Torstai 19.5.2022 iltapäivä
Ohjelmakaista 1: Yhteistyö ja ratkaisut
Ammattimaisen ja JR-rikollisuuden tilannekuva ja sen hyödyntäminen viranomaisten sekä yksityisen sektorin toiminnassa
Rikollisuudesta keskustelemassa Toni Uusikivi (vas.), Christer Ahlgren, Markku Rajamäki, Teemu Saukonniemi ja keskustelun vetäjä Mika Junninen. Kuva Pia Laulainen.
Kaistan ohjelma polkaistiin käyntiin oikeusministeriön erityisasiantuntija Mika Junnisen vetämällä paneelikeskustelulla ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannekuvasta ja sen hyödyntämisestä viranomaisten sekä yksityisen sektorin toiminnassa. Mukana keskustelemassa olivat poliisitarkastaja Teemu Saukonniemi Poliisihallituksesta, rikosylikomisario Christer Ahlgren Keskusrikospoliisista, johtava asiantuntija Markku Rajamäki Elinkeinoelämän keskusliitosta ja rikoskomisario Toni Uusikivi Helsingin poliisilaitokselta. Suomessa on n. 70 pysyvää järjestäytyneen rikollisuuden ryhmää, joissa on n. 750 jäsentä. Ryhmät ovat usein verkostoja, joilla on yhteyksiä ulkomaille. Ryhmillä on myös yritystoimintaa, jolla peitetään rahanpesua, esim. rakennus-, ravintola- ja yksityinen turvallisuusalalla. Tilannekuvan jakaminen on jatkuvaa tasapainoilua sen kanssa, että pystyttäisiin varoittamaan esim. yrityksiä ja estämään rikollisuutta ja sen kanssa, ettei rikota esim. virkavelvollisuuksia salassapidosta levitetä tietoa, joka saattaa haitata tutkintaa. Tilannekuvaa pitäisi pystyä hyödyntämään myös heikkojen signaalien tunnistamiseen ja eteenpäin katsomiseen. Paneelistit näkivät turvallisuusselvitykset hyvänä keinona estää rikollisten pääsyä esim. yritysten vastuullisiin tehtäviin tai aitiopaikoille.
Muutoksen tuulet - muuttoliikkeet Euroopassa
Muuttoliikkeistä ja muutoksen tuulista keskustelemassa Aki Pihlaja ja Minna Hulkkonen. Kuva Pia Laulainen.
Paneelin jälkeen sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikkö Minna Hulkkonen piti erittäin ajankohtaisen esityksen kansainvälisistä muuttoliikkeistä. Suurin osa siirtolaisuudesta globaalisti ja Suomeen on hallittua ja tapahtuu työn, perhesiteen tai opiskelun perusteella. Keskeisiä muuttoliikkeiden ajureita ovat väestön ikärakenne ja sen muutokset, lähtömaiden taloudellisen tilanteen kehitys, ilmaston- ja ympäristönmuutokset sekä siirtolaisten sosiaaliset verkostot – kohdemaassa olevan diasporan koko vaikuttaa siihen mihin maahan muutetaan. Maahanmuutto on välttämätöntä Suomen elinvoimaisuuden varmistamiseksi: nykykehityksen jatkuessa Suomen väestö alkaa supistua v. 2030 ja tarvitsemme vuoteen 2035 mennessä pelkästään sote-alalle yli 200 000 uutta työntekijää. Hulkkonen kertoi, että Ukrainan sota on aiheuttanut EU:ssa suurimman pakolaisuuden sitten II maailmansodan ja yli 6 miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta. Noin 24 000 ukrainalaista on jättänyt Suomessa tilapäisen suojelun hakemuksen. Hulkkonen päätti esityksensä sanomalla, että Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan ja sisäministeriössä on asetettu hanke kokonaisvaltaisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteiden selvittämiseksi.
