö

Sisäministeriössä käynnistettiin vuonna 2020 strategisen ennakoinnin kehittämisen hanke yhteistyössä Demos Helsingin kanssa. Tavoitteena oli päästä ennakointitoiminnassa seuraavalle kypsyystasolle, ja tehdä siitä aiempaa systemaattisempaa sekä vaikuttavampaa. Seitovirta esittelee sisäsasiainhallinnon uuden strategisen ennakoinnin mallin, kertoo sen ensimmäisistä kokeiluista ja tuloksista sekä avaa sitä, miten ennakointi on kytketty tukemaan hallinnonalan strategista suunnittelua.

Erikoisasiantuntija Leena Seitovirta, sisäministeriö
Twitter: @LSeitovirta

Erityisasiantuntija Leena Seitovirta vastaa sisäministeriön sekä hallinnonalan yhteisestä strategisesta ennakointitoiminnasta. Sisäministeriössä työnkuvaan on aiemmin kuulunut myös kestävän kehityksen edistäminen hallinnonalalla sekä alueellinen ja paikallinen turvallisuustyö. Seitovirta on työskennellyt myös SPEK:issä sekä puolustushallinnossa, mikä on mahdollistanut turvallisuusasioiden tarkastelun monesta eri näkökulmasta. 
 

Esityksen sisältö

Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Sisäisen turvallisuuden Tuovi –portaalista löytyvä turvallisuussuunnittelutyökalu avustaa kunnallisen turvallisuussuunnitelman laatimisessa.  Työkalu esittelee turvallisuussuunnitelman laatimisen eri vaiheet ja tarjoaa taustatietoa työn eri vaiheiden sisällöstä. Työkalun pilotointi käynnistyi helmikuussa 2023 ja siihen osallistuu neljä kuntaa. Pilotin tarkoituksena on kehittää työkalun sisältöä ja käytettävyyttä. Työkalu on kuntien ja hyvinvointialueiden käytettävissä veloituksetta.
 

Erityisasiantuntija Markus Alanko, oikeusministeriö

Erityisasiantuntija Markus Alanko työskentelee oikeusministeriön kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston rikoksentorjunta ja seuraamukset yksikössä. Hän kuuluu myös rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristöön. Yhtenä hänen työtehtävänään on paikallisen rikoksentorjunnan kehittäminen osana paikallista turvallisuusyhteistyötä.

 

Hallintojohtaja Jari Jokinen, Seinäjoen kaupunki

Seinäjoen kaupungin hallintojohtaja Jari Jokinen on toiminut puheenjohtajana työryhmässä, joka valmistelee Seinäjoen kaupungin uudet turvallisuussuunnitelmat. Turvallisuussuunnitelman päivittäminen on ajankohtaista muuttuneen toimintaympäristön ja turvallisuuskäsitteen laajentumisen vuoksi. Uuden turvallisuussuunnitelman valmistelussa hyödynnetään sisäisen turvallisuuden Tuovi-portaalista löytyvää turvallisuussuunnittelun työkalua. Seinäjoki on yksi neljästä kunnasta, joka pilotoi työkalua.

Esityksen sisältö

Kainuun pelastuslaitos kehittää toimintaansa EU-rahoitteisten projektien avulla. Näiden projektien avulla voidaan kohdistaa sekä henkilöresursseja, että tehdä kalustohankintoja toiminnan kehittämiseen. Olemme esimerkiksi voineet parantaa oman organisaatiomme tilannetietoisuuden sekä tilannekuvan välittämistä onnettomuustilanteiden aikana. Lisäksi olemme päässeet kehittämään pelastushenkilöstölle suunnattuja tulevaisuuden työkaluja - nykyteknologiaa hyödyntäviä laitteita ja sovelluksia - entistä paremmiksi.

