Turvallisuuden tunne ja avunsaanti
Lähde: Suomen Kyselytutkimus 2021
Päivitetty 05/2022
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei, yllättävää kyllä, näytä laskeneen yleistä turvallisuuden tunnetta. Päinvastoin, koronaepidemian siirtyminen taka-alalle yleisessä mediakeskustelussa on mahdollisesti vaikuttanut myönteisellä tavalla turvallisuuden tunteen muutamien prosenttien kasvuun viime vuodesta. Silti huolestuneisuuden määrä esimerkiksi sotilaallisesta iskusta tai maailman tilanteesta on noussut. Yksilöllinen turvallisuuden tunteen määrittely näyttäytyykin kompleksisena, eikä sitä voida arvioida vain huolien summana.
Kansalaispulssi-kyselytutkimuksen (13.4.2022) mukaan:
- 73% väestöstä kokee elämänsä turvalliseksi (+3% keväästä -21)
- 75% väestöstä on huolissaan suunnasta, johon maailma on menossa (+17% keväästä -21)
- 18% väestöstä uskoo, että häneen vaikuttaa tai kohdistuu sotilaallinen isku seuraavien kolmen vuoden aikana (+12% keväästä -21)
Yleisesti ottaen ihmisten huolia ja pelkoja kysyttäessä on havaittavissa jako yhteiskunnallisiin sekä henkilökohtaisiin turvattomuutta tuottaviin asioihin.Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa myös se, miten nopeasti apua saa hädän hetkellä sekä miten nopeasti ja tehokkaasti rikokset selvitetään ja mitä siitä seuraa.
Turvallisuuden tunteessa on eroja eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi katu- ja työpaikkaväkivallan pelko on korkeampaa niillä, jotka hankkivat tietonsa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista lähteistä. Taloudellisen toimeentulon hankalaksi kokeneet, aiemmin väkivallan uhriksi joutuneet ja nuorimpaan ikäryhmään kuuluvatkokevat todennäköisimmin joutuvansa väkivallan uhriksi tulevaisuudessa.
Turvallisuuden ja luottamuksen välillä on yhteys: niiden osalta, jotka kokevat elämänsä turvattomaksi, luottamus turvallisuusviranomaisiin on voimakkaasti madaltunut.
Suomalaisten kokemukset avunsaannista ovat pysyneet kautta 2010-luvun pitkälti samanlaisina. Hälytyksien vastausajat, tehtävämäärät sekä tehtävien jakautuminen eri viranomaisten kesken ovat säilyneet lähestulkoon samoina viimeisten vuosien aikana.
Suomessa apua saa nopeasti: avuntarvitsijan hätäilmoitukseen vastattiin vuonna 2021 keskimäärin 4 sekunnissa (5 sekuntia vuonna 2020).
Päivitetty 05/2022
Mitä Suomessa pelätään?
-
Kyselytutkimuksen mukaan turvattomuutta koetaan kaikkein yleisimmin, kun ympärillä nähdään häiriökäyttäytymistä (58 %), suuria maahanmuuttajaryhmiä (40 %), alkoholin ja päihteiden käyttöä (35 %), vastaanottokeskuksen (30 %) tai asuinalueen yleistä siivottomuutta (28 %). Kaiken kaikkiaan erilaiset tekijät aiheuttivat vastaajissa enemmän turvattomuuden tunnetta vuonna 2021 verrattuna aikaisempiin vuosiin (2019, 2017) (Turvassa 2021)
-
Katuväkivallan pelko on viime vuosina hieman laskenut. Vuoden 2017 kyselyssä 33 % vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2020 kyselyssä enää vajaa 26 % vastaajista ilmoitti pelänneensä joutuvansa tällaisen väkivallan kohteeksi ainakin kerran kuluneen vuoden aikana. (Kansallinen rikosuhritutkimus 2017 ja 2020)
-
Katu- ja työpaikkaväkivallan pelko on korkeampaa niillä, jotka hankkivat tietonsa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista tietolähteistä. (Väkivallan kokemus ja rikostiedon lähteet 2018)
-
Kaupungeissa asuvat välttävät muita useammin liikkumista jollain alueella: pääkaupunkiseudulla noin viidennes ilmoitti välttävänsä jotakin aluetta väkivallan uhan vuoksi, kun Suomen muissa kaupungeissa vastaava osuus oli noin 12 prosenttia. Taajaan asutuissa sekä maaseutumaisissa kunnissa välttämiskäyttäytyminen oli olennaisesti harvinaisempaa kuin kaupunkimaisissa ympäristöissä. (Kansallinen rikosuhritutkimus 2019)
-
Vaarallinen tartuntatauti, sairastuminen, kotitapaturmat ja liikenneonnettomuudet ovat väestön mielestä todennäköisimmät arjen uhkista, joihin he itse joutuvat osallisiksi. (Suomalaisten pelastusasenteet 2020, Turvassa 2021)
-
Kaikista rikoslajeista rattijuopumus (80 %) herättää väestössä eniten huolta. (Poliisibarometri 2020)
Väkivallan pelko
Naisista 37 % ja miehistä 18,9 % kertoi pelänneensä vähintään kerran vuodessa kodin ulkopuolella iltaisin tapahtuvaa väkivaltaa.