-> Minna Hulkkonen: Muutoksen tuulet - muuttoliikkeet Euroopassa
Kommenttipuheenvuoro
Kotimaan valmiustoiminnan päällikkö Aki Pihlaja SPR:stä piti kommenttipuheenvuoron liittyen Ukrainan sodan vaikutuksiin auttamistoiminnalle Suomessa. Pihlaja toi esiin kansalaisjärjestöjen merkityksen pakolaisten vastaanottamisessa ja korosti, että tulijoiden avun tarpeet eivät ole yhteneväisiä. On tärkeää, että huomioidaan ihmisten moninaisuus. Haavoittuvimmassa asemassa olevat jäävät helposti ulkopuolelle, ellei heitä huomioida erityisesti avun kohdentamisessa ja priorisoinnissa.
-> Aki Pihlaja: kommentti puheenvuoro
Uusi teknologia mullistaa tilannekuvan hallinnan
Erillisverkkojen Antti Kauppinen kertoi teknologioista, jotka mullistavat tilannekuvan hallinnan. Kuva Pia Laulainen.
Erillisverkkojen teknologiajohtaja Antti Kauppiselle oli asetettu haastava otsikko: Uusi teknologia mullistaa tilannekuvan hallinnan. Kauppinen kertoi, kuinka mobiiliteknologian kehittyminen sekä virtuaali- ja lisätyn todellisuuden käyttö lisäävät tulevaisuudessa viranomaisten tilannetietoisuutta. Tilannekuvan hallinta paranee ja tilanteisiin varautuminen helpottuu, kun tapahtumapaikalta välittyy erilaista dataa aiempaa nopeammin. Mitä tämä voisi tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi metsäpaloalueen yläpuolella lentävä drone voisi kuvata palon leviämistä. Reaaliaikainen kuva-analytiikka yhdistettynä sää-, maasto- ja kasvillisuustietoon ohjaisi sammutusrobotit tehtävän kannalta optimaaliseen paikkaan. Kuva-analytiikka toimisi myös pohjana reaaliaikaiselle tilannekuvalle ja ennusteelle palon etenemissuunnasta ja nopeudesta. Erillisverkkojen tekoälysovellusten päätavoitteena on asiakasorganisaatioiden henkilötyön ja päätöksenteon tukeminen sekä henkilön ajan vapauttaminen ydintekemiseen, pois toistuvista ja automatisoitavista tehtävistä. Tärkeää on, että teknologia toimia kaikissa tilanteissa ja oloissa. Palveluun pitää voida luottaa. Jos niin ei ole, uutta teknologiaa on hankala ottaa osaksi operatiivista toimintaa.
-> Antti Kauppinen: Uusi teknologia mullistaa tilannekuvan hallinnan
Petokset, onnettomuudet ja tulipalot vakuutusalan näkökulmasta
Mika Kivistö kertoi vakuutusalan näkökulmista erilaisiin onnettomuuksiin ja petoksiin. Kuva Pia Laulainen.
Tutkintapäällikkö Mika Kivistö Pohjola Vakuutus Oy:sta kertoi petoksista, onnettomuuksista ja tulipaloista vakuutusalan näkökulmasta. Vakuutusrikoksiin syyllistyy n. 5-8 % suomalaisista. Vakuutusrikoksentekijät ovat usein alle 30-vuotiaita, koulutettuja ja hyvin ansaitsevia. Vakuutusrikollisuus on yhteiskunnallisesti merkittävää rikollisuutta, joka maksaa n. 200 miljoonaa euroa vuodessa. Väärinkäytöksiä tutkitaan niin omaisuus-, henkilö- kuin ajoneuvovahinkojen osalta. Vakuutustutkinnan tavoitteena on selvittää, mitä todella on tapahtunut. Lisäksi vakuutustutkinnassa kehitetään väärinkäytösten ja vahinkojen torjuntatyötä, seurataan ja analysoidaan väärinkäytösilmiöitä ja tehdään viranomaisyhteistyötä. Analyysitoiminta saattaa auttaa esim. liiketoimintakieltoon asetetun henkilön tai järjestäytyneen rikollisuuden bulvaanin tunnistamisessa. Riskiasiakkaiden tunnistamisella vakuutusyhtiöt auttavat osaltaan torjumaan mm. talousrikollisuutta ja harmaata taloutta sekä korruptiota. Mielenkiintoisena yksityiskohtana esityksessä kerrottiin yksityisten palovahinkokoirien käytöstä palovahinkojen tutkinnoissa.