Apulaispalopäällikkö Jaakko Schroderus, Kainuun pelastuslaitos
Twitter: @Jaakkosch

Jaakko Schroderus toimii apulaispalopäällikkönä Kainuun pelastuslaitoksella. Hänen työhönsä kuuluu nykyään Kainuun pelastuslaitoksen koulutuspäällikön tehtävät sekä pelastuslaitoksen kansainväliset projektit. Hän on Kainuun pelastuslaitoksen projektiasiantuntija, jolla on kokemusta EU-rahoitteisista kansainvälisistä projekteista. Hän on työskennellyt projektien parissa vuodesta 2019 lähtien ja työskentelee parhaillaan kahdessa HORIZON -puiterahoitukseeen kuuluvassa projektissa. Projektit keskittyvät pelastushenkilöstön työturvallisuuden sekä tilannekuvan parantamiseen onnettomuustilanteiden aikana niin kentällä, kuin johtokeskuksessa. Jaakko on työskennellyt myös operatiivisessa toiminnassa päivystävänä palomestarina sekä tehnyt laaja-alaisesti pelastuslaitokselle kuuluvaa onnettomuuksien ennaltaehkäisytyötä.

Esityksen sisältö

Tekoälyavusteiseen toimintaan kohdistuu valtavia odotuksia. Lupausten mukaan elinkeinoelämän, viranomaistoiminnan ja kansalaisten arjen vakuutetaan muuttuvan sen ansiosta muun muassa entistä turvallisemmaksi. Lupauksia luonnosteltaessa on tarkasteltava myös tavoitteiden saavuttamisen varjopuolta. Toiminnan tehostuminen, valtavien datamassojen kerääminen, säilöminen ja niiden uudenlaiset käsittelytavat tukevat hyviä päämääriä mutta tarjoavat myös ennen näkemättömiä väärinkäytön mahdollisuuksia. Tekoäly on ihmisen luoma apuväline, jonka kehittämisestä ja käytöstä ihminen on vastuussa.

Professori Jaana Hallamaa, Helsingin yliopisto

Jaana Hallamaa on Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori ja toimii varajohtajana Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa ETAIROS-hankkeessa (Eettinen tekoäly julkisen hallinnon ohjauksessa). Meneillään olevassa tutkimuksessaan hän tarkastelee toimintaan vääjäämättä liittyvien epäonnistumisten vaikutusta tavoitteiden toteutumisen ehtoihin.

Esityksen sisältö:
Kansainvälisen kriisinhallinnan keskeinen tavoite on kehittää vastaanottajamaan turvallisuussektoria ja sitä kautta ehkäistä esimerkiksi kansainvälisen rikollisuuden leviämistä. Merkittävä osa Suomen siviilikriisinhallinta-asiantuntijoista tuleekin sisäasianhallinnon ja turvallisuussektorin aloilta. Kriisinhallintaoperaatioiden vaikuttavuuden todentaminen on kuitenkin vaikeaa ja erityisesti kotimaan turvallisuuteen kohdistuvaa hyötyä on erittäin vaikea arvioida. Ruohomäki tarkastelee esityksessään Suomen siviilikriisinhallinta osallistumisen suuntaviivoja ja pohtii miten kriisinhallintaosallistumista tulisi kehittää vaikuttavuuden parantamiseksi.

Johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki, Kriisinhallintakeskus
Twitter: @JyrkiRuohomaki

Johtava asiantuntija Jyrki Ruohomäki työskentelee yksikön päällikkönä Kriisinhallintakeskuksessa (CMC Finland), jossa hän on keskittynyt kriisinhallinnan vaikuttavuuteen ja sen mittaamiseen liittyviin kysymyksiin. Ruohomäki työskentelee parhaillaan valtioneuvoston kanslian asettamassa VNTEAS-hankkeessa, jossa selvitetään Suomen Afganistan-osallistumisen vaikuttavuutta. Tätä ennen Ruohomäki on analysoinut esimerkiksi EU:n kriisinhallinnan vaikuttavuutta Libyassa. Ennen Kriisinhallintakeskukselle tuloaan Ruohomäki työskenteli tutkijana ja opettajana suomalaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa, mm. Uppsalassa, New Yorkissa, Tampereella ja Jyväskylässä.

Esityksen sisältö:
Nykytilaselvitys väestönsuojista: alustavia tuloksia väestönsuojien nykytilasta ja niihin liittyvästä omatoimisesta varautumisesta Suomessa

Pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen, sisäministeriö

Jarkko Häyrinen toimii sisäministeriön pelastusosaston pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta-yksikössä pelastusylitarkastajana. Hänen vastuualueinaan on mm. kiinteistöjen ja yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmat, pelastuslaitosten palontutkinta, onnettomuustutkinta, palotutkimus sekä väestönsuojat.

