Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 2020
Maailman paras turvallisuuden tunne?

Torstai 23.1.2020

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa PekonenSosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen avasi tilaisuuden. Pekonen totesi, että turvallisuuden tunne on vähintään yhtä tärkeä osa turvallisuutta kuin erilaisten uhkien määrä sekä todennäköisyys: käsityksemme ja pelkomme ohjaavat käyttäytymistämme sekä vaikuttavat hyvinvointiimme – riippumatta siitä, perustuvatko ne todellisiin vai olettamiimme riskeihin. Pekonen kertoi, että tuoreen kansalaisturvallisuuden tilaa käsittelevän tutkimuksen (Turvassa 2019) mukaan suurin osa kansalaisista arvioi oman turvallisuutensa hyväksi, kokee saavansa tarvittaessa apua ja ylipäätään pitää Suomea turvallisena maana. Tämä on hyvä lähtökohta sisäisen turvallisuuden yhteistyölle ja yhteistoiminnalle. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavimpia tekijöitä yksilötasolla on lähiympäristö ja tukiverkko, taloudellinen tilanne, osallisuus sekä luottamus yhteiskuntaan ja viranomaisiin. Pekosen mukaan ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen keino lisätä turvallisuutta. 

Hämeenlinnan apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo toivotti vieraat tervetulleeksi Hämeenlinnaan, jossa sijaitsee Suomen väestöllinen keskipiste. Isosuo kertoi Aulangon olevan Hämeenlinnalle tärkeä paikka, jonka luonnonsuojelualueesta ja liikuntamahdollisuuksista käy nauttimassa n. 700 000 vierailijaa vuodessa. Isosuo toi myös esiin, että Hämeenlinnaan rakennetaan, jos ei maailman, niin ainakin Euroopan moderneinta naisvankilaa.

Työelämäprofessori Olli Kangas Ohjelmajohtaja Olli Kangas sukelsi puheenvuorossaan syvemmälle turvallisuuden tunteeseen ja siihen, miksi siitä kannattaa kantaa huolta. Turvallisuuden kokeminen on yksi maslowilaisia perustarpeita. Pelkäävä ihminen ei voi luottaa tai toteuttaa omaa potentiaaliaan. Luottamus liittyy vahvasti turvallisuuden tunteeseen ja pelkoihin. Oikeudenmukaiset ja reilut järjestelmät edesauttavat luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Luottamus ja turvallisuus lisäävät puolestaan ihmisten hyvinvointia. Kangas esitteli European Social Surveyn mielenkiintoisia tutkimustuloksia, joiden mukaan suomalaiset pelkäävät murtovarkauksia ja väkivaltaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset, mutta tämä pelko ei kuitenkaan jostain syystä vaikuta toimintaamme. 

Olli Kankaan esitys: Miksi kantaa huolta turvallisuuden tunteesta?

Puheenvuoronsa jälkeen Kangas moderoi vielä Turvallisuuden monet kasvot -paneelikeskustelua, jossa panelisteina olivat SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön asiantuntija Mirjami Silvennoinen, rikostoimittaja Jarkko Sipilä sekä pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Paneelissa puhututti erityisesti se, miten media ja uutisotsikot vaikuttavat ihmisten turvallisuuden tunteeseen sekä se, miten uutisoinnissa olisi hyvä tuoda esiin myös myönteistä turvallisuuskehitystä ja ihmisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan turvallisuuteensa. Kysyttäessä, millä pitäisitte Suomen jatkossakin turvallisena maana, panelistit vastasivat, että tarvitaan strategisempaa yhteistyötä ja verkottumista, nuorten syrjäytymissignaalien aikaisempaa varhaisempaa tunnistamista sekä resurssien yhdistämistä uudella tavalla, niin että turvallisuustyöhön saadaan enemmän tekijöitä.