-> Mika Kivistö: Petokset, onnettomuudet ja tulipalot vakuutusalan näkökulmasta
Ohjelmakaista 2: Vakavat ja laajat häiriöt
Turvallisuusviranomaisten yhteistyö Itä-Uudellamaalla
Peter Johansson puhui turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä. Kuva Pia Laulainen.
Ohjelmakaistan Vakavat ja laajat häiriöt ensimmäinen puhuja oli pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. Hän kertoi turvallisuusviranomaisten yhteistyöstä Itä-Uudellamaalla. Johansson kertoi, että hyvät henkilösuhteet ovat tärkeitä ja tähän päästäkseen, johdon hyvä tiivis yhteistyö edesauttaa välitöntä ja hyvää yhteistyötä myös muilla tasoilla. Viranomaisten viikoittaiset operatiiviset johdon palaverit ovat yksi hyvä esimerkki tästä.
Stuk:in, Loviisan voimalaitoksen, Ensihoidon, Pelastuslaitoksen ja Poliisin (SVEP) yhteistyötoiminta on alkanut vuonna 2006. Helsingin, Itä-, Keski- sekä Länsi- ja Uudenmaan pelastuslaitoksien (HIKLU) yhteistyö on alkanut vuonna 1995, mutta varsinainen HIKLU-sopimus on tehty vuonna 2008. HIKLU on hankkinut esimerkiksi yhteistä kalustoa ja tuottanut yhteistyössä Uudenmaan pelastuslaitoksen toimesta maan ensimmäisen yhteisen riskianalyysin. HIKLU on lisäksi mahdollistanut tasa-arvoisten palvelujen tuottamiset asiakkaille ja laajemman resurssin saamisen.
Myös puolustusvoimien kanssa tehdään yhteistyötä. Lisäksi kolme sopimuspalokuntaa on koulutettu puhdistusajoneuvojen käyttöön. Myös riskiasumiseen on puututtu kouluttamalla sotetaustainen palotarkastaja tekemään jatkuvaa moniviranomaisyhteistyötä.
Hyvinvointialueen valmius ja varautuminen
Krista Lyyra kertoi hyvinvointialueiden yhteistyöstä pelastuslaitosten kanssa. Kuva Pia Laulainen.
Erityisasiantuntija Krista Lyyra sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi hyvinvointialueiden muodostumisesta sekä yhteistyöstä pelastuslaitosten kanssa. Yhteinen varautuminen kansallisiin riskeihin edellyttää yhdenmukaisia rakenteita ja toimintatapoja. Viiden yhteistyöalueen mallin pohjana toimivat tulevat YRA-alueet (tays, oys, kys, hyks, tyks) ja STM valmiusyksikkö, joka toimii ns. kuudentena valmiuskeskuksena. Yhteistyötä tehdään mm THL:n kanssa. Lisäksi valmiussuunnitelmaa varten on tehty Valsu-portaali. Tarkoituksena on , että hyvinvointialueet ja yhteistoiminta-alueet pystyisivät muodostamaan yhteiselle alustalle valmiussuunnitelmansa.
-> Krista Lyyra: Hyvinvointialueen valmius ja varautuminen
Markus Viitaniemi toi pelastuslaitosten näkökulmaa hyvinvointialueiden varautumiseen. Kuva Pia Laulainen.
Pelastusjohtaja Markus Viitaniemi Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta kertoi, että pelastustoimi siirtyy hyvinvointialueille sosiaali- ja terveystoimen kanssa rinnakkaisena omana toimialanaan, mutta tiiviisti yhdessä. Pelastutoimen uudistuksen tavoitteet ovat valtakunnallisesti yhteinäinen ja häiriötön järjestelmä, yhdenvertaiset laadukkaat sekä kustannustehokkaat palvelut, yhdenmukaiset palvelut, palvelut harva-alueilla ja kasvavissa keskuksissa sekä ensihoitopalvelut koko maassa.
