Turvallisuus ei ole vain järjestyksen ylläpitoa – sisäisen turvallisuuden webinaarissa korostettiin yhteisöjen toiminnan ja hyvinvoinnin tärkeyttä
Syksyn ensimmäinen sisäisen turvallisuuden webinaari järjestettiin keskiviikkona 29.9. otsikolla Ihmisen näköinen turvallisuus – kun ”samaa kaikille” ei enää riitä.
Tilaisuuden avasi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, joka toi puheenvuorossaan selkeästi esille sen, että samanlainen kohtelu ei ole yhdenvertaisuutta. Eri tilanteissa olevat ihmiset voivat tarvita erilaista tukea ja palveluita yhdenvertaisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu muistutti viranomaisten lakisääteisestä velvollisuudesta edistää yhdenvertaisuuta ja suunnitella yhdenvertaisuustoimia. Konkreettisina yhdenvertaisuustoimina hän mainitsi muun muassa saavutettavuuden viranomaisviestinnässä ja aktiivisen puuttumisen syrjintään.
Kartasto kuvaa alueellista huono-osaisuutta
Tutkija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta esitteli työryhmän kehittämää huono-osaisuuden kartastoa. Kartasto muistuttaa, että turvallisuus ei ole ainoastaan järjestyksen ylläpitoa, vaan osallisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi ovat tärkeässä roolissa turvallisen yhteiskunnan rakentamisessa.
Kartaston tarkoituksena on nostaa esille huono-osaisuuden laaja ilmiö Suomessa ja tuoda näkyväksi myös alueellisia eroja. Data kuvaa suhdetta muiden vertailtavien alueiden keskiarvoon taloudellisen, inhimillisen ja sosiaalisen huono-osaisuuden näkökulmasta sekä kuntien että maakuntien tasolla. Tulevaisuudessa tietoa tulee olemaan saatavilla myös hyvinvointialueiden tasolla.
Kainulaisen mukaan turvallisuuden ja huono-osaisuuden välillä on yhteys, sillä turvattomuus uhkaa hyvinvoinnin jatkuvuutta. Huono-osaisuutta pitäisi kuitenkin tarkastella erityisesti yhteisön tasolla yksilötason sijaan. Eriarvoisuus nakertaa yhteisöjen hyvinvointia, mikä näkyy useissa kartaston dataseteissä.
Huono-osaisuuden kartasto on saatavilla osoitteessa www.diak.fi/eriarvoisuus.
Sakari Kainulaisen pp-esitys.
Eri ryhmien tarpeet on huomioitava sisäisen turvallisuuden kehittämisessä
Sisäministeriön erityisasiantuntija Heidi Lempiö ja palvelumuotoilija Mariana Salgado esittelivät tuloksia selvityksestä, jossa tutkittiin haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten turvallisuutta.
Selvityksen tavoitteina oli selvittää eri haavoittuviin ryhmiin kuuluviksi arvioitujen ihmisten kohtaamia turvallisuushaasteita, selvittää heidän kokemaansa turvallisuutta ja löytää ihmislähtöinen näkökulma tulevaisuuden palveluiden kehittämiseen.
Tuloksissa nousi esille tarve ihmiskeskeisempiin palveluihin, erityisosaamiselle erilaisten ryhmien kohtaamiseen sekä matalan kynnyksen turvallisuuspalveluiden kehittämiseen. Turvallisuuden juurisyyt tulee ymmärtää, ja turvallisuutta on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Uusi teknologia voi osaltaan auttaa viranomaisia pysymään ajan tasalla ja tekemään työnsä tehokkaasti.
Selvityksen perusteella tehtiin suosituksia tilanteen kehittämiseen. Erityisesti ennaltaehkäisevään turvallisuustyöhön ja kokonaishyvinvoinnin edistämiseen on panostettava. Syrjintään on puututtava ja yhdenvertaisuutta on edistettävä tehokkaasti. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarpeet tulee huomioida toiminnan suunnittelussa. Myös sisäisiä koulutuksia tulisi kehittää aineiston pohjalta. Jotta jatkokehitykseen olisi saatavilla vertailtavaa tietoa, kysely olisi toistettava. Lisäksi sen näkökulmaa tulisi laajentaa ja yhteistyötä eri tutkimustahojen kanssa vahvistaa.