Kodin ulkopuolella iltaisin tapahtuvaa väkivaltaa vähintään kerran vuodessa pelänneet
|
2013 |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 2020 |
||
Kaikki |
28% |
27,1 % |
30,6 % |
32 % |
33 % |
29 % | 27,8 % 25,6% | ||
Naiset |
35,3% |
34,7 % |
38,4 % |
40% |
42 % |
37 % | 37 % 32,8% | ||
Miehet |
21,5% |
19,7 % |
22,9 % |
24 % |
24 % |
21 % | 18,9 % 18,7% |
Lähde: Kansallinen rikosuhritutkimus 2012, 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019 ja 2020.
Ketkä pelkäävät?
Väkivalta pelottaa eniten niitä, jotka ovat aikaisemmin joutuneet väkivallan uhriksi. Lisäksi se pelottaa erityisesti nuorempia ikäryhmiä, naisia, korkeakoulutettuja sekä hankalassa taloudellisessa tilassa olevia.
Väestöryhmät, jotka pelkäävät eniten joutuvansa väkivallan uhriksi
Väkivallan uhriksi aiemmin joutuneet |
60 % |
Nuorimmat ikäryhmät 15 – 24 -vuotiaat 25 – 34 -vuotiaat |
47 % 50 % |
Naiset |
42 % |
Korkeakoulutetut |
41 % |
Hankalassa taloudellisessa tilanteessa olevat |
39 % |
Lähde: Väkivallan kokemus ja rikostiedon lähteet 2018.
Millaisia asioita tulevaisuuden pelätään tuovan mukanaan?
-
Väestön turvattomuuden tunteeseen vaikuttaa se, millä todennäköisyydellä nykyiset huolet toteutuvat tulevaisuudessa.
-
Tulevaisuuden kokee turvattomampana 46 prosenttia (47% v. 2020), miehistä 47 (49%) ja naisista 45 (45%). Yli 50-vuotiaista näin ajattelee 50 prosenttia (50%), 35–49-vuotiaista 49 (52%), 25–34-vuotiaista 43 (36%) ja alle 25-vuotiaista 30 prosenttia (41%)
-
Huolta herättävät eniten tietoverkkoihin kohdistuvat uhat eli kyberuhat ,78 % (73 % v. 2020), järjestäytynyt rikollisuus, 76 % (76 %), kansainvälinen terrorismi, 75 % (77 %), maailman pakolaistilanne 75 % (78 %), erilaiset tartuntataudit /epidemiat, 74 % (81 %) ja joukkotuhoaseiden leviäminen, 72 % (75 %) (MTS 2021)
-
Tulevaisuuteen suhtautumisessa on eroja eri väestöryhmien välillä: Taloudellisen toimeentulon hankalaksi kokeneet, aiemmin fyysisen väkivallan uhriksi joutuneet ja nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat kokevat todennäköisimmin joutuvansa väkivallan uhriksi tulevaisuudessa. Jos nuorimpien ikäluokkien koot pienenevät ja kokonaisrikollisuus jatkaa laskuaan, voimme olettaa, että väkivallan pelko ei ainakaan merkittävästi tule nousemaan.
Hätäilmoitukset Suomessa
Vuonna 2021 jatkunut koronapandemia ja siihen liittyneet yhteiskunnan varautumistoimenpiteet heijastuivat myös hätäkeskustoimintaan. Hätäilmoitusmäärät olivat alkuvuodesta 2021 selvästi tavallista alhaisemmalla tasolla. Kesää kohti mentäessä ja ihmisten viettäessä vapaammin aikaa hätäilmoitusmäärät kasvoivat nopeasti.
