Mitä ihmettä Sopulassa tapahtuu?

– turvallisuustapahtumassa kokeiltiin uudenlaista turvallisuussimulaatiota

Halusimme tuoda valtakunnalliseen turvallisuustapahtumaan tänä vuonna jotain aivan uutta - jotain, joka lisäisi osallisuuden kokemusta ja dialogia ja tarjoaisi ahaa-elämyksiä. Tältä pohjalta lähdimme suunnittelemaan muotoilutoimisto Hellonin kanssa pelillistettyä turvallisuussimulaatiota, joka pohjautuisi Sentimentti-ratkaisun aineiston kautta määriteltyihin turvallisuuden tunteen väestösegmentteihin. Muutaman kuukauden työstämisen sekä ideoiden pyörittelyn ja viilauksen jälkeen pelillistetty kokonaisuus konkretisoitui Sopulassa tapahtuvaksi turvallisuussimulaatioksi. 

Turvallisuussimulaatio pähkinän kuoressa

Kaikki turvallisuustapahtuman osallistujat saivat sähköpostissa ennalta tietoja kuvitteellisesta Sopulan kaupungista ja sen tapahtumista. Yhdessä uutisessa kerrottiin palaneesta kyläkaupasta, toisessa ostoskeskuksella sattuneesta nujakoinnista ja kolmannessa mielenosoituksesta. Nämä tiedot olivat kaikille osallistujille samoja. 

Jokainen turvallisuustapahtumaan osallistuva sai ennen tapahtumaa henkilökohtaisen sähköpostiviestin. Tuossa viestissä oli liitetiedosto, josta vastaanottaja sai faktatietoa kuvitteellisesta suomalaisesta Sopulan kaupungista, jossa turvallisuussimulaatio tapahtui. Tiedostosta selvisi myös väriryhmä, johon osallistuja kuului ja minkälaisia kahden muun väriryhmän edustajat olivat. Jokainen sai myös kolme Sopulan sanomissa julkaistua paikallisuutista ja yhden henkilökohtaisen tiedonjyvän. Osallistujalle kerrottiin, että tarkoituksena olisi selvittää, mitä Sopulassa tapahtuu ja mitä tapahtumien taustalla on. 

Pelaajat erottivat toisensa eri värisistä värikorteista. Kuva Pia Laulainen.
Kun tapahtuma alkoi, jokainen osallistuja sai ilmoittautumistiskillä kaulanauhan, jossa oli nimikyltin lisäksi hänelle valikoidun väriryhmän osallistujakortti. Valtakunnallisen turvallisuuspäivän ohjelmat käynnistyivät, ja osallistujia ohjeistettiin tutustumaan toisiinsa ja jakamaan toisilleen tietojaan ja näkemyksiään siitä, mitä Sopulassa oikein tapahtui. 

Toisen tapahtumapäivän aluksi osallistujat keskustelivat pienryhmissä oman väriryhmänsä edustajien kanssa siitä, mitä olivat saaneet selville edellisen päivän aikana. Jokainen ryhmä teki päätelmiä oman väriryhmänsä identiteetistä ja siitä, mitä Sopulassa tapahtuu. Tulkinnat kirjattiin screen.io viestiseinälle. 

Kukin väriryhmä sai toisistaan poikkeavia tietoja siitä, minkälaisia muun väri ryhmän edustajat olivat. Tulkinnat pohjautuivat löyhästi Sentimentti-ratkaisun pohjalta tehtyihin väestösegmentteihin. Näiden lisäksi pelaajalle jaettiin henkilökohtainen tiedonjyvä, jossa oli lisätietoja kaikille yhteisesti jaettuihin uutisiin ja Sopulan perustietoihin.

Toinen osa toteutettiin sekaryhmissä, jolloin samassa pienryhmässä oli kaikkien kolmen väriryhmän edustajia. Ryhmät tekivät uudelleen tulkintoja siitä, mitä oli tapahtunut. Ryhmän jäsenet paljastivat lisäksi toisilleen, mitä tietoja olivat saaneet eri värisistä ryhmistä ja minkälainen käsitys heillä oli omasta väriryhmästään.

Turvallisuussimulaatio päättyi Sopula Town Hall -kokoontumiseen, jossa me järjestäjät paljastimme osallistujille, mitä tapahtumien taustalla oikeasti oli tai ei ollut. Kävimme myös yhdessä läpi väriryhmien tulkintoja tapahtumista ja kerroimme, mihin kunkin väriryhmän kuvaus oli perustunut ja millaisia asenteita, arvoja sekä huolia näillä ryhmillä on. 

Simulaation tarkoituksena ei ollut löytää yhtä oikeaa totuutta vaan simuloida sitä, miten erilaisten ihmisten arvomaailmat, näkemykset, kokemukset ja heidän saamansa tieto vaikuttavat siihen, miten he asioita kokevat ja tulkitsevat. Tällä kaikella on vaikutusta myös turvallisuuden tunteen muodostumiseen.

Turvallisuussimulaatio synnytti hienoja oivalluksia

Simulaatio osoitti, että ihmisillä on tapana katsoa itseään kritiikittömämmin kuin muita. Vaikka ryhmien kuvaukset perustuivat löysästi Sentimentti aineiston pohjalta löytyviin väestösegmentteihin (joilla jokaisella on osittain toisistaan eroavia piirteitä), lähes kaikki ryhmät tulkitsivat oman väriryhmänsä muita väriryhmiä neutraalimmaksi ja järkevämmäksi. Eräs osallistuja pohti sitä, ”kuinka sokea on sille, miten muut itseni ja edustamani ryhmät näkevät.” Toinen osallistuja taas pohti itsereflektion vaikeutta ja sitä, ”ketä onkaan oikeasti keskitien kulkija?” Yksinkertaistaminen ja lokeroiminen on varmasti tuttua meille kaikille, ja siksi olisikin syytä muistaa tämä osallistujan oivallus: ”Ennakkoluulot pois ja avoimin mielin. Älä oleta, etsi faktaa.” 

