Hyppää sisältöön

Turvallisuuden tunne ja avunsaanti


 

Lähde: Suomen Kyselytutkimus 2021

 

Päivitetty 05/2022

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei, yllättävää kyllä, näytä laskeneen yleistä turvallisuuden tunnetta. Päinvastoin, koronaepidemian siirtyminen taka-alalle yleisessä mediakeskustelussa on mahdollisesti vaikuttanut myönteisellä tavalla turvallisuuden tunteen muutamien prosenttien kasvuun viime vuodesta. Silti huolestuneisuuden määrä esimerkiksi sotilaallisesta iskusta tai maailman tilanteesta on noussut. Yksilöllinen turvallisuuden tunteen määrittely näyttäytyykin kompleksisena, eikä sitä voida arvioida vain huolien summana. 
 

Kansalaispulssi-kyselytutkimuksen (13.4.2022) mukaan:

  • 73% väestöstä kokee elämänsä turvalliseksi (+3% keväästä -21)
  • 75% väestöstä on huolissaan suunnasta, johon maailma on menossa (+17% keväästä -21)
  • 18% väestöstä uskoo, että häneen vaikuttaa tai kohdistuu sotilaallinen isku seuraavien kolmen vuoden aikana (+12% keväästä -21)

Yleisesti ottaen ihmisten huolia ja pelkoja kysyttäessä on havaittavissa jako yhteiskunnallisiin sekä henkilökohtaisiin turvattomuutta tuottaviin asioihin.Turvallisuuden tunteeseen vaikuttaa myös se, miten nopeasti apua saa hädän hetkellä sekä miten nopeasti ja tehokkaasti rikokset selvitetään ja mitä siitä seuraa.

Turvallisuuden tunteessa on eroja eri väestöryhmien välillä. Esimerkiksi katu- ja työpaikkaväkivallan pelko on korkeampaa niillä, jotka hankkivat tietonsa sosiaalisesta mediasta tai vaihtoehtoisista lähteistä. Taloudellisen toimeentulon hankalaksi kokeneet, aiemmin väkivallan uhriksi joutuneet ja nuorimpaan ikäryhmään kuuluvatkokevat todennäköisimmin joutuvansa väkivallan uhriksi tulevaisuudessa.

Turvallisuuden ja luottamuksen välillä on yhteys: niiden osalta, jotka kokevat elämänsä turvattomaksi, luottamus turvallisuusviranomaisiin on voimakkaasti madaltunut.

Suomalaisten kokemukset avunsaannista ovat pysyneet kautta 2010-luvun pitkälti samanlaisina. Hälytyksien vastausajat, tehtävämäärät sekä tehtävien jakautuminen eri viranomaisten kesken ovat säilyneet lähestulkoon samoina viimeisten vuosien aikana.

Suomessa apua saa nopeasti: avuntarvitsijan hätäilmoitukseen vastattiin vuonna 2021 keskimäärin 4 sekunnissa (5 sekuntia vuonna 2020).