Miten tämä työ on tehty?
Tässä osiossa kuvataan yleisemmin raportin taustalla vaikuttavia lähtökohtia ja tavoitteita. Jokaisen osa-alueen kohdalla on esitetty keskeisten ilmiöiden lisäksi ne menetelmät ja lähteet, joihin tehty työ perustuu.
Raportin lähtökohdat
Sisäisen turvallisuuden raportti perustuu kolmelle lähtökohdalle: sisäisen turvallisuuden määritteleminen, ilmiöiden merkittävyyden arviointi sekä avoimuus ja käytettävyys.
1) Sisäisen turvallisuuden määritelmä
Sisäisen turvallisuuden strategia on määritellyt sisäisen turvallisuuden tarkoittavan niitä yhteiskunnan ominaisuuksia, joiden johdosta väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta.
Määritelmä sisältää kaksi eri tekijää. Toisaalta siinä kuvataan asiat, joiden katsotaan voivan uhata sisäistä turvallisuutta - rikollisuus, häiriöt, onnettomuudet ja kansalliset sekä kansainväliset ilmiöt. Toisaalta niistä tarkastellaan sellaisia, jotka aiheuttavat tai ainakin voivat aiheuttaa pelkoa tai turvattomuutta.
Aiemmin hyvä sisäinen turvallisuus voitiin nähdä uhkien poissaolona. Nykyisin myös se, miten koemme eri ilmiöt, on osa sisäistä turvallisuutta.
2) Ilmiöiden merkittävyyden arviointi
Ilmentymät voivat olla volyymiltaan tai vaikutuksiltaan merkittäviä. Ilmentymä voi myös olla itse tai aiheuttaa sellaista yhteiskunnallista muutosta, että siitä tulee merkittävä tekijä sisäiselle turvallisuudelle. Tarkastelussa huomioidaan myös ihmis- ja perusoikeuskysymyksiin, valtion turvallisuuteen tai erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin liittyvät asiat, joiden seurantaa kansainväliset tai parlamentaariset velvoitteet edellyttävät.
3) Avoimuus ja käytettävyys
Sisäisen turvallisuuden keskeiset ilmentymät pitää voida havainnoida, selittää ja ennakoida avoimien lähteiden kautta. Käytännössä se tarkoittaa avointa tilastotietoa, tutkimuksia ja selvityksiä. Lisäksi seuranta ja trendianalyysi edellyttävät mittareilta toistuvuutta. Tämä mahdollistaa sen, että sidosryhmät voivat osallistua ennakointityöhön sekä menetelmien että tulosten avoimeen puntarointiin.
Ilmiöiden jäsentäminen: kuvaavat, selittävät ja ennakoivat indikaattorit
Jokaisen seurattavan ilmiön kohdalla haetaan tarkempia vastauksia siihen, a) mitä olemassa olevat mittarit ja täydentävät tietolähteet kertovat ilmiöstä, b) miten ilmiö vaikuttaa väestöön ja yhteiskuntaan (mm. kehen ja miten paljon), sekä c) mitkä tekijät vaikuttavat ilmiön kehitykseen ja miten tämä on näkynyt muutaman viimeisen vuoden aikana? Lisäksi d) pyrimme esittämään arvion ilmiön tulevasta kehityksestä ja tähän mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä.
Käsitteet
Sisäisen turvallisuuden osa-alueella tarkoitetaan tässä yhteydessä laajaa kokonaisuutta, joka käsittää useamman sisäisen turvallisuuden ilmiön. Osa-alueista on päätetty sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmässä. Tavoitteena on saavuttaa riittävän tarkka käsitys tarkasteltavana olevan osa-alueen nykyisestä tilasta, viimeaikaisesta kehityksestä sekä mahdollisista tulevaisuuden näkymistä.
Sisäisen turvallisuuden keskeiset osa-alueet ovat:
- Turvattomuuden tunne ja avunsaanti
- Rikollisuus
- Tapaturmat sekä luonnon ja ihmisen aiheuttamat onnettomuudet
- Yhteiskuntarauha ja vakaus
Keskeisellä sisäisen turvallisuuden ilmiöllä tarkoitetaan tässä yhteydessä saman yläkäsitteen alle jäsentyviä konkreettisia turvallisuusongelmia sekä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta uhkaavia tapahtumia, kuten väkivaltarikollisuus. Ilmiö koostuu puolestaan ilmentymistä. Työssä ei ole mahdollista tarkastella kaikkia kunkin osa-alueen alle kuuluvia ilmiöitä, vaan myös niistä on valittu keskeisimmät. Esimerkiksi rikollisuuden osa-alueen sisällä olevia ilmiöitä ovat väkivaltarikollisuus ja omaisuusrikollisuus.