Paneelikeskustelu

Paneelikeskustelun jälkeen pureuduttiin Ruotsin lähiöproblematiikkaan Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (BRÅ) yksikön johtaja Daniel Vesterhavin johdolla.  Hän kertoi neljästä poliisiraportista koskien huono-osaisia alueita. Uusimman, v. 2019 raportin, mukaan tällaisia alueita on Ruotsissa 60 kpl, jotka kaikki sijaitsevat Keski- tai Etelä-Ruotsin suurissa kaupungeissa. BRÅ:n tutkimuksessa on selvitetty, että ihmiset näillä alueilla kokevat olonsa turvattomammaksi ja luottavat vähemmän poliisiin kuin muilla alueilla asuvat ihmiset. Tutkimustulosten mukaan turvattomuuden tunne näillä alueilla on myös kasvanut vuodesta 2012 vuoteen 2019 verrattuna muihin alueisiin.

Daniel Vesterhavin esitys: Socially Disadvantaged Areas and Security - Facts and Myths from Swedish Experiences

Head of Department Daniel VesterhavVesterhavin mukaan maan väkivallan rakenteessa on tapahtunut muutos, muut väkivallan muodot vähenevät, mutta rikollisryhmittymiin liittyvä väkivalta kasvaa ja tapaukset erityisesti näissä tietyissä huono-osaisissa lähiöissä. Iso kuva kuitenkin on, että väkivaltatapauksien v. 2015 jälkeisestä noususta huolimatta, määrissä ollaan edelleen alhaisemmalla tasolla kuin 90-luvulla. Rikollisjengien keskuudessa on tapahtunut asennemuutos, ja väkivaltaista ammuskelua ja väkivallan näyttämistä tarvitaan oman maineen ylläpitoon. Jengeissä testataan jatkuvasti rajoja ja sitä, miten pitkälle voi loukata ja mennä. Rikolliset eivät itsekään tiedä miten kierre katkaistaan ja kertovat että heitä pelottaa, koska on todennäköistä, että he kuolevat muutaman vuoden sisällä. Pelko lisää väkivaltaa ja kierre jatkuu. Vesterhav kertoi, että Ruotsissa on vahvistettu toimia näiden alueiden tukemiseksi ja valmisteltu kansallinen ohjelma rikollisjengeistä lähtemisen avustamiseksi.

Ohjelmakaistat

ltapäivällä seminaarivieraat saivat valita itseään kiinnostavimman ohjelman neljältä eri ohjelmakaistalta. 

Ohjelmakaista 1. Turvallisuuden innovaatiot

Erityisasiantija Tiina Salminen, sosiaali- ja terveysministeriöErityisasiantuntija Tiina Salminen sosiaali- ja terveysministeriöstä esitteli terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden tekoälyhanketta. Hankkeen tavoitteena on ollut tunnistaa laajasta turvallisuus- ja hyvinvointiaineistosta ilmiöitä, joiden perusteella voitaisiin ennakoida trendejä ja vahvistaa tietoon perustuvaa johtamista sekä päätöksentekoa.

Sisäministeriön erityisasiantuntija Lauri Holmström puhui otsikolla Turvallisuuden tunne tulevaisuudessa. Vaikka Suomi on tilastojen valossa yksi maailman turvallisimmista maista, julkisen keskustelun ja joidenkin selvitysten perusteella väestömme turvallisuuden tunne ei kuitenkaan heijasta tätä täysin. Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota turvallisuuden tunteeseen. Erilaiset pelot vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, toimintakykyyn ja arjen turvallisuuteen. Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuu¬den jatkuva kasvu lisäävät tietoisuutta turvallisuusuhkista ja yleisistä epävarmuustekijöistä. Saatavilla olevan informaation, disinformaation ja vaihtoehtoisten tulkintojen määrä vaikuttaa keskeisesti koettuun turvallisuuden ja turvattomuuden tunteeseen. Vaihtoehtoista tietoa on paljon, kun verkottuneessa yhteiskunnassa jokainen voi olla tiedon tuottaja. Monimuotoistumis- ja eriarvoistumiskehityksen jatkuessa eri väestöryhmät voivat kokea uhkiksi ja pelätä eri asioita. Viranomaisten tulee pystyä jatkossa tarjoamaan yhdessä keskeisten kumppanien kanssa luotettavaa tietoa aiempaa nopeammin. Tietoa, toimenpiteitä ja palveluita on pystyttävä kohdentamaan paremmin niihin väestöryhmiin, jotka kokevat eniten turvattomuutta.