Vuonna 2021 tehtiin yhteensä 2 782 980 hätäilmoitusta. Hätäilmoitusten kokonaismäärä pysyi lähes samalla tasolla edellisvuoteen 2020 verrattuna (2 787 190).
Vuonna 2021 kaikista käsitellyistä hätäilmoituksista 1 488 290 johti tehtävän välittämiseen toimivaltaiselle viranomaistaholle. Välitettyjen tehtävien osuus nousi selvästi edellisvuodesta (1 445 690). Välitetyt tehtävät jakautuivat seuraavasti: terveystoimi 56 %, poliisi 34 %, pelastus 6 % ja sosiaalitoimi 4 %. Toimialojen osuudet kaikista välitetyistä tehtävistä pysyivät samalla tasolla kuin aikaisempana vuonna.
Ensihoidon tehtävämäärissä tapahtui merkittävää nousua (48 000 tehtävää), kun taas poliisille välitetyt tehtävät vähenivät (14 000 tehtävää). Sosiaalitoimen tehtävissä kirjattiin jälleen kasvua edellisiin vuosiin verrattuna.
Hätäilmoitusten vuosittainen määrä ja niiden jakautuminen eri viranomaisten kesken
Vuosi |
Ensihoito |
Poliisi |
Pelastus |
Sosiaali |
YHT kpl välitetty muille viranomaisille |
Ensihoito % |
Poliisi % |
Pelastus % |
Sosiaali % |
2010 |
700 000 |
515 000 |
89 000 |
3 000 |
1 307 000 |
54 % |
39 % |
7 % |
0 % |
2014 |
715 000 |
510 000 |
79 000 |
12 000 |
1 316 000 |
54 % |
39 % |
6 % |
1 % |
2015 |
713 000 |
493 000 |
79 000 |
14 000 |
1 299 000 |
55 % |
38 % |
6 % |
1 % |
2016 |
728 000 |
479 000 |
81 000 |
16 000 |
1 304 000 |
56 % |
37 % |
6 % |
1 % |
2017 |
744 000 |
486 000 |
78 000 |
20 000 |
1 328 000 |
56 % |
37 % |
6 % |
2 % |
2018 | 765 600 | 487 200 | 83 520 | 55 680 | 1 392 000 | 55 % | 35 % | 6 % | 4 % |
2019 | 800 520 | 515 610 | 85 600 | 52 650 | 1 454 380 | 55 % | 35 % | 6 % | 4 % |
2020 | 779 550 | 527 750 | 85 190 | 53 380 | 1 445 690 | 54 % | 36 % | 6 % | 4 % |
2021 | 828 840 | 513 130 | 85 230 | 61 090 | 1 488 290 | 56 % | 34 % | 6 % | 4 % |
Lähde: Hätäkeskuslaitos
Poliisin hälytystehtävät
Poliisille tulevista tehtävistä kiireellisimmät kirjataan A-luokan tehtävinä. Niissä ensimmäinen partio on tehtäväpaikalla keskimäärin alle 10 minuutissa.
Poliisin hälytystehtävät |
2010 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 | 2020 |
2021 | |
Hälytystehtävät yhteensä
|
1029 905 |
1048 080 |
1055 298 |
1074 199 |
1024 400 | 1017 572 |
1011 271 |
|
A – kiireellisyysluokan tehtävät |
87 869 |
71 526 |
74 867 |
74 642 |
91 051 | 81 785 |
69 781 |
|
Toimintavalmiusaika A – tehtävät |
10,5 |
9,4 |
9,3 |
9,4 |
10,7 | 10 |
9,7 |
|
-
Poliisin toimintavalmiusaikaan vaikuttavat tehtävien sijainti, lukumäärä ja etäisyys sekä partioiden sijainti ja lukumäärä. Poliisi on pyrkinyt tietojohtoisella toimintatavalla suuntaamaan resursseja niihin paikkoihin ja niinä kellonaikoina, jolloin kokemuksen mukaan tapahtumia ja häiriöitä on eniten. (Poliisin toimintakertomus 2016)
-
Poliisin toimintavalmiusaika (asiakasnäkökulma) mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka kunnes poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle. A-luokan tehtävät ovat kaikkein kiireellisimpiä. (Poliisin tilastopalvelu)
Pelastustoimen hälytystehtävät
Pelastustoimi on hälytystehtävän saatuaan paikalla keskimäärin alle 8 minuutissa.