Heidi Lempiön ja Mariana Salgadon pp-esitys.
Myös yrityksillä on rooli työssä sisäisen turvallisuuden eteen
Resiliency Group Ltd:n toimitusjohtaja Ilkka Kervinen puhui uudesta yritysturvallisuudesta ja kertoi puheenvuorossaan yhteisöjen resilienssistä osana kestävää taloutta. Puheenvuoron päätteeksi Kervinen keskusteli sisäministeriön strategiapäällikkö Ari Evwarayen kanssa.
Kervisen mukaan ihmisten ajatukset ja asenteet ovat tärkeä turvallisuuden rakennuspalikka. Yhteiskunta, yhteisöt ja organisaatiot voivat muuttua turvallisemmiksi, kun ihmiset muuttavat ajatustapojaan. Kuitenkin resilienssin rakentaminen lähtee yhteistyöstä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Yritysten, yhteisöjen ja yksilöiden on hyvä hyödyntää yhteiskunnan kaikkia resursseja ja tutkimusta resilienssin rakentamisessa entistä enemmän. Yksin ei tarvitse pärjätä, vaan Kervisen mukaan olisi tärkeää rikkoa siiloja ja löytää tapoja saada olemassa oleva tieto ja taito resilienssin rakentamisesta kaikkien käyttöön.
Myös arvoilla on rooli turvallisen yhteiskunnan rakentumisessa. Yritysvastuu ei ole ainoastaan kuluttajien toiveiden täyttämistä, vaan esimerkiksi ihmis- ja työoikeuksien toteutumisen varmistaminen tuotantoketjussa on konkreettinen turvallisuutta edistävä teko.
Ilkka Kervisen pp-esitys.
Väestösuhdeohjelma kannustaa osallisuuteen ja yhdessä tekemiseen
Forssan kaupungin työllisyys- ja hyvinvointipalveluiden päällikkö Jaakko Leskinen kertoi Forssan seudun väestösuhdeohjelmasta. Ohjelman tavoitteena on väestösuhteisiin vaikuttaminen ja turvallisuuden edistäminen. Sen avulla luodaan kuntalaisille ja kuntaan muuttaville vakaata ja turvallista ympäristöä.
Leskinen kuvasi väestösuhdeohjelman käytännön toimia monipuolisesti. Ohjelmassa edistetään yhteistyötä esimerkiksi muiden kuntatason toimijoiden, kolmannen sektorin ja valtionhallinnon kanssa. Väestösuhteiden muodostumisessa tärkeitä ovat mm. kokemukset osallisuudesta ja tekemisestä, vuorovaikutuksesta, kunnioituksesta ja luottamuksesta. Väestösuhdepolitiikka hyötyy onnistuneesta sosiaalipolitiikasta, koulutuksen järjestämisestä, kasvatuksesta, asuntopolitiikasta sekä turvallisuuden vaikutuksesta seudulla ja yhteisöissä.
Työtä on kuitenkin tehtävänä yhdenvertaisuuden toteutumisessa niin julkisella sektorilla kuin esimerkiksi työpaikoilla kuin harrastuksissa. Leskinen kannusti kuulijoita arvioimaan, miten valmiita eri organisaatiot ovat käsittelemään ja edistämään yhdenvertaisuutta. Kehityksen ylläpitämiseksi eri viranomaisten olisi tärkeää jakaa keskenään kokemuksiaan yhdenvertaisuuden edistämisestä säännöllisesti.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenman kiitti Forssan kuntaa hyvästä työstä ja kehui väestösuhdeohjelman alueellista näkökulmaa sekä työn pitkäjänteisyyttä. Lisäksi hän korosti kunnioituksen ja luottamuksen keskeistä roolia väestösuhteiden rakentamisessa.
Jaakko Leskisen pp-esitys.
Yhteisö on tärkeä turvallisuustekijä myös harvaan asutuilla alueilla
Kuntatason toimijoiden kokemuksia toi puheenvuorossaan esille myös Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä. Hän puhui harvaan asutuista alueista, turvallisuudesta ja monipaikkaisuudesta.