Esityksen sisältö:
Kansallinen turvallisuus syntyy yhteistyöstä, mutta huomioidaanko se laaja-alaisesti lainvalmistelussa, toimeenpanossa ja tutkimuksessa? Paneelikeskustelussa tätä kysymystä pohtivat edustajat sisäministeriöstä, turvallisuuskomiteasta ja Vaasan yliopistosta.

Apulaisprofessori Jyri Paasonen, Vaasan yliopisto

Apulaisprofessori, dosentti Jyri Paasonen toimii tutkijana Vaasan yliopistossa. Hänellä on laaja-alainen työkokemus turvallisuusalan eri työtehtävistä.

 

 

 

 

Yksikönjohtaja Petri Knape, sisäministeriö
Twitter: @KnapePetri

Petri Knape toimii sisäministeriön kansallisen turvallisuuden yksikön johtajana. Yksikön vastuulla ovat kansallista turvallisuutta koskevat asiat, siviilitiedustelun strateginen ja tulosohjaus sekä sisäministeriön valmius ja varautumisasiat, organisaatioturvallisuus, riskienhallinta ja hybridi- ja kyberasioiden koordinointi. 

Ennen nykyistä tehtäväänsä Knape toimi poliisijohtajana sisäministeriön poliisiosaston kv- ja EU-asioiden yksikössä. Knapella on pitkä työkokemus tiedustelun saralta sekä poliisisektorilta. 

Pääsihteeri Petri Toivonen, Turvallisuuskomitea

Petri Toivonen toimii Turvallisuuskomitean pääsihteerinä. Turvallisuuskomitea avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Komitea seuraa Suomen turvallisuusympäristön ja yhteiskunnan kehitystä sekä yhteensovittaa kokonaisturvallisuuteen liittyvää ennakoivaa varautumista. Ennen nykyistä tehtäväänsä Toivonen on toiminut puolustusvoimien palveluksessa viidessä eri joukko-osastossa ja kahdessa kriisinhallintaoperaatiossa sekä Tasavallan presidentin kansliassa.

Esityksen sisältö:
Pelastusjohtaja Setälän puheenvuoro käsittelee seuraavia kysymyksiä: Mitä varautumisvelvollisuuksia hyvinvointialueella on? Entä kuinka velvollisuuksia toteutetaan lainsäädännön ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön näkökulmasta? Kuinka toimintaympäristön muutos on vaikuttanut alueen varautumiseen?

Pelastusjohtaja Harri Setälä, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Harri Setälä toimii Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen pelastustoimen toimialuejohtajana ja pelastustoimen professiojohtajana.
 

Esityksen sisältö:Tänä päivänä lähes jokainen nuori on sosiaalisessa mediassa. Instagram, TikTok, Snapchat ja monet muut valtaavat jatkuvasti alaa nuorten arjessa.  Monet nuoret ovat läsnä myös digipelien pelaajien keskustelukanavissa, kuten Discord ja Twitch. Näillä foorumeilla esiintyy monenlaista rikollisuutta ja rikosten valmistelua. Osa tästä on nuorten välistä; osa liittyy ammattimaiseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole tavoitettavissa näillä foorumeilla. Voisiko tämä olla mahdollista ja jos niin miksi ja miten?

Tutkija, dosentti Pirjo Jukarainen, Poliisiammattikorkeakoulu

Pirjo Jukarainen työskentelee Poliisiammattikorkeakoulussa tutkimus- ja opetustehtävissä. Hän on ollut mukana kehittämässä poliisin varautumista vakaviin häiriötilanteisiin, kriisiviestintää sekä yleisempää viestinnän ja vuorovaikutuksen osaamista. Yhdessä viimeisimmistä hankkeista kerättiin ulkomailta joukko uusia ideoita poliisin yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiselle. Jukarainen on myös tuottanut haastaviin viestintä- ja vuorovaikutustilanteisiin valmentavaa verkkokoulutusta.  

Esityksen sisältö: 
Puheenvuorossa esitellään vuonna 2022 käynnistettyä Polamkin digikaksoshanketta. Digikaksosen avulla tutkitaan, miten viranomaistoimintaa voidaan kehittää ja edistää viranomaisten toimivalmiuksia digitalisoituvassa yhteiskunnassa.

Tutkija Marko Juutinen, Poliisiammattikorkeakoulu

Marko Juutinen toimii projektitutkijana Poliisiammattikorkeakoulussa Digital Twin 2 -hankkeessa. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden tohtori ja poliisi (AMK). Hän on aikaisemmin tutkinut järjestäytynyttä rikollisuutta, viharikoksia, kansainvälisisiä vallansiirtymiä ja nousevia valtoja, BRICS-ryhmää, alueellista kauppapolitiikkaa ja multilateralismia sekä Etelä-Aasialaista strategista ajattelua. 
 

Nuoret ja rikollisuus

Esityksen sisältö:
Suurin osa nuorten kohtaamasta rikollisuudesta on piilorikollisuutta, joka ei tule viranomaisten tietoon eikä näy tilastoissa ”Nuoret ja rikollisuus” on uusi palvelu ja toiminnallinen sivusto, joka on suunnattu 12-18 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Sivuston tarkoituksena on edistää lapsiin ja nuoriin kohdistuneiden rikosten ilmituloa ja sitä kautta heidän pääsyään avun piiriin. Sivuston on kehittänyt sisäministeriö yhdessä poliisin kanssa, ja sen yhteistyökumppaneina ovat Rikosuhripäivystys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuorten netti, Nuorten Exit sekä Sekasin-chat.

Asiantuntija Eeva Koivunen, sisäministeriö
Twitter: @eekoivun

Eeva Koivunen työskentelee asiantuntijana sisäministeriössä, jossa hänen tehtävänään on hallinnonalan konsernitasoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan koordinointi ja kehittäminen. Koivunen tukee tehtävissään myös sisäisen turvallisuuden strategisen toiminnan suunnittelua ja toimii asiantuntijajäsenenä EU:n Horisontti Euroopan turvallisuusohjelmakomiteassa. Hänet tunnetaan myös sisäministeriön sisäisen turvallisuuden podcastin eli TuoviCastin toisena juontajana ja tuottajana!

Seksuaalirikoslainsäädännön uudistus 

Esityksen sisältö

Seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2023 alussa. Tärkein muutos on, että raiskauksen määritelmä perustuu nyt suostumukseen. Oikeusministeriön Seksuaalirikoslaki.fi-sivustolla vastataan arjen kysymyksiin yhdeksällä kielellä. Myös monet muut viranomaisten ja järjestöjen verkkopalvelut avaavat uudistuksen sisältöä esimerkiksi nuorten näkökulmasta. Mikä on viestinnän merkitys seksuaalirikosten ennaltaehkäisyssä?

Viestintäasiantuntija Riikka Kostiainen, oikeusministeriö
Twitter: @RHKostiainen

Riikka Kostiainen on viestintäasiantuntija rikoksentorjuntaneuvostossa / oikeusministeriössä. Hänellä on pitkä kokemus rikollisuuden ehkäisyn viestinnästä ja hän tekee esimerkiksi Haaste-lehteä ja Rikoksentorjunta.fi-sivustoa.
 

Esityksen sisältö
Miltä turvallisuus näyttää kouluissa? -puheenvuorossa käydään läpi yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan pohjautuvia käytännön toimenpiteitä, ideoita, kehittämisen mahdollisuuksia sekä pohdintoja oppilaitosten turvallisuussuunnitteluun ja turvallisuuskulttuuriin.

Rehtori Kimmo Rantanen, Törnävän koulu, Seinäjoki
Twitter: @rantanen_kimmo

Rehtori Kimmo Rantasella on 35 vuoden kokemus perusopetuksen parista. Hän toimii perusopetusryhmän jäsenenä vastuualueenaan turvallisuus ja hankkeet.  Rantanen on Seinäjoen kaupungin valmiusryhmän jäsen ja Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtaja sekä Seinäjoen kaupunginvaltuutettu ja Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuutettu. Vuonna 2020 hänelle myönnettiin opetusalan turvallisuuden tunnustuspalkinto.