Pelastustoimen hälytystehtävät |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 | 2019 |
2020 | 2021 | ||||||||||
Kaikki tehtävät |
99 074 |
99 673 |
103 756 |
104 411 |
113 479 | 107 970 |
101 974 | 103 376 | ||||||||||
Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan (minuutteina ja sekunteina) mediaani (kiireellisiksi luokitellut tehtävät pl. ensivastetehtävät)
|
7:34 |
7:34 |
7:34 |
7:40 |
7:54 | 7:48 |
7:41 | 7:41 |
Lähde: Pelastustustoimen taskutilasto 2013 – 2017, Johannes Ketola, Esa Kokki, Pelastusopiston julkaisu, D-sarja: Muut [2/2018] sekä Pelastustoimen taskutilasto 2014 - 2018, Johannes Ketola ja Esa Kokki, Pelastusopiston julkaisu D-Sarja: Muut [1/2019], Pronto
Rajavartiolaitoksen meripelastus- ja avustustehtävät
Meripelastus- ja avustustehtävien määrä on lievässä kasvussa. Hätätilanteissa pelastusyksikkö on useimmiten paikalla alle 10 minuutissa.
RAJAVARTIOLAITOS |
2011 |
2012 |
2013 |
2014 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 | 2020 | 2021 | ||||||||||
Meripelastus- ja avustustehtävät kpl |
1527 |
1458 |
1553 |
1686 |
1552 |
1487 |
1527 |
1673 |
1540 | 1739 | 1800 | ||||||||||
Hätätilanteet kpl |
163 |
192 |
178 |
193 |
188 |
159 |
185 |
187 |
150 | 179 | 208 | ||||||||||
Toiminnan nopeus hätätilanteissa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|||||||||||||
alle 10 min kpl |
87 |
87 |
91 |
96 |
104 |
76 |
94 |
79 |
68 | 88 | 99 | ||||||||||
11 – 59 min kpl |
71 |
95 |
81 |
91 |
82 |
77 |
86 |
98 |
79 | 85 | 102 | ||||||||||
60 + min |
5 |
10 |
6 |
6 |
2 |
6 |
5 |
18 |
2 | 6 | 6 |
Lähde: Rajavartiolaitos
Miten nopeasti Suomessa saa apua?
-
Vuonna 2021 88 prosenttiin hätäpuheluista vastattiin 10 sekunnissa. Alle 30 sekunnissa vastattiin 99 prosenttiin hätäpuheluista.
-
Keskimäärin Suomessa asuva ihminen soittaa 0,5 hätäpuhelua vuodessa.
Rikosten tutkinta ja selvitys
Kaikki poliisille ilmoitetut rikokset: selvitysprosentti ja tutkinta-aika
|
2008 |
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
2020 | 2021 | ||
Kaikki rikokset |
876 873 |
805 794 |
809 368 |
822 222 |
825 902 |
779 792 |
683 095 | 502 417 | ||
Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset)
|
539 323 |
467 412 |
458 790 |
431 470 |
436 888 |
445 983 |
542 466 | 484 822 | ||
Rikoslakirikosten (pl liikennerikokset) selvitys % |
49,3 % |
48,1 % |
47,6 % |
49,8 % |
48,6 % |
48,7 % |
44,1% | 49,2% | ||
Rikoslakirikosten (pl liikenne) tutkinta-aika* |
79 |
119 |
122 |
125 |
130 |
136 |
146 | 167 |
* Keskimääräinen tutkinta-aika vuorokausina
Lähde: Poliisin tilastopalvelu
Rikosasioiden käsittely
- Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2021 yhteensä 56 753 rikosasiaa.
- Yleisimmät rikosasianimikkeet olivat varkaudet, törkeät rattijuopumusasiat, liikenneturvallisuuden vaarantamiset sekä pahoinpitelyt.
- Vuonna 2020 alkanut koronaviruspandemia vaikutti tuomioistuinten toimintaan merkittävästi myös vuonna 2021. Ruuhkaa on erityisesti käräjäoikeuksissa, joissa suuri osa asioista käsitellään suullisessa istunnossa, joiden järjestäminen terveysturvallisesti on lisännyt tuomioistuimissa tapahtuvaa työtä ja hidastanut oikeudenkäyntejä.
-
Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 5,8 kuukautta.
