Turvallisuuden tunne ja avunsaanti

Sukupuolten välillä on virhemarginaalin ylittävä ero; naisista 88 % pitää Suomea turvallisena, kun taas miehistä 85 %. Kaikista vastaajista 95 prosenttia kokee henkilökohtaisen turvallisuutensa hyväksi.

Ihmisten huolia ja pelkoja kysyttäessä on havaittavissa jako yhteiskunnallisiin sekä henkilökohtaisiin turvattomuutta tuottaviin asioihin.Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa myös se, miten nopeasti apua saa hädän hetkellä sekä miten nopeasti ja tehokkaasti rikokset selvitetään ja mitä siitä seuraa.

Rikoslajeista eniten huolta ihmisissä herättää rattijuopumus. Katuväkivallan pelko on viime vuosina hieman laskenut .

Turvallisuuden tunteessa on eroja eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi katu- ja työpaikkaväkivallan pelko on korkeampaa niillä, jotka hankkivat tietonsa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista lähteistä. Taloudellisen toimeentulon hankalaksi kokeneet, aiemmin väkivallan uhriksi joutuneet ja nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat kokevat todennäköisimmin joutuvansa väkivallan uhriksi tulevaisuudessa.

Suomalaisten kokemukset avunsaannista ovat pysyneet kautta 2010-luvun pitkälti samanlaisina. Hälytyksien vastausajat, tehtävämäärät sekä tehtävien jakautuminen eri viranomaisten kesken ovat säilyneet samoina viimeisten vuosien aikana. Suomessa apua saa nopeasti: Yhdeksään kymmenestä hätäpuhelusta vastataan alle 10 sekunnissa.