Pelastustoimen toimintaympäristö jakautuu kahteen osaan: päivittäiset palvelutarpeet sekä poikkeuksellisten onnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aiheuttamat ennakoimattomat palvelutarpeet.
Viitaniemi kertoi, että Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos on osa Siun sote -kuntayhtymää ja tuottaa pelastustoimen ja ensihoidon palvelut maakunnan alueella. Pelastuslaitos on sisäministeriön hallinnonalana myös osa kansallista pelastustoimea, sisäistä turvallisuutta ja siviilivalmiutta. Hyvinvointialueuudistus ei vaikuta alueellisen yhteisen varautumisen rakenteisiin, mutta hyvinvointialueen toimialat osallistuvat alueelliseen yhteiseen varautumiseen.
Alueellisen yhteisen varautumisen rakenteet Pohjois-Karjalassa ovat valmiusfoorumi, valmiussihteeristö, paikalliset valmiusryhmät.
-> Markus Viitaniemi Hyvinvointialueen valmius ja varautuminen
Ukrainan sota ja resilientti Suomi - keskustelu
Maria Mekri (vas.) johdatteli keskustelijoita Ukrainan-sotaan liittyviin aiheisiin. Mukana keskustelemassa Katja Mannerström (toinen vasemmalta), Tuomas Pöyhönen ja Terhi Aaltonen. Kuva Pia Laulainen.
Sali täyttyi äärimmilleen, kun SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri käynnisti keskustelun Ukrainen sodasta ja resilientistä Suomesta. Keskusteluun osallistuivat Katja Mannerström Pakolaisavusta, Tuomas Pöyhönen Poliisihallituksesta sekä Terhi Aaltonen Kotimajoituksen tuki ry:stä.
Keskustelun alustuksena kuultiin johtaja Antti Hartikaisen Euroopan Unionin neuvontaoperaatiosta Ukrainassa (EUAM) puhe. Hartikainen työskentelee sekä Ukrainassa että Brysselissä ja hän kertoi, minkälaisia ilmiöitä sota aiheuttaa sotatilassa olevassa maassa ja kuinka vaikutuksen näkyvät myös Suomessa ja muualla Euroopassa koskien mm turvattomuuden tunnetta, hintojen nousua, talouskasvun heikkenimistä ja ääriliikkeiden toimintaa.
Kansallinen turvallisuus keskinäisriippuvaisessa maailmassa
Valtteri Vuorisalo kertoi datan, turvallisuuden ja toimijuuden muutoksesta. Kuva Pia Laulainen.
Työelämäprofessori Valtteri Vuorisalo Tampereen yliopistosta kertoi datan, turvallisuuden ja toimijuuden muutoksesta ja miten ihminen käyttäytyy suhteessa teknologiaan. Datakeskeinen lähestymistapa on keskeinen elementti geopoliittisessa kilpailussa, kertoi Vuorisalo. Kysymys onkin, että miten Suomi ja EU pysyy digikilpailun mukana.
Eero Kytömaa puhui datan käsittelyn ja ihmisten perusoikeuksien huomioon ottamisesta. Kuva Pia Laulainen.
Neuvotteleva virkamies Eero Kytömaa sisäministeriöstä puolestaan nosti esille perusoikeuksien huomioon ottamisen datan käsittelyssä. Kansallisen turvallisuuden riskit liikkuvat pitkälti datamaailmassa. Kytömaa esitteli sisäministeriön kansallisen turvallisuus -yksikön toimintaa ja kertoi, että kansallisella turvallisuudella on yhteys globaaliin turvallisuusympäristöön.
Ohjelmakaista 3: Ihmiset ja yhteisöt
Itä-Uudenmaan turvallisuuskysely 2020
Santeri Pohjolainen kertoi Itä-Uudellamaalla vuonna 2020 tehdystä turvallisuuskyselystä. Kuva Pia Laulainen.