Turvallisuuden tunteen ja avunsaannin tulevaisuuskuva 2030
-
Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuuden jatkuva kasvu lisäävät tietoisuutta turvallisuusuhkista ja yleisistä epävarmuustekijöistä.
-
Väestön käsitykset turvallisuudesta erkaantuvat edelleen tilastoista, mikä osaltaan lisää turvattomuutta.
-
-
Sosiaalisen median kasvava ja muuttuva merkitys muuttaa sekä journalismin tekemisen tapoja sekä sitä, mistä ihmiset hakevat informaatiota.
-
Tämä kehityssuunta vaikuttaa laajemmin väestön keskinäiseen luottamukseen sekä luottamukseen yhteiskunnallisiin toimijoihin niin myönteisesti kuin kielteisesti.
-
-
Sosioekonomiset sekä päihde- ja mielenterveysongelmat kasautuvat edelleen samoille väestöryhmille, samoin turvattomuuden kokemukset.
-
Turvattomuutta koetaan tulevaisuudessa yhä enemmän eri tavoin eri väestöryhmissä. Tällä on yhteys myös avun tarpeeseen.
-
Turvallisuuden tunteen ja avun saannin tulevaisuustaulukko
Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuus |
Kasvaa |
Laskee |
Pysyy ennallaan |
Sosiaalisen median rooli |
Kasvaa |
Laskee |
Pysyy ennallaan |
Turvallisuuden tunteen jakautuminen |
Tasaisesti |
Epätasaisesti |
|
Avun tarve | Kasvaa |
Laskee | Pysyy ennallaan |
Avun saanti | Tasaisesti |
Epätasaisesti |
Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuus
- Yleinen epävarmuus maailmanpolitiikassa, konfliktit ja kriisit sekä poliittisen kentän polarisoituminen vievät pohjaa jaetulta tulevaisuusajattelulta.
- Tiedonvälityksen nopeus ja avoimuus kasvaa yhä lisäten väestön tietoisuutta epävarmuustekijöistä ja turvallisuusuhkista, mikä voi lisätä turvattomuuden tunnetta.
- Saatavilla olevan informaation, disinformaation ja vaihtoehtoisten tulkintojen määrä vaikuttaa keskeisesti koettuun turvallisuuden ja turvattomuuden tunteeseen. Vaihtoehtoista tietoa on paljon, kun verkottuneessa yhteiskunnassa jokainen voi olla tiedon tuottaja.
Vaikutukset sisäisen turvallisuuden viranomaisiin
- Luotettavan tiedon tuottamisen merkitys korostuu ja sitä pitää pystyä tuottamaan yhä nopeammin
- Miten viestitään niin ettei syvennetä yhteiskunnan jakolinjoja entisestään?
- Viranomaisten on tunnistettava keskeiset yhteistyökumppanit, joiden kanssa yhteistyössä tavoitetaan suuri joukko ihmisiä ja tehdään viestimme ymmärrettävämmiksi, mikä edistää väestön turvallisuuden tunnetta.
Sosiaalisen median rooli
-
Sosiaalinen media pysyy merkittävässä roolissa vaikuttaen sekä journalismin tekemisen tapoihin että siihen, mistä ihmiset hakevat informaatiota. Tämä kehityssuunta vaikuttaa laajemmin väestön keskinäiseen luottamukseen sekä luottamukseen yhteiskunnallisiin toimijoihin niin myönteisesti kuin kielteisesti.
-
Informaatiovaikuttamisella ja disinformaatiolla voidaan hyväksikäyttää ihmisten pelkoja ja saatetaan lisätä tahallisesti tai tahattomasti eri väestöryhmien välistä vastakkainasettelua sekä herättää epäluottamusta viranomaistoimintaa kohtaan.
-
Viha- ja väkivaltapuhe erityisesti sosiaalisessa mediassa luovat yhä kas¬vupohjaa radikalisoitumiselle, väkivaltaiselle ekstremismille ja ääriliikkeiden toiminnalle sekä oikeutusta aatteelliselle väkivallalle.
-
Miten isojen sosiaalisen median yritysten rooli tulee vaikuttamaan turvallisuuden tunteeseen? Mikä merkitys on tähän liittyvällä säätelyllä? Samoin jokaisen oma vastuu sosiaalisessa mediassa korostuu tulevaisuudessa.
Vaikutukset sisäisen turvallisuuden viranomaisiin
- Viranomaisten on tiivistettävä keskinäistä yhteistyötään yhteisen viestin eteenpäin viemiseksi. Ristiriitainen tai muuten epäonnistunut viestintä voi heikentää väestön luottamusta viranomaisiin.