Määttä kertoi muun muassa sisäministeriön asettamasta Harvaturva-verkostoa, jonka tehtävänä on seurata harvaan asuttujen alueiden turvallisuutta ja tuottaa tietoa näiden alueiden kohtaamista haasteista sekä mahdollisista ratkaisuista.
Määtän mukaan monipaikkaisuus aiheuttaa haasteita niin tilastointiin kuin turvallisuuden seurantaan ja suunnitteluun. Vaihteleva väestömäärä vaikeuttaa palvelujen mitoittamista, mikä näkyy esimerkiksi poliisin toimintavalmiusaikojen hidastumisessa suosituilla mökkeilyalueilla kesäkuukausina.
Kuitenkin myös harvaan asutuilla alueilla yhteisö on tärkeä turvallisuuden tunnetta lisäävä tekijä. Maaseutubarometrin tutkimuksessa lähes puolet vastaajista nosti ystävistä, läheisistä ja naapureista koostuvan turvaverkon kolmen tärkeimmän turvallisen arjen tekijän joukkoon.
Lopuksi Määttä nosti esiin sisäministeriön Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020 -raportin, jossa suositetaan muun muassa lisäämään harvaan asuttujen alueiden asukkaiden ja matkailijoiden valmiuksia huolehtia yhteisestä turvallisuudesta sekä vahvistamaan kylien yhteisöllistä
turvallisuustoimintaa. Myös turvallisuuden resurssien ja turvallisuussuunnittelun parantaminen ovat raportin mukaan tärkeitä harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden takaamisessa.
Tytti Määtän pp-esitys.
Turvallisuusuhat muuttavat muotoaan yhteiskunnan kehittyessä
Poliisihallituksen analyysipäällikkö Juha Syrjä piti puheenvuoron huomisen rikollisuudesta ja häiriöistä. Esityksessään hän käsitteli ennakointityön tärkeyttä poliisin toimintaympäristön ymmärtämisessä ja antoi konkreettisia esimerkkejä nousevista uhista eri yhteiskunnan aloilla. Puheenvuoron päätteeksi Kervinen keskusteli strategiapäällikkö Evwarayen ja yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenmanin kanssa.
Syrjän mukaan vanhat uhat säilyvät tai muuttavat muotoaan muutostrendien myötä. Uusia uhkia ilmestyy lisää ja rikollisuuden muodot ja tavat muuttuvat myös. Puheenvuoro korosti toimintaympäristön seurannan tärkeyttä näiden muutosten ja trendien tunnistamisessa.
Muun muassa teknologian uudistuminen haastaa poliisin seuraamaan muutosta ja ymmärtämään uusia ilmiöitä. Esimerkiksi finanssiteknologian kehitys ja uudenlaiset mahdollisuudet tietoverkkorikollisuuteen voivat tarkoittaa sitä, että rikos voi entistä helpommin koskea entistä isompaa määrää ihmisiä. Toiminta verkossa voi myös realisoitua helposti fyysiseen maailmaan. Muita keskeisiä muutoksessa olevia teemoja ovat muun muassa julkisen keskustelun tila, väestökehitys sekä lainsäädännön muutokset.
Puheenvuoron jälkeisessä keskustelussa nousi esille yhteisön tärkeys arjen turvallisuuden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Keskustelijoiden mukaan myös yhteisöjen olisi tärkeää kasvattaa ymmärrystään sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavista kehityskuluista ja keskeisistä teemoista.
Korona-aika on kuitenkin vaikuttanut yhteisöihin ja rajoittanut niiden toimintamahdollisuuksia. Rakennettaessa uutta normaalia onkin keskeistä tehdä aktiivista työtä yhteisöllisyyden uudelleen rakentamiseksi ja eriytymisen estämiseksi. Syrjä kiteytti keskustelun toteamalla, että kuuntelemisen pitäisi olla kansalaistaito.
Juha Syrjän pp-esitys.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Stenman päätti tilaisuuden painottamalla, että viranomaisilla on tärkeä vastuu kunnioituksesta kaikissa kohtaamisissa. Hänen mukaansa on voitava varmistaa, että erilaisissa tilanteissa olevat ihmiset saavat apua sitä tarvitessaan.