Ohjelmakaistalla ”Ihmiset ja yhteisöt” iltapäivä alkoi Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen paloinsinööri Santeri Pohjolaisen puheenvuorolla, jossa Pohjolainen kertoi tuoreimmasta Itä-Uudenmaan turvallisuuskyselystä ja sen tuloksista. Kyselyssä oli hyödynnetty pohjana Helsingin kaupungin turvallisuuskyselyä, jota esiteltiin edellisessä valtakunnallisessa turvallisuusseminaarissa Hämeenlinnassa. Kysely toteutettiin vuoden 2020 syksyllä, ja siihen saatiin ennätyksellisen suuri määrä vastaajia. Tällä kertaa toteutus tehtiin sähköisesti ja ehkä tästä johtuen iäkkäiden vastauksia saatiin aiempaa vähemmän. Myös maaseudun vastaajia oli tavanomaista vähemmän, mutta sen sijaan poikkeuksellisen suuri osa, eli noin 25% vastaajista oli alle 14-vuotiaita, mikä avasi mielenkiintoisia tuloksia.
Kyselyn vastaajista melko tai turvattomaksi olonsa koki 4%, eli noin Loviisan asukasluvun verran ihmisiä. Eniten huolestuttivat huumeiden käyttäjät ja huumekauppa, rikollisuuden lisääntyminen sekä paikkojen rikkominen ja töhryt. Myös työttömyyden lisääntyminen aiheutti huolta. Keskeisimpinä turvallisuutta lisäävinä toimenpiteinä nähtiin poliisin näkyvyyden lisääminen sekä nuorille avoimien tilojen lisääminen. Myös esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelujen lisäämistä pidettiin turvallisuutta lisäävänä toimena.
Pohjolaisen esitys herätti mukavasti keskustelua, ja myös screenio-osallistamistyökalun käyttö unohtui, kun ihmiset pääsivät kasvokkain keskustelemaan!
-> Santeri Pohjolainen: Itä-Uudenmaan turvallisuuskysely 2020
Turvallisuussuunnittelun työkalu kunnille ja hyvinvointialueille
Markus Alanko esitteli TUOVIin suunnitteilla olevaa turvallisuussuunnittelun työkalua. Kuva Pia Laulainen.
Seuraavaksi ohjelmakaistalla oli vuorossa oikeusministeriön erityisasiantuntija Markus Alangon esitys, jossa aiheena oli sisäisen turvallisuuden portaali TUOVIin suunnitteilla oleva turvallisuussuunnittelun työkalu. Alanko pohjusti esityksensä alussa, että systemaattista turvallisuusyhteistyötä on kunnissa tehty jo 90-luvulta lähtien, mutta yhä edelleen turvallisuussuunnittelu jää liian usein yhden henkilön vastuulle. Nyt suunnitteilla olevalla työkalulla pyritään osin ratkaisemaan tätä ongelmaa. Alanko kertoi, että työkalu ohjaa käyttäjäänsä täyttämään eri osa-alueet suunnitelmaan ja myös esimerkiksi linkittämään turvallisuussuunnittelutyöhön osallistuvat tahot mukaan suunnitelmaan. Näin työkalun on tarkoitus auttaa käyttäjää huomioimaan suunnitelmassa kaikki työn kannalta merkittävät osa-alueet sekä parantaa tiedonkulkua ja -vaihtoa eri tahojen ja yksittäisten työntekijöiden välillä. Työkalun kehittämistyö aloitetaan syksyllä 2022 ja se otetaan käyttöön vuodenvaihteeseen mennessä . Alangon esitys aiheutti salissa paljon keskustelua ja kysymyksiä!
-> Markus Alanko: Turvallisuussuunnittelun työkalu kunnille ja hyvinvointialueille
Nuorten pahoinvointi ja rikollisuuden kasvu
Markus Kaakinen kertoi viime vuosikymmenien nuorisorikollisuuden kehityksestä. Kuva Pia Laulainen.