- Viranomaisviestinnän tulee olla paremmin kohdennettua eri väestöryhmille vaikuttavuuden lisäämiseksi. Lisäksi oikea-aikaisen ja selkokielisen viestinnän vaatimukset korostuvat.
Turvallisuuden tunteen jakautuminen
- Monimuotoistumis- ja eriarvoistumiskehityksen jatkuessa eri väestöryhmät voivat kokea uhkiksi ja pelätä eri asioita.
- Väestön käsitykset turvallisuudesta erkaantuvat edelleen tilastoista, mikä osaltaan lisää turvattomuutta.
- Sosioekonomiset sekä päihde- ja mielenterveysongelmat kasautuvat edelleen samoille väestöryhmille, samoin turvattomuuden kokemukset.
- Etnisten vähemmistöjen kohtaama asenneilmapiiri, vihapuhe, rasismi ja väkivalta ruokkivat heidän turvattomuuden tunnettaan. Samalla väestön jatkuva monimuotoistuminen voi aiheuttaa polarisaatiota sekä jännitteitä eri väestöryhmien välille.
- Esimerkki väestöryhmästä, jonka kokemukset vaikuttavat laajemmin yhteiskuntaan ovat yksin asuvat vanhukset, sekä harva-alueiden ikääntyvä väestö. Turvattomuuden kokemukset vaikuttavat usein välillisesti myös lähipiirin turvallisuuden kokemuksiin.
- Turvallisuuden tunteeseen vaikutetaan usein enemmän hyvinvointitoimenpiteillä kuin turvallisuustoimenpiteillä.
Vaikutukset sisäisen turvallisuuden viranomaisiin
- Turvallisuustoimenpiteitä ja palveluita on pystyttävä kohdentamaan paremmin niihin väestöryhmiin, jotka kokevat eniten turvattomuutta.
Avun tarve ja saanti
- Väestön keski-iän noustessa on oletettavaa, että erilaiset onnettomuudet ja tapaturmat, joille erityisesti ikäihmiset ovat alttiita - kuten kaatumiset - lisääntyvät, mikä kasvattaa myös avun ja (turvallisuus)palveluiden tarvetta.
- Turvattomuutta koetaan tulevaisuudessa yhä enemmän eri tavoin eri väestöryhmissä. Tällä on yhteys myös avun tarpeeseen.
- Väestörakenteemme sekä kaupungistumiskehitys aiheuttavat erilaisia haasteita hyvinvointitalouden ylläpidolle sekä palveluiden turvaamiselle koko maassa. Jos turvallisuusviranomaiset eivät pysty vastaamaan avun tarpeeseen riittävän nopeasti, luottamus heihin voi laskea, mikä puolestaan voi lisätä turvattomuuden tunnetta.
- Avun saanti voi uuden teknologian myötä myös nopeutua ja auttamisen muodot lisääntyä. Kännykällä apua on helppo hälyttää, paikannuspalvelut mahdollistavat autettavan löytämisen ja erilaisten chat-palveluiden avulla voi jutella niin ammattiauttajille kuin vapaaehtoistoimijoille. Viranomaiset voivat löytää uusia välineitä kohdata kansalaisia ja olla vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa sekä pitää yllä luottamusta ja turvallisuuden tunnetta.
- Jos julkinen sektori ei pysty tuottamaan tarvittavia palveluita, yksityinen turvallisuussektori tuottaa ne. Tämä voi lisätä joidenkin väestöryhmien turvallisuuden tunnetta, mutta toisaalta myös eriarvoistaa väestön avun saantia.
Vaikutukset sisäisen turvallisuuden viranomaisiin
- Julkisten rahoituskehysten supistuessa, on turvallisuuspalveluita pystyttävä tuottamaan entistä innovatiivisemmin ja tehokkaammin.
- On tunnistettava, mitkä palvelut voidaan tuottaa digitaalisesti ja mitä ei.
- Lisäksi tunnistettava millä alueilla voidaan tehdä yhteistyötä yksityisen sektorin, esim. vartiointialan, kanssa väestön turvallisuuden edistämiseksi.