Keskeisellä sisäisen turvallisuuden ilmentymällä tarkoitetaan konkreettista turvallisuustapahtumaa, rikosta, häiriötä tai onnettomuutta. Esimerkiksi väkivaltarikollisuuden yksi ilmentymä on pahoinpitely.
Indikaattorilla tarkoitetaan jotain sellaista lähdettä, jonka avulla sisäisen turvallisuuden ilmentymiä voi mitata, täydentää ja selittää tai ennakoida. Esimerkiksi pahoinpitelyiden yksi indikaattori on viranomaisten tietoon tulleet pahoinpitelyrikokset.
Valmistelu ja työn tekijät
Raportin valmistelu on sisältänyt kaksi laajaa työpajaa, kirjalliset käsittelyt ja kommentit, asiantuntijaryhmien työskentelyä sekä sisäisen turvallisuuden ennakointiverkoston työskentelyä. Työstä on raportoitu säännöllisesti sisäisen turvallisuuden strategian ohjausryhmälle, joka on ohjannut työtä.
Raportin laadinnassa mukana ovat olleet:
-
Suomen Punainen Risti, Suomen Pelastusalan keskusjärjestö, Suomen sosiaali ja terveys ry, Demos Helsinki, Suomen Kuntaliitto, Tampereen yliopisto
-
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsingin kaupungin pelastuslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
-
Rajavartiolaitos, Raja- ja merivartiokoulu, Suojelupoliisi, Poliisihallitus, Maahanmuuttovirasto, CMC Finland, Keskusrikospoliisi, Poliisiammattikorkeakoulu, Pelastusopisto, Hätäkeskuslaitos
-
Sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, oikeusministeriö, sisäministeriö
Tulevaisuustaulukko
Turvattomuuden tunne ja avunsaanti |
Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuus |
Kasvaa |
Laskee |
|
|
|
Sosiaalisen median rooli |
Merkittävä |
Ei merkittävä |
|
|
|
Turvattomuuden tunteen jakautuminen |
Tasaisesti |
Epätasaisesti |
|
|
Rikollisuus |
Kokonaisrikollisuus |
Kasvaa ja polarisoituu |
Vähenee ja polarisoituu |
Kasvaa tasaisesti |
Vähenee tasaisesti |
|
Väkivallan kokonaismäärä |
Lisääntyy |
Vähenee |
|
|
|
Merkittävin selittäjä |
Alkoholi |
Viharikokset |
Parisuhdeväkivalta |
Muu |
|
Kyberrikollisuuden osuus |
Kasvaa merkittävästi |
Kasvaa jonkin verran |
Ei juurikaan kasva |
|
Tapaturmat ja onnettomuudet |
Ikääntymiseen liittyvät turvallisuusongelmat |
Kasvaa merkittävästi |
Kasvaa jonkin verran |
Ei juurikaan kasva |
|
|
Tapaturmakuolleisuus |
Laskee merkittävästi |
Laskee jonkin verran |
Pysyy samana |
Nousee |
|
Digitalisaatiokehitys ja kyvykkyydet |
Nopea digitalisoituminen, tasaiset kyvykkyydet |
Nopea digitalisoituminen, polarisoituneet kyvykkyydet |
Maltillinen digitalisoituminen |
|
Yhteiskuntarauha ja vakaus |
Luottamus viranomaisiin |
Lisääntyy |
Vähenee |
|
|
|
EU:n yhtenäisyys turvallisuusyhteisönä |
Pääosin yhtenäinen |
rakoilee |
yhteistyö vaikeaa |
|
|
Maahanmuutto |
Kasvaa |
Vähenee |
|
|
|
Negatiivinen suhtautuminen maahanmuuttajiin |
Kasvaa merkittävästi |
Kasvaa jonkin verran |
Laskee jonkin verran |
Laskee merkittävästi |
|
Terroriuhka |
Kasvaa merkittävästi |
Kasvaa jonkin verran |
Laskee jonkin verran |
Laskee merkittävästi |
|
Sosiaalinen koheesi |
Lisääntyy |
Vähenee |
|
|