Iltapäivän kahvitauon jälkeen ohjelmakaistalla jatkettiin aiheella nuoret, pahoinvointi ja rikollisuus. Aiheesta olivat alustamassa Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkijatohtori Markus Kaakinen ja lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen. Kaakinen kertoi ensin nuorisorikollisuuden viime vuosikymmenien kehityksestä yleisesti todeten, että kehittyneissä maissa on 1990-luvulta lähtien todettu laajasti ns. crime drop, eli rikollisuuden väheneminen. Myös nuorisorikollisuus on vähentynyt. Samalla rikollisuus kuitenkin kasautuu entistä voimakkaammin aktiivisimmille rikoksen tekijöille. Yhteiskunnassa tarvitaankin palveluita, joilla tartutaan tähän aktiiviseen rikoksentekijöiden joukkoon. Myös ennaltaehkäisyä täytyy kehittää vastaamaan jo aikaisemmassa vaiheessa niihin nouseviin ilmiöihin, joita havaitsemme. Kaakinen painotti, että muun muassa näiden ilmiöiden tunnistamisessa yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella tulee olla merkittävä rooli.
-> Markus Kaakinen: Nuorten pahoinvointi ja rikollisuuden kasvu
Kaakisen jälkeen Elina Pekkarinen jatkoi osin samasta teemasta ja pohti, kuinka lasten rikoksiin sitten tulisi puuttua. Hän painotti, että lapset ja nuoret eroavat henkiseltä ja fyysiseltä kehitykseltään aikuisesta, ja viittasi muun muassa YK:n lapsen oikeuksien komiteaan sekä kansainvälisiin sopimuksiin todeten, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan kasvuympäristöön. Palveluissa on kuitenkin paljon puutteita. Systematisoidut interventiot on kohdistettu varhaiseen puuttumiseen, eikä toistuvasti ja pitkäkestoisesti vakavia rikoksia tekeville ole systemaattisia toimintamalleja. Rikosten jättämistä tukevia toimenpiteitä ei ole. Lisäksi rikosoikeuden ja lastensuojelun prosesseja ei aina soviteta yhteen nuoren edun mukaisesti, koska nuoren palvelukokonaisuudella ei ole selkeää vastuutahoa. Näin rikoksia tekevä lapsi jää herkästi erilaisten palvelujen väliin ja viranomaisten pompoteltavaksi. Sekä Pekkarisen että Kaakisen puheenvuorot aiheuttivat salissa paljon keskustelua ja valtavaa mielenkiintoa.
-> Elina Pekkarinen: Lasten ja nuorten rikollisuuden vähentäminen
Haavoittuvassa asemassa olevien resilienssin tukeminen
Jaana Keränen (vas.) ja Pirjo Jukarainen esittelivät sitä, miten viestintä voi vaikuuttaa haavoittuvassa asemassa olevien resilienssiin. Kuva Pia Laulainen.
Viimeisenä ohjelmakaistalla alustivat Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Pirjo Jukarainen ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkija Jaana Keränen aiheenaan haavoittuvassa asemassa olevien resilienssin tukeminen. Jukarainen ja Keränen kertoivat EU:n BuildERS-hankkeesta (Building European Communities’ Resilience and Social Capital), jossa pyritään kehittämään yhteiskunnan resilienssiä parantamalla haavoittuvassa asemassa olevien resilienssiä häiriötilanteissa. Ilmiönä haavoittuvuudesta on Jukaraisen ja Keräsen mukaan keskeistä ymmärtää, että haavoittuvuus vaihtelee tilanteen mukaan ja on luonteeltaan dynaamista. Kuka tahansa voi olla haavoittuva tietyssä tilanteessa tietyllä hetkellä, mutta on kuitenkin ihmisiä, joiden riski haavoittuvuudelle tietyssä tilanteessa on suurempi tai erittäin suuri verrattuna muihin. Keskeisiä johtopäätöksiä olivat muun muassa, että kriisinhallinnan parantaminen vaatii sekä lyhyen että pitkän aikavälin muutoksia, ja että kriisinhallinnan ja sosiaalipalvelujen yhteistyötä tulisi lisätä. Yhteiskuntapolitiikassa tulisi laajasti keskittyä eriarvoisuuden, syrjinnän ja leimautumisen vähentämiseen.
-> Pirjo Jukarainen, Jaana Keränen: Haavoittuvassa asemassa olevien resilienssin tukeminen