Simulaatio konkretisoi sitä, että turvallisuuden tunne on erilainen erilaisille ihmisille ja tulkinnat samoista asioista voivat vaihdella suurestikin näkökulmasta, tulkitsijasta ja hänen saamastaan tiedosta riippuen. Näin kävi myös Sopulassa. Näkemykset tapahtumista olivat hyvin erilaisia riippuen siitä, minkä verran henkilö oli etsinyt tietoa muilta osallistujilta, minkälaista tuo tieto oli ollut ja minkälainen käsitys hänellä oli omasta ja toisen väriryhmän edustajasta. Eräs osallistuja tiivisti seuraavasti: ”Tärkein oivallus itselleni oli, että on erilaisia ihmisiä ja näkemyksiä - jatkossa osaan varmasti käsitellä eri tapahtumia useasta eri näkökulmasta.”

Henkilökohtaiset tiedonjyvät poikkesivat väriryhmittäin ja olivat yksilöllisiä myös väriryhmän sisällä. Simulaatiossa oli jaossa yhteensä 12 erilaista tiedonjyvää, joiden pohjalta osallistuja pystyi laajentamaan näkemystään Sopulan tapahtumista ja niiden taustasyistä.

Simulaatiossa oli jaettu tarkoituksella erilaisia tiedonjyväsiä sekä eri värisille ryhmille että väriryhmän sisällä eri henkilöille. Halusimme tällä simuloida sitä, että kokonaiskuva muodostuu oikeassakin elämässä useiden palasten yhdistelmästä ja useista tulkinnoista. Tahaton (tai tahallinen) kuplautuminen omanmielisten joukkoon kapeuttaa sekä tiedonjyvien määrää, luonnetta että omia tulkintoja kokonaiskuvasta. ”Mediakritiikki on erittäin tärkeää ja jokaisen kannattaa haastaa itseään siinä. Jos seuraa vain samanmielisten somea ja mediaa, oma maailmankuva vahvistuu, mutta samalla kapeutuu”, totesi eräs osallistuja. 

Simulaatio auttoi oivaltamaan, että turvallisuuden tunteen muodostumiseen vaikuttaa suuresti myös se, mikä jää sanomatta, tekemättä tai näkymättä. Kuten eräs osallistujista totesi, ”ehkä isoin havainto on se, että se mitä ei sano/kommentoi myös kertoo jotain muille omista näkökannoista.”  Jos asioista ei viestitä tai viesti on epäselvä, tulkitseminen ja myös tilkitseminen jäävät vastaanottajan tehtäväksi. Kokonaiskuva tilanteesta saattaa olla tällöin hyvin erilainen kuin todellisuus, sillä ”tilannekuvan luomisessa ihmismieli täyttää aukkoja tehokkaasti”, kommentoi eräs osallistuja.

Osallisuuden kokemus ja sitä kautta kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen vahvistavat dialogia ja yhteistyötä ja siten luottamusta ja turvallisuuden kokemusta. Huoli haavoittuvassa asemassa olevien ryhmistä nousi osallistujien kommenteissa erityisen huomion kohteeksi. Ensimmäinen askel olisi tunnistaa nuo ryhmät, sitten pyrkiä ymmärtämään minkälaisia haasteita heillä on turvallisuuteen liittyen ja tarjota heille aitoja osallistumisen paikkoja. ”Älä oleta, pyri dialogiin, kysy kuuntele keskustele”, kuului erään osallistujan tiivistys simulaation oivalluksista.
Saman palvelun ja viestinnän tuottaminen ei takaa samaa turvallisuuden tunnetta kaikille. Tarvitaan kohdennettuja palveluja ja viestintää sinne, missä tarve on suurin, mutta toisaalta myös laajempaa tapojen kirjoa tavoittamaan koko kansa. Viestinnällä ja osallistamisella on tässä suuri merkitys. 

Säpiseekö tulevaisuudessakin?

Tämä oli ensimmäinen kerta - mutta ei varmaankaan viimeinen - kun valtakunnallisessa turvallisuustapahtumassa hyödynnettiin pelillistettyä toimintaa. Turvallisuussimulaation konsepti on muokattavissa ja jatkokehitettävissä, joten saa nähdä, kuuluuko säpinää tulevaisuudessa muuallakin kuin Sopulassa. 

Uusista säpinöistä on jo viitteitä. Eräs osallistuja kirjoitti, että ”simulaation konsepti on todella hyvä ja jotain samantapaista varmasti kehitetään omiin tilaisuuksiin. Segmentointi tuli kivasti konkretisoitua ja tätä ymmärrystä hyödynnän arjessani.” Toinen taas kertoi, että sai simulaatiosta inspiraatio omaan työhönsä: ”Erityisryhmien tavoittamiseen mietitään uusi toimintatapa. Kerron pelistä työkavereille.”

Haluamme kiittää kaikkia turvallisuussimulaatioon osallistuneita! Simulaatio, joka konkretisoi turvallisuuden tunteen monimuotoisuutta ja yksilöllisiä kokemuksia pelilliseen muotoon, onnistui teidän vuoksenne. Osallistumisenne ja ennakkoluuloton heittäytymisenne teki tämän vuoden turvallisuustapahtumasta aivan erityisen.  

ps. Jos haluat tietää turvallisuussimulaatiosta enemmän, ota yhteyttä TUOVI-tiimiin sähköpostitse tuovi.sm(at)govsec.fi.