Lauri Holmströmin esitys: Turvallisuuden tunne tulevaisuudessa?

Asiantuntija Pauliina Lampela, Nuorten palvelu ry:stä ja Securitaksen Etelä-Suomen aluejohtaja Juha Soinola esittelivät Noja – Nuorten oma järjestyksenvalvoja -toimintaa sosiaalisena turvallisuusinnovaationa. Noja on Nuorten Palvelu ry:n valtakunnallista toimintaa, jonka päätavoitteena on vahvistaa nuorten hyvinvointia, osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja turvallisuutta. Kohderyhmässä ovat 10-18-vuotiaat nuoret, jotka viettävät paljon aikaansa kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksen nuoria kohtaava henkilökunta (erit. Nojat, järjestyksenvalvojat) toimii perustehtävänsä ohessa nuorten parissa kohtaavalla työotteella. Noja on saanut nuorten kohtaamiseen lisäkoulutusta ja hänelle on varattu työaikaa nuorten kanssa toimimiseen. Käytännössä työ on juttelua, puutumista mm. päihteiden käyttöön, nuorten auttamista (esim. kiusaaminen, mielenterveyden ongelmat). Työtehtäviin kuuluvat myös verkostotyö, monialainen yhteistyö sekä vierailut mm. kouluilla ja nuorisotiloilla. Noja-toiminnan avulla tavoitetaan nuoria siellä, missä nuoret ovat jo valmiiksi. Tavoitetaan myös sellaisia nuoria, jotka eivät välttämättä ole muissa palveluissa. Työstä hyötyvät niin nuoret kuin kauppakeskukset.

Pauliina Lampelan ja Juha Soinolan esitys: Sosiaalinen turvallisuusinnovaatio: Noja - Nuorten oma järjestyksenvalvoja -toiminta

Ohjelmakaista 2. Uusi turvallisuustieto

Erikoistutkija Riikka Ikonen, THLErikoistutkija Riikka Ikonen THL:stä esitteli uusimman kouluterveyskyselyn lapset, nuoret ja väkivalta moduulin tuloksia. Tutkimustulosten mukaan koulukiusaaminen on vähentynyt viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana ja myös fyysistä uhkaa on kokenut aiempaa harvempi.  Fyysisen uhkan kokemukset ovat vähentyneet niin 8. ja 9. luokkalaisilla kuin lukiolaisilla ja ammattikoululaisilla v. 2015 alkaen. Nuorilla sekä seksuaalinen häirintä että väkivalta sukupuolittuu vahvasti. Tytöt kokevat enemmän ahdistelua ja seksuaalista väkivaltaa kuin pojat ja erityisryhmiin kuuluvat nuoret kokevat väkivaltaa muita nuoria yleisemmin. Noin joka neljäs nuori on kokenut henkistä väkivaltaa ja noin joka kymmenes nuori fyysistä väkivaltaa vähintään kerran vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten taholta. Avun ja tuen saamisessa on edelleen kehitettävää. Noin joka neljäs nuori jäi vaille apua ja tukea koulun palveluista ja joka viides palveluista koulun ulkopuolelta kertomisesta huolimatta.

Riikka Ikosen esitys: Kouluterveyskysely: lapset, nuoret ja väkivalta moduulin tulokset