Turvattomuuden tunne ja avunsaanti: menetelmät
Sisäisen turvallisuuden on aiemmin tulkittu tarkoittavan uhkien poissaoloa, eli sitä, että rikoksia, onnettomuuksia ja häiriöitä tapahtuu mahdollisimman vähän mahdollisimman harvalle. Keskeinen osa sisäistä turvallisuutta on myös se, miten koemme eri uhkat ja ilmiöt. Käsityksemme ja pelkomme ohjaavat käyttäytymistämme – riippumatta siitä, perustuvatko ne todellisiin vai olettamiimme riskeihin.
Väestön pelot
Turvattomuuden tunnetta käsitellään tässä työssä sisäisen turvallisuuden määritelmään (rikokset, häiriöt, onnettomuudet sekä turvattomuutta tuottavat ilmiöt) kytkeytyvien väestön pelkojen kautta. Avunsaantia käsitellään hälytyspalveluiden aikavasteen sekä rikosten tutkinta-aikojen, selvitysasteen ja rikosasioiden käsittelyn kautta.
Keskeisiksi sisäiseen turvallisuuteen kytkeytyviksi peloiksi on valittu rikollisuuden pelko, väkivallan pelko, onnettomuuksien ja tapaturmien pelko, liikenneonnettomuuksien pelko, terrorismin pelko sekä päihteiden käytön aiheuttama turvattomuus. Turvattomuuden tunne heijastaa myös väestön luottamusta omiin, yhteisön sekä yhteiskunnan kykyihin suojautua uhkia vastaan sekä palauttaa turvallisuuden taso kriisin jälkeen. Samoin väestön arviot turvattomuutta tuottavien ilmiöiden kehityksestä, kuten väkivallasta, ovat eri asia kuin todellinen väkivaltakehitys. Esimerkiksi henkirikollisuuden määrä on laskenut Suomessa 1990-luvulta alkaen. Henkirikoksen kokeminen uhkana on silti huomattavasti yleisempää kuin henkirikoksen uhriksi joutuminen. Väestön pelkokokemus ei aina ole suoraviivaisessa suhteessa tilastollisiin todennäköisyyksiin.
Hätäilmoitukset
Jokaiselle hätäilmoituksen tehtävälajille on määritetty vastuuviranomainen tapahtuman johtovastuun näkökulmasta. Esimerkiksi liikenneonnettomuus kuuluu pelastustoimen johtovastuulle ja ampuminen kuuluu poliisitaholle. Tehtävällä on siis voinut olla useampikin viranomainen, mutta heille ei lasketa tilastoinnissa omaa tehtävää. Esimerkiksi liikenneonnettomuustehtävä menee pelastustoimelle kerran, mutta ei muille tahoille.
Hälytystoiminnassa poliisi on priorisoinut kiireellisten hälytyspalveluiden saatavuutta (hälytystehtävien hoitaminen ja nopea paikalle saapuminen), jonka vuoksi A-kiireellisyysluokan hälytystehtävien toimintavalmiusaika on pysynyt samalla tasolla viimeisen parin vuoden ajan (2017; 9,3 min, 2016; 9,4 min, 2015; 9,3 min, 2014; 9,5 min).
Poliisin vähemmän kiireellisten tehtävien (AB-luokka) toimintavalmiusaika on pysynyt vuosina 2014–2017 17,9 - 18,3 minuutissa. Poliisin panostaminen näkyvyyden ylläpitämiseen on vaikuttanut ja vaikuttaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tehtävien määriin.
Rikosasioiden käsittely
Keskeiseksi mittaavaksi indikaattoriksi on valittu käräjäoikeuksiin saapuvien rikosasioiden käsittelyn nopeus.
Turvattomuuden tunne ja avunsaanti: lähteet
Turvassa 2019 Kansalaisturvallisuus Suomessa, SPEK tutkii 20, Heikki Laurikainen ja Maija Nikkanen
Turvassa 2017 Kansalaisturvallisuus Suomessa, SPEK tutkii 17, Tuula Kekki.
Poliisibarometri 2020, Sisäministeriön julkaisuja 2020:12, matti Vuorensyrjä, Jenita Rauta.
Katse tulevaisuudessa, Nuorisobarometri 2016, Sami Myllyniemi (toim.)
Ihmisarvoinen nuoruus, Nuorisobarometri 2014, Sami Myllyniemi (toim.)
Suomalaisten pelastusasenteet 2017, Pelastusopisto, D-sarja: Muut julkaisut [1/2018], Esa Kokki.
Pelastusasenteet 2014, yhteenveto, TNS Gallup Oy.