VTT:n erikoistutkija Riitta Molarius kertoi keväällä 2019 alkaneen MATTI-hankkeen etenemisestä. Hanke on osa valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimusta, jonka painopisteenä on kansallinen ja globaali turvallisuus. Hanke toteutetaan yhteistyössä eri viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. MATTI-hankkeen toteuttavat Maanpuolustuskorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus (VTT), Poliisiammattikorkeakoulu ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. Hankkeen tavoitteena on tuottaa alueellisia, poikkihallinnollisia, määräajoin koottavia turvallisuuden tilannekatsauksia varten maakunnille yhteinen konsepti alueellisten turvallisuutta kuvaavien indikaattoreiden seurannan, arvioinnin ja alueellisen turvallisuuden ennakointitoiminnan järjestämiseksi. Tilanneseurannassa hyödynnetään alueellisia indikaattoreita, joiden avulla tunnistetaan turvallisuushaasteiden juurisyitä ja kohonnutta riskitasoa osoittavia ilmiöitä sekä kyetään ennakoimaan erilaisia häiriötilanteita. Hanketta on toteutettu haastattelemalla eri viranomaistahoja ja muita keskeisiä turvallisuustoimijoita sekä yhteiskehittämällä työpajoissa. Hanke jatkuu EK-Turvan kanssa, jonka yhteistyöverkostossa konseptoitua mallia testataan. 

Riitta Molarius esitys: Tietoa turvallisuudesta alueellisesti - MATTI -hankkeen väliraportti

Tutkija Heikki Laurikainen, SPEKKansalaisten käsityksiä turvallisuudesta avasi tutkija Heikki Laurikainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. SPEKin vasta julkaisemassa Turvassa 2019 -tutkimuksessa kartoitettiin kolmatta kertaa, miten kansalaiset arvioivat omaa ja ympäristönsä turvallisuutta, miten todennäköisenä ja huolta-aiheuttavina kansalaiset pitävät eri uhkia, miten kansalaiset luottavat muihin ihmisiin, avunsaantiin ja mediaan sekä mikä merkitys palveluilla on turvallisuuden tunteen kannalta ja miten kansalaiset arvioivat palvelujen kehittyvän. Suurin osa, 87 prosenttia, suomalaisista pitää Suomea turvallisena maana ja 95 prosenttia kokee henkilökohtaisen turvallisuutensa hyväksi. Arjen vaaroista eniten huolta kannetaan liikenneonnettomuuksista, koti- ja vapaa-ajantapaturmista, internetiin kytkeytyvistä rikoksista sekä tulipaloista. Tutkimuksen mukaan yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien arvioissa todennäköisimpinä pidetään muun muassa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia ongelmia, väestöryhmien välisten jännitteiden kasvua, laajamittaisen maahantulon aiheuttamia häiriöitä ja/tai rikoksia sekä pitkittynyttä taloudellista taantumaa.

Tulosten perusteella yhteiskunnan tarjoamilla palveluilla on merkittävä vaikutus turvallisuuden tunteelle. Kansalaisten arvion mukaan turvallisuuden tunnetta lisäävät etenkin pelastuslaitos, jokainen ihminen itse, terveyspalvelut ja poliisi sekä ystävät ja muu lähipiiri.

Heikki Laurikaisen esitys: Kansalaisten käsityksiä turvallisuudesta - Kansalaisturvallisuuden tila -tutkimus

Turvassa 2019 -raportti : https://www.spek.fi/turvassa-2019-raportti-kansalaiset-kokevat-suomen-turvalliseksi/

Sisäisen turvallisuuden tila https://sisainenturvallisuus.fi/sisaisen-turvallisuuden-tila

Ohjelmakaista 3: Sosiaalisesti kestävä turvallisuus

Rikosuhripäivystyksen toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg kertoi, kuinka toistuvia uhrikokemuksia voitaisiin vähentää. Tutkimusten mukaan rikoksen uhriksi joutuminen kasaantuu, ja ratkaisujen löytäminen on vaikeaa, koska uhrille annettu valistus voi muuttaa asennetta ja tietoisuutta, mutta harvoin olosuhteita. Asiaan puuttumista hankaloittaa tilastoinnin vaikeus, ja esimerkiksi syrjäytyneiden ja ikääntyneiden osalta tilastot ovat puutteellisia. Kaiken kaikkiaan tuki on kaikkein tehokkainta heti rikoksen uhriksi joutumisen jälkeen, ja olisikin tärkeää pystyä madaltamaan uhrien kynnystä hakeutua avun piiriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Leena-Kaisa Åberg esitys: Pohdintaa: Miten vähennetän toistuvia uhrikokemuksia?

 Åbergin esityksen jälkeen Nuorisotutkimusseuran tutkimuspäällikkö Lotta Haikkola kertoi NuRi-hankkeesta, jolla tutkittiin nuorisorikollisuuden ehkäisyyn tähtäävien toimien vaikuttavuutta.  Useimmille rikoksia tekeville nuorille kyseessä on ohimenevä vaihe, ja nuorisorikollisuus laajasti on vähentynyt. Samaan aikaan on kuitenkin havaittavissa, että vakavampi rikollisuus kasaantuu pienemmälle joukolle nuoria. Tutkimuksen mukaan valvonta ja rangaistuksilla pelottelu on tehotonta ja jopa haitallista, ja siksi olisi tärkeää ohjata nuoret rikosoikeudellisten prosessien sijaan erilaisiin interventioihin. Keskeistä rikolliselle polulle ajautuneen nuoren kanssa toimivien työntekijöiden osalta olisi asiantuntemus nuoruudesta ja nuorten palveluiden keskittäminen yhdelle taholle. Tutkimushankkeessa kävi ilmi, että vakavammin oireileville nuorille ei ole riittävästi palveluita ja keinoja integroitua yhteiskuntaan. Siksi tutkimuksen pohjalta aloitettiin uusi nuorten rikollisuuden vähentämisen pilotti, joka keskittyy nimenomaan vakavammin oireileviin nuoriin. Uusi pilotti on saanut jo melko merkittävän rahoituksen, ja kunnat voivat nyt hakea mukaan pilottiin. 

Lotta Haikkola esitys : Nuorten rikollisuuden vähentämisen pilotti

Exit ry:n suunnittelija ja asiakastyön ohjaaja Krista Kokkonen kertoi seminaariyleisölle nuorten seksuaalisesta kaltoinkohtelusta, sen tunnistamisesta ja siihen puuttumisesta. Esityksessä käytiin läpi hyvin konkreettisia tapoja, miten aihe voidaan ottaa nuoren kanssa puheeksi ja toisaalta keinoja, millä viesteillä nuoren omia rajoja voidaan vahvistaa. Lisäksi yleisö sai käytännön neuvoja siihen, miten toimia, mikäli herää huoli nuoreen kohdistuvasta seksuaalisesta kaltoinkohtelusta. Tulevaisuudessa erityisen tärkeää olisi sujuvoittaa sektorien välistä yhteistyötä. Exit ry tarjoaa myös maksutonta konsultointia ja koulutusta aiheesta. 

Krista Kokkonen esitys: Nuorten seksuaalisen kaltoinkohtelun tunnistaminen ja puheeksiottaminen

Ohjelmakaista 4. Toimintamallit ja hyvät käytännöt

Lapin aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Seppo Lehto kertoi Lapin turvallisuusyhteistyöstä ja uuden alueellisen turvallisuussuunnitelman rakentumisesta. Lappi on otollinen alue yhteistyön teolle alueen pienten resurssien vuoksi. Turvallisuusyhteistyössä on mukana kaikki keskeiset viranomaistahot ja isoja koordinoivia järjestöjä. keskeisessä asemassa on ollut yhteistyö korkeakoulujen kanssa, koska se on mahdollistanut hanke- ja kehitystoiminnan yhteiset rahoitushaut. Toiminnalla on pyritty tarjoamaan tukea ja ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin. Suuren osan toteutuneista toimenpiteistä ovat toteuttaneet erilaiset järjestöt. Turvallisuusyhteistyöllä ei ole muodollista perustaa, mutta työ otetaan vakavasti. Uuden alueellisen turvallisuussuunnitelman myötä yhteistyörakenne muuttuu, mutta toimenpiteet pysyvät. Lapin turvallisuusverkoston fokus v. 2020 on ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen tukipalveluiden tehokkaammassa hyödyntämisessä.

Seppo Lehto esitys: Uudenlainen alueellinen turvallisuustyö - Case: Lappi

Lapin poliisin rikoskomisario Reko Silvenius esitteli Meri-Lapin ennalta estävän työn projektia nuorten huumeidenkäyttöön puuttumiseksi. Projekti lähti käyntiin huolenaiheesta ja onnistuneista sattumista. Projektiin saatiin erillisrahoitusta Poliisihallituksesta. Tavoitteeksi muodostui huumeiden käyttäjien paljastaminen ja hoitoonsaattaminen, jota ei oltu aiemmin tehty systemaattisesti. Pienellä, mutta täsmällisellä panoksella on saatu aikaan iso muutos ja uusi toimiva yhteistyömalli, joka on nykyään Tornion lisäksi käytössä myös Rovaniemellä. Poliisille muodostui kattava kuva ongelmasta sekä huumeidenkäyttäjistä ja yhteistyö sidosryhmien kanssa tiivistyi. Projektissa onnistuttiin paljastamaan koko huumerinki, ei vain ”jäävuoren huippu”. Melkein kaikki hoitoon ohjatut ovat käyneet hoitoprosessin läpi ja on jo tiedossa muutamia menestystarinoita elämänmuutoksista.

Reko Silvenius esitys: Ennalta estävä työ "Meri-lapin projekti"

Tampereen kaupungin projektipäällikkö Anniina Autero esitteli Tampereen turvallisuusekosysteemiä, joka on toiminut vuodesta 2011 asti. Mukana toiminnassa ovat turvallisuuden kannalta keskeiset viranomaiset, elinkeinoelämä sekä korkeakoulut. Tavoitteena on vastata yhteiskunnan turvallisuushaasteisiin yhteistyön avulla. Keskiössä tällä hetkellää on syksyllä 2019 käynnistynyt SURE-hanke (Smart Urban Security and Event Resilience), jossa Tampere ennakoi monimutkaistuvaa turvallisuusympäristöä ja kehittää kaupunki- ja tapahtumaturvallisuutta kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä turvallisuuden ekosysteemin toimijoiden kanssa. Hankkeen päätavoitteena on tehdä Tampereella asuvien ja siellä vierailevien ihmisten arki turvallisemmaksi kehittämällä ja pilotoimalla tapahtumapainotteiseen kaupunkiympäristöön liittyviä älykkään turvallisuuden ratkaisuja, parantaa varautumista tapahtumiin liittyviin turvallisuusuhkiin turvallisuus-ja tapahtumatoimijoiden välistä yhteistyötä ja sen välineitä kehittämällä, sekä lisäämällä kaupunkilaisten/käyttäjien osallistumista kaupunkiturvallisuuden ja siihen liittyvien ratkaisujen kehittämiseen. 

Anniina Autero esitys: Turvallisuuden eko-systeemit - viranomaiset, korkeakoulutu ja elinkeinoelämä yhdessä

THL:n kehittämispäällikkö Tapani Kauppinen kertoi kuntien hyvinvointikertomuksista ja niiden linkityksistä turvallisuuteen. Hyvinvointikertomukset jakautuvat kahteen osaan: kertomusosaan, jossa kuvataan hyvinvoinnin tilaa erilaisilla indikaattoreilla sekä suunnitelmaosaan, jossa suunnitellaan tavoitteita ja toimenpiteitä hyvinvoinnin parantamiseksi. THL on julkaissut hyvinvointikertomusten minimitietosisällön indikaattorit, joissa on mukana myös turvallisuuden kehittymistä mittaavia ja ennakoivia indikaattoreita. Kauppinen painotti, että hyvinvointikertomus ei ole vain sosiaali- ja terveystoimen työkalu, vaan kunnan kaikkien toimialojen. Turvallisuusteema näkyy osittain hyvinvointikertomuksissa, mutta teemaa voitaisiin syventää ja yhteistyötä eri toimialojen välillä tiivistää. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisellä on yhteinen tulevaisuus, jonka tekemiseen tarvitaan laajasti eri alojen asiantuntijo

Tapani Kauppinen esitys: Kunnalliset hyvinvointikertomukset ja